Mökkipaikkakuntien kuntakohtaisissa maksuissa huomattavia eroja
Vertailun kalleimmilla mökkipaikkakunnilla Kuopiossa, Savonlinnassa ja Mikkelissä menee kiinteistöveroon, sähkömaksuun ja jätemaksuun yli tai lähes 1 200 euroa vuodessa, selviää Omakotiliiton selvityksestä. Sen sijaan vertailun edullisimmalla paikkakunnalla, Oulussa, on summa vain 577 euroa. Keskimäärin mökkiläinen joutuu pulittamaan kuntakohtaisia maksuja 903 euron edestä vuodessa.
Kalleimpien kuntien joukkoon kuuluvat myös Kangasala, Mäntyharju, Parainen ja Asikkala. Edullisimmista kunnista sen sijaan löytyvät Oulun ohella Pori, Kouvola, Rovaniemi ja Raasepori. Keskimäärin maksut ovat nousseet viime vuodesta 10,9 %, joista leijonanosa muodostuu kallistuneista sähkömaksuista. Sähkön selvästi suurin kuluerä mökeillä on siirron perusmaksu, jonka osuus tässä selvityksessä on keskimäärin 41 prosenttia (ilman arvonlisäveroa).
Vertailussa oli mukana 20 Suomen suurimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa, joissa on yhteensä reilu 130 000 kesämökkiä, eli yli neljännes koko maan mökeistä.
Mökkeilyn kustannukset laskettiin 50m2:n kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 m²:n tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä. Tutkimuksen teki KTI Kiinteistötieto Oy.
Mökkiläisten arvostus kunnissa lisääntyy koko ajan, arvioi Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton puheenjohtaja Tapio Tervo. Vapaa-ajan asukkaat tuovat mökkipaikkakunnille todellista tulovirtaa. Etelä-Savossa selvitettiin tarkemmin, millaisia summia mökkiläisten ”siirretyt ostoskorit” tuovat alueelle, ja tuloksena oli, että vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen myötä alueelle siirtyy vuosittain jopa yli 150 miljoonaa euroa. Koko Suomen laajuudelta ostoskorin arvo on noin 6-7 miljardia euroa vuodessa, arvioidaan maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnasta.
Omakotiliitto kannustaakin kuntia luomaan tapoja olla yhteistyössä vapaa-ajan asukkaiden kanssa.
- On tärkeää pitää mökkiläisiä koskevia asioita esillä lisäämässä kuntien elinvoimaa ja huolehtia, että kuntakohtaiset maksut ovat kohtuullisia. Esimerkiksi meneillään olevan kiinteistöverouudistuksen jälkeen vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron pitäminen matalalla tasolla varmistaa, että mökkiläisellä jää rahaa paikallisten palveluiden käyttöön, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander, p. 045 7200 626, marju.silander@omakotiliitto.fi
Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton puheenjohtaja Tapio Tervo, p. 040 060 9476, tapio.tervo@omakotiliitto.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Omakotiliitto on Suomessa alan ainoa valtakunnallinen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Olemme yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, ja meillä on noin 230 jäsenyhdistystä, joissa yhteensä yli 70 000 henkilöjäsentä (kotitaloutta). Suomessa on noin 1,2 miljoonaa pientaloa, joissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä, ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joita käyttää noin 2,4–2,9 miljoonaa mökkiläistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Omakotiliitto ry
Omakotiliitto selvitti: Asuminen kallistuu ennennäkemätöntä vauhtia, viime vuoteen verrattuna nousua enimmillään lähes 3 700 euroa8.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Kunta- ja aluekohtaiset maksut jatkavat kallistumistaan ennennäkemättömällä vauhdilla, käy ilmi Omakotiliiton selvityksestä. Eniten asumismenot ovat kasvaneet Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, jossa nousua on tullut vuodessa 3 673 euroa.
Kohtuuhintaista ja ihmislähtöistä asumista ja lainsäädäntöä17.2.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen Omakotiliitto on julkaissut hallitusohjelmatavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.
Kysely: Enemmistö erittäin huolissaan energian kustannuksista17.11.2022 08:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset kodit ja energian hinta -kyselyn vastaajista yli puolet raportoi olevansa erittäin huolissaan tulevaisuuden energialaskuista. Ilman huolta oli vain muutama prosentti. Kysely toteutettiin alkusyksystä. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi energian hinnasta, hintakehityksen vaikutuksesta kotitalouksiin ja siitä, mitä toimenpiteitä kotitaloudet aikovat energian säästämiseksi tehdä.
Kiinteistöveroa uhkaa lähes 10 prosentin nousu – Omakotiliitto vaatii hallitukselta ripeitä päätöksiä tämän estämiseksi2.11.2022 15:30:56 EET | Tiedote
Kiinteistöveroa uhkaa ensi vuonna historiallisen korkea korotus, johon on syynä rakennuskustannusindeksin vuosimuutos. Kohonneista rakennuskustannuksista kertova indeksi nousi kesäkuussa lähes kymmenen prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Se tarkoittaisi jopa 7–9 prosentin korotusta kiinteistöveroon ensi vuonna. Omakotiliitto on huolissaan, että kasvavien energiakulujen ja hintojen nousun kanssa kamppaileville kotitalouksille kiinteistöveron roima korotus toisi merkittävän lisäkuormituksen asumiskustannuksiin.
Sähkötukien ulkopuolelle jää paljon sähkönkäyttäjiä29.10.2022 15:29:10 EEST | Tiedote
Vaikka energiakriisistä kärsiviä kuluttajia avustetaan tammikuusta alkaen sähkövähennyksellä ja -tuella, jää niiden ulkopuolelle suuri joukko ihmisiä, joihin tukimuodot eivät kohdennu. Omakotiliitto vaatii valtiota selvittämään väliinputoajien määrän ja suunnittelemaan tarvittavat helpotukset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme