Monipuoliset mielenterveyspalvelut auttavat ehkäisemään masennuksesta johtuvaa eläköitymistä
Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2010–2015 mielialahäiriöiden vuoksi ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä. Tutkimuksessa selvitettiin julkisten mielenterveyspalveluiden yhteyttä eläköitymiseen seitsemän sairaanhoitopiirin alueella 104 kunnassa. Tutkimus huomioi myös kuntien erilaisuus ja selvitti siitä syystä erikseen palveluiden yhteyttä eläköitymiseen kaupungeissa, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseudulla.
– Masennusperusteiseen eläköitymiseen vaikuttaa työelämän ja häiriön vakavuuden lisäksi palvelujärjestelmän rakenne ja toiminta. Tutkimuksessamme todettiin, että erityisesti kaupungeissa palveluiden monipuolisuus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Palveluiden laajempi kirjo pystyy paremmin vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin, kertoo väitöskirjatutkija, erikoispsykologi Tino Karolaakso.
Tutkimus osoittaa myös taajaan asutuissa kunnissa yhteyden, joka monipuolisilla palveluilla on eläköitymisen vähenemissä. Lisäksi tutkijat havaitsivat yhteyden palveluiden henkilötyövuosien ja eläköitymisen välillä. Monipuolisuuden ohella riittävä henkilöstömitoitus on tärkeää tarjottaessa eläköitymistä ehkäiseviä palveluita.
Karolaakso pitää mielenkiintoisena sitä, ettei tutkimus havainnut maaseutumaisissa kunnissa yhteyttä eläköitymisen ja palvelujärjestelmän välillä. Syinä voivat olla esimerkiksi pidemmät matkat palveluihin ja erilainen elinkeinorakenne. Maaseudun väestön palveluissa havaittiin keskimäärin yhtä paljon henkilötyövuosia väkilukua kohden, mutta pienempi kirjo erilaisia palveluita. Tutkijat korostavatkin toimia, joilla voidaan vastata maaseudun väestön tarpeisiin ja jotka ehkäisevät masennuseläköitymistä.
Palvelut kannattaa pohjata tietoon – alueelliset tarpeet huomioiden
– Mielenterveyteen liittyvä työkyvyttömyys kiinnostaa julkisessa keskustelussa yhä enemmän. Keskustelulla on merkitystä niin tutkimuksen, palveluiden kehittämisen kuin inhimillisen ymmärryksen näkökulmista, sanoo tutkimuksen julkaisseen RETIRE-tutkimushankkeen johtava tutkija, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.
– Saimme palveluiden järjestämisen merkityksestä uutta tietoa. Tutkimustietoa tulisi hyödyntää, kun ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan ja hoidetaan.
Suomessa tehdään kansallisessa yhteistyössä hartiavoimin töitä, jotta mielenterveyspalveluiden kriisiin löydettäisiin ratkaisuja. Karolaakso työskentelee väitöskirjatutkimuksen lisäksi projektipäällikkönä yliopistosairaaloiden yhteiskehittämishanke Terapiat etulinjaan -toimintamallissa. Terapiat etulinjaan kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita. Hanke tavoittelee asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja ja nopeampaa pääsyä niihin.
– Tuore tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että uusien hyvinvointialueiden kannattaa suunnitella palveluitaan monipuolisena kokonaisuutena, jotta ihmiset saavat tarpeitaan vastaavia palveluita. Kehitystyötä on järkevää tehdä kansallisessa yhteistyössä etsimällä yhdessä parhaimmat käytännöt. Palveluiden tulee silti aina vastata alueen väestön tarpeita, Karolaakso toteaa.
Tutkimus julkaistiin Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology -tiedejulkaisussa.
Tutkimusjulkaisu
Karolaakso, T., Autio, R., Suontausta, P., Leppänen, H., Rissanen, P., Näppilä, T., Tuomisto, M. T., & Pirkola, S. (2023). Mental health service diversity and work disability: associations of mental health service system characteristics and mood disorder disability pensioning in Finland. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology. https://doi.org/10.1007/s00127-023-02481-5
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija, terveyspsykologian erikoispsykologi Tino Karolaakso
Tampereen yliopisto
tino.karolaakso@tuni.fi
050 318 2608
Professori Sami Pirkola,
Tampereen yliopisto
sami.pirkola@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme