Tampereen yliopisto

Monipuoliset mielenterveyspalvelut auttavat ehkäisemään masennuksesta johtuvaa eläköitymistä

Jaa
Mielenterveyden häiriöt vievät ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa ja muualla maailmassa. Mielenterveydessä suurin yksittäinen eläkeperuste on masennus, jonka vuoksi arviolta jopa 10 ihmistä siirtyy päivittäin Suomessa varhaiseläkkeelle. Aiempi tutkimus on havainnut masennusperusteisessa eläköitymisessä eroja ammattiryhmien ja alueiden välillä. Uuden tutkimuksen mukaan tapa järjestää julkisia mielenterveyspalveluita on olennaisessa roolissa, kun halutaan ehkäistä masennuseläköitymistä.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2015 mielialahäiriöiden vuoksi ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä. Tutkimuksessa selvitettiin julkisten mielenterveyspalveluiden yhteyttä eläköitymiseen seitsemän sairaanhoitopiirin alueella 104 kunnassa. Tutkimus huomioi myös kuntien erilaisuus  ja selvitti siitä syystä erikseen palveluiden yhteyttä eläköitymiseen kaupungeissa, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseudulla.

– Masennusperusteiseen eläköitymiseen vaikuttaa työelämän ja häiriön vakavuuden lisäksi palvelujärjestelmän rakenne ja toiminta. Tutkimuksessamme todettiin, että erityisesti kaupungeissa palveluiden monipuolisuus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Palveluiden laajempi kirjo pystyy paremmin vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin, kertoo väitöskirjatutkija, erikoispsykologi Tino Karolaakso.

Tutkimus osoittaa myös taajaan asutuissa kunnissa yhteyden, joka monipuolisilla palveluilla on eläköitymisen vähenemissä. Lisäksi tutkijat havaitsivat yhteyden palveluiden henkilötyövuosien ja eläköitymisen välillä. Monipuolisuuden ohella riittävä henkilöstömitoitus on tärkeää tarjottaessa eläköitymistä ehkäiseviä palveluita. 

Karolaakso pitää mielenkiintoisena sitä, ettei tutkimus havainnut maaseutumaisissa kunnissa yhteyttä eläköitymisen ja palvelujärjestelmän välillä. Syinä voivat olla esimerkiksi pidemmät matkat palveluihin ja erilainen elinkeinorakenne. Maaseudun väestön palveluissa havaittiin keskimäärin yhtä paljon henkilötyövuosia väkilukua kohden, mutta pienempi kirjo erilaisia palveluita. Tutkijat korostavatkin toimia, joilla voidaan vastata maaseudun väestön tarpeisiin ja jotka ehkäisevät masennuseläköitymistä.

Palvelut kannattaa pohjata tietoon – alueelliset tarpeet huomioiden

– Mielenterveyteen liittyvä työkyvyttömyys kiinnostaa julkisessa keskustelussa yhä enemmän. Keskustelulla on merkitystä niin tutkimuksen, palveluiden kehittämisen kuin inhimillisen ymmärryksen näkökulmista, sanoo tutkimuksen julkaisseen RETIRE-tutkimushankkeen johtava tutkija, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.

– Saimme palveluiden järjestämisen merkityksestä uutta tietoa. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää, kun ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan ja hoidetaan.

Suomessa tehdään kansallisessa yhteistyössä hartiavoimin töitä, jotta mielenterveyspalveluiden kriisiin löydettäisiin ratkaisuja. Karolaakso työskentelee väitöskirjatutkimuksen lisäksi projektipäällikkönä yliopistosairaaloiden yhteiskehittämishanke Terapiat etulinjaan -toimintamallissa. Terapiat etulinjaan kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita. Hanke tavoittelee asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja ja nopeampaa pääsyä niihin. 

– Tuore tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että uusien hyvinvointialueiden kannattaa suunnitella palveluitaan monipuolisena kokonaisuutena, jotta ihmiset saavat tarpeitaan vastaavia palveluita. Kehitystyötä on järkevää tehdä kansallisessa yhteistyössä etsimällä yhdessä parhaimmat käytännöt. Palveluiden tulee silti aina vastata alueen väestön tarpeita, Karolaakso toteaa.

Tutkimus julkaistiin Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology -tiedejulkaisussa.

Tutkimusjulkaisu

Karolaakso, T., Autio, R., Suontausta, P., Leppänen, H., Rissanen, P., Näppilä, T., Tuomisto, M. T., & Pirkola, S. (2023). Mental health service diversity and work disability: associations of mental health service system characteristics and mood disorder disability pensioning in Finland. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology. https://doi.org/10.1007/s00127-023-02481-5

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja
Väitöskirjatutkija, terveyspsykologian erikoispsykologi Tino Karolaakso
Tampereen yliopisto
tino.karolaakso@tuni.fi
050 318 2608


Professori Sami Pirkola,
Tampereen yliopisto
sami.pirkola@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Juurtunut ikäsyrjintä hankaloittaa työttömien pääsyä takaisin työelämään19.3.2024 09:49:20 EET | Tiedote

Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018. – Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa. Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen. Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye