Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

MTK:n Pietola Pohjois-Karjalassa: Maatalous osa hiilensidonnan ratkaisua

Jaa

Maatalouden hiilensidontatyö on kätketty ratkaisu, joka on saatettava päivänvaloon. Tämä vaatii tutkijoiden ulostuloa ja käytännön maatalouden tuntemista ja tukemista, jotta ilmastonmuutos voidaan saada aisoihin, alusti ympäristöjohtaja Liisa Pietola Joensuussa MTK Pohjois-Karjalan syyskokouksessa 30.11. tietä nollanettopäästöihin.

Pariisin ilmastosopimus edellyttää kasvihuonekaasujen ja päästöjen tasapainottamista. Tasapainoon eli ns. nollanettopäästöihin tulisi päästä 2050 mennessä, kuten Euroopan komissio linjasi visiossaan EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta, joka julkaistiin 28.11.2018.
 
Kasvihuonekaasujen päästöjen ja sidonnan tasapaino ei ole mahdollista ilman hiilinieluja, kasvavia kasveja. Nykyään kasvillisuus sitoo ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä kolmanneksen (Global Carbon Budget 2017). Kasvien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä perustuu fotosynteesiin, jossa kasvavaan biomassaan sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia.
 
Jotta päästään nollanettopäästöihin, hiilidioksidin sidontaa tulee lisätä. Tavoite ei ole mahdollinen ilman aktiivista ja kestävää maa- ja metsätaloutta. Metsätalouden tavoin myös maatalous ylläpitää kasvien kasvua ja siten hiilensidontaa ilmakehästä. Hiilidioksidia siirtyy maanpäälliseen satoon sekä juuristoon maapinnan alle. Runsassatoiset monivuotiset nurmet sitovat hiiltä eniten pysyvään muotoon maaperän hiilivarastoon.
 
– Nurmia tulee hyödyntää ja siksi kestävä karjatalous on nähtävä osa ratkaisuna: Metaanipäästö hajoaa nopeasti ja sen hiili kiertää rehuun ja taas pötsiin. Kierto on tunnistettava, kun ilmastostrategioita laaditaan. Komission keskiviikkoinen esitys oli siksi puutteellinen, kritisoi Pietola.
 
Monipuolisella maataloudella, jossa yhdistyvät nurmipohjainen peltoviljely ja karjatalous, hiili ja ravinteet kiertävät. Toimiva maa viljelykiertoineen hyödyntää maata resurssitehokkaasti, tuottaen sekä ruokaa että ilmastoratkaisuja. Tämä vaatii aktiivista ihmisen toimintaa yhteistyössä luonnon kanssa.
 
– Jotta ilmasto, ympäristö sekä ihminen voivat hyvin, maatalouden on oltava kannattavaa. Se on myös lähtökohta valmisteilla olevassa MTK:n ilmasto-ohjelmassa, kuvaili Pietola.
 

Lisätietoja:
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, puh. 050 4384014

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta25.6.2019 11:56:52 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää neuvottelujen loppumetreillä olevaa EU-Mercosur -kauppasopimusta huolestuttavana EU-tuotannon laatustandardien ja maatalouden heikon kannattavuuden näkökulmasta. MTK ei halua vapauttaa maataloustuotteiden tuontia, sillä Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU-tuotannolle asetettuja vaatimuksia. EU ja erityisesti Suomi ovat tehneet pitkään työtä turvallisen ja jäljitettävän maataloustuotannon eteen. EU-järjestelmä uhkaa rapautua, mikäli heikommin standardein tuotettua Mercosur-lihaa virtaa enenevässä määrin EU-markkinoille, myös Suomeen. Mercosur-tuonnin lisääminen on hyvin arveluttavaa myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä maiden karjatalous hävittää sademetsää kasvavan soijan- ja maissintuotannon sekä laidunmaan alta.

Kasvisten ensisadot valmistumassa14.6.2019 08:39:56 EESTTiedote

Uusi kasvisvuosi pyörähtää Suomessa käyntiin tuttuun tapaan kesäkuun puolivälissä, kun ensimmäisiä varhaisvihannesten satoja aletaan saada. Varhaiskaalit, mansikat, uuden sadon perunat, vihreät parsat, sipuli-, retiisi-, porkkana- ja naurisniput, raparperi ja mehevän raikas jäävuorisalaatti aloittavat kasviskesän. Lähellä tuotettuihin, primööreiksi kutsuttuihin esikoisiin kannattaa suhtautua erityisinä herkkuina. Mehukkuus, rapea suutuntuma ja makuvivahteet ovat erilaiset kuin vastaavissa, kauempaa tuoduissa ja varastoiduissa kasviksissa. Varhaisvihannesten ja -perunoiden teemaviikkoa vietetään viikolla 25 (17.–23.6.2019).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme