MTK:n Pietola Pohjois-Karjalassa: Maatalous osa hiilensidonnan ratkaisua

Pariisin ilmastosopimus edellyttää kasvihuonekaasujen ja päästöjen tasapainottamista. Tasapainoon eli ns. nollanettopäästöihin tulisi päästä 2050 mennessä, kuten Euroopan komissio linjasi visiossaan EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta, joka julkaistiin 28.11.2018.
 
Kasvihuonekaasujen päästöjen ja sidonnan tasapaino ei ole mahdollista ilman hiilinieluja, kasvavia kasveja. Nykyään kasvillisuus sitoo ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä kolmanneksen (Global Carbon Budget 2017). Kasvien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä perustuu fotosynteesiin, jossa kasvavaan biomassaan sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia.
 
Jotta päästään nollanettopäästöihin, hiilidioksidin sidontaa tulee lisätä. Tavoite ei ole mahdollinen ilman aktiivista ja kestävää maa- ja metsätaloutta. Metsätalouden tavoin myös maatalous ylläpitää kasvien kasvua ja siten hiilensidontaa ilmakehästä. Hiilidioksidia siirtyy maanpäälliseen satoon sekä juuristoon maapinnan alle. Runsassatoiset monivuotiset nurmet sitovat hiiltä eniten pysyvään muotoon maaperän hiilivarastoon.
 
– Nurmia tulee hyödyntää ja siksi kestävä karjatalous on nähtävä osa ratkaisuna: Metaanipäästö hajoaa nopeasti ja sen hiili kiertää rehuun ja taas pötsiin. Kierto on tunnistettava, kun ilmastostrategioita laaditaan. Komission keskiviikkoinen esitys oli siksi puutteellinen, kritisoi Pietola.
 
Monipuolisella maataloudella, jossa yhdistyvät nurmipohjainen peltoviljely ja karjatalous, hiili ja ravinteet kiertävät. Toimiva maa viljelykiertoineen hyödyntää maata resurssitehokkaasti, tuottaen sekä ruokaa että ilmastoratkaisuja. Tämä vaatii aktiivista ihmisen toimintaa yhteistyössä luonnon kanssa.
 
– Jotta ilmasto, ympäristö sekä ihminen voivat hyvin, maatalouden on oltava kannattavaa. Se on myös lähtökohta valmisteilla olevassa MTK:n ilmasto-ohjelmassa, kuvaili Pietola.
 

Lisätietoja:
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, puh. 050 4384014