Monikielisten lasten oppimispolkua eheyttänyt hanke vahvisti ammattilaisten osaamista ja perheiden valmiuksia tukea lapsen oppimista

Espoossa vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuodet. Jotta varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset pystyvät tukemaan monikielisyyttä ja kielen kehittymistä mahdollisimman hyvin, tarvitsevat he osaamista ja tietoa työnsä tueksi. Tähän tarpeeseen Espoossa on pyrkinyt vastaamaan Monikielisen lapsen eheä oppimispolku -hanke.

Hankkeen tavoitteena on viime syksystä lähtien ollut parantaa maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisen edellytyksiä. Hanke on tarjonnut lisäresurssin monikielisten lasten tuen kehittämiseen, jota tehdään normaalisti osana perustyötä.

”Pian päättyvässä hankkeessa on pyritty löytämään ja nostamaan esiin hyviä käytäntöjä ja vakiinnuttamaan niitä osaksi valmistavan opetuksen arkea. Tavoitteena on ollut löytää toimintatapoja, joilla tuetaan lapsen oppimiskielen ja matemaattisten taitojen kehittymistä yhteistyössä vanhempien kanssa”, kertoo Monikielisen lapsen eheä oppimispolku -hankkeen projektityöntekijä Irene Altundas.

Kieli on ajattelun, itseilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, joten on äärimmäisen tärkeää, että lapsen kielen kehittymistä tuetaan. Suomen tai ruotsin kielen oppimisen lisäksi on tärkeää tukea lapsen omaa äidinkieltä.

”Oman äidinkielen hallitseminen luo pohjan hahmottamiselle, erilaisten abstraktien käsitteiden ja suhteiden oppimiselle ja siten myös toisen kielen ja vaikkapa matemaattisten taitojen omaksumiselle. Siksi sen merkitystä ei voi ylikorostaa. Paras lopputulos saavutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen kokonaiskielitaitoa tukien”, Altundas sanoo.

Myös vanhemmat tarvitsevat tietoa monikielisyyden tukemisesta

Tutkimusten mukaan on tärkeää, että varhaiskasvatus ja koulu tukevat kielten oppimisen lisäksi myös monikielisen identiteetin kehittymistä. Lapsi tarvitsee ympärilleen sensitiivisiä, kielitietoisen pedagogiikan hallitsevia kasvattajia.

”Kouluilla ja päiväkodeilla on merkittävä rooli lapsen oman kulttuuri-identiteetin rakentumisessa ja lapsen kasvussa aktiiviseksi toimijaksi omassa yhteisössään. Monikielisyys on valtava rikkaus, mutta monikieliseksi kasvamiseen tarvitaan tietoista tukea ja riittävästi monipuolista kielelle altistusta. Myös vanhemmat tarvitsevat vinkkejä ja tietoa kielten kehityksestä ja siitä, miten he voivat tukea lastaan oppimispolulla. Huoltajat voivat tukea lapsen oppimista esimerkiksi leikin kautta”, sanoo Altundas.

Hankkeessa on koulutettu henkilökuntaa ja hankittu ja tuotettu runsaasti erilaista materiaalia niin huoltajille kuin varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Materiaalia on käännetty hankkeessa myös eri kielille.

Vaikka Opetushallituksen ja Espoon kaupungin rahoittama hanke nyt päättyykin, jäävät hankkeessa saadut kokemukset ja hyvät toimintatavat käyttöön myös jatkossa. Kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa osana perustyön rakenteita.

”Kielitietoinen pedagogiikka on ammattilaisille nyt tutumpaa ja heillä on hankkeen myötä myös selkeämpi käsitys siitä, mitä painottaa ohjaavien asiakirjojen kuten lasten esiopetussuunnitelman ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelman antaman raamin lisäksi - kielitietoista leikkiä, dialogista lukemista, hauskasti matemaattisia taitoja ja tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa”, Altundas summaa hankkeen onnistumisia.