Jyväskylän yliopisto

Muistisairaiden omaiset paikkaavat puuttuvia palveluita

Jaa

Tutkimus osoittaa, että omaishoitajana toimivat puolisot huolehtivat muistisairaista kumppaneistaan silloinkin, kun apua ja palveluja pitäisi saada julkisista palveluista.

Omaishoitajilla on yhä enemmän tarvetta tukipalveluille. Kuva: Mostphotos
Omaishoitajilla on yhä enemmän tarvetta tukipalveluille. Kuva: Mostphotos

– Avun riittämättömyys kasaantuu omaishoitajina toimiville puolisoille eikä niinkään muistisairautta sairastavalle henkilölle, Jyväskylän yliopiston tutkija Lina Van Aershot tiivistää.

Jyväskylän ja Tampereen yliopiston tutkijat Van Aerschot, Mari Aaltonen ja Päivi Eskola selvittivät, millaista tukea kotona asuvat muistisairaat ja heitä hoitavat puolisot kaipaavat sekä millaisia kokemuksia heillä on avun riittämättömyydestä.

Osa tutkimukseen osallistuneista omaishoitajista kertoo, etteivät saa riittävää ja omiin tarpeisiinsa vastaavaa apua kotihoidon palveluista tai terveyspalveluista. Vuorohoidon palvelut jäävät käyttämättä, jos tarjottu hoitoa ei koettu hyväksi ja luotettavaksi. Ongelmia on myös lääkäripalvelujen saatavuudessa. Kaikilla ei ole hoitosuhdetta lääkäriin tai odotusajat olivat pitkiä.

Helposti saatavilla olevat kotiin tarjottavat tukipalvelut sekä toimiva vuorohoito ovat parasta tukea omaishoitajille, sillä niiden avulla voidaan vähentää omaishoitajien kuormitusta.
– Ilman riittävää tukea kuormitus voi johtaa tilanteeseen, jossa muistisairaalle tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa aikaisemmin kuin silloin, jos omaishoitaja saisi tarpeeksi tukea ja jaksaisi huolehtia läheisestään, Aaltonen sanoo.

– Omaishoitajan kohtuuttomiksi ajautuvat tilanteet voivat myös kuormittaa palvelujärjestelmää epätarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi eräs haastateltu soitti välillä uupuneena ambulanssin, kun ei tiennyt enää, mitä tehdä öisin levottomana vaeltavalle miehelleen, Van Aerschot kertoo.

Tutkimuksen mukaan avun riittämättömyyden kokemuksia oli eniten silloin, kun muistisairauteen liittyi monimuotoisia ja vaativia tarpeita.

Vaikeissa ja vaativissa tilanteissa omaishoitajat kokevat, että palveluista saatu apu ja tuki ei ole riittävää. Mitä vaativampaa hoivaa ja hoitoa muistisairas tarvitsee, sitä kuormittavampaa omaishoito on, ja sitä enemmän on tarvetta tukipalveluille.

Palveluista saatava apu ei kuitenkaan aina lisäänny sitä mukaa, kun sen tarve kasvaa. Tarvittaisiin palveluohjausta ja omaishoitajille tietoa tarjolla olevista tukimuodoista sekä palvelujen hakemisesta. – Palveluja pitäisi yksinkertaisesti olla paremmin saatavilla, Aaltonen täydentää.

Suomessa on noin 200 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä, joista valtaosa on yli 80-vuotiaita. Muistisairaudet ovat keskeisin syy toimintakyvyn heikkenemiseen, avun ja tuen tarpeeseen sekä ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen. Tuhannet muistisairautta sairastavat ikääntyneet asuvat kotona omaishoidon turvin. Suuri osa muistisairaiden omaishoitajista on itsekin iäkkäitä, puolisoaan hoitavia ihmisiä. Omaishoidon arvioidaan tuottavan yhteiskunnalle 2–3 miljardin euron vuosittaiset säästöt muissa sosiaali- ja terveysmenoissa.

Tutkimusaineisto koostui muistisairauteen sairastuneiden ja heidän omaishoitajansa haastatteluista, joihin osallistui 34 henkilöä. Tutkimus julkaistaan Gerontologia-lehdessä 22.9.2021

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Lina Van Aerschot, e-mail: lina.vanaerschot@jyu.fi, puh. 040 805 3767

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Omaishoitajilla on yhä enemmän tarvetta tukipalveluille. Kuva: Mostphotos
Omaishoitajilla on yhä enemmän tarvetta tukipalveluille. Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yliopistoista valmistuneet tyytyväisiä koulutukseensa. Pandemialla ollut vain vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen15.10.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Kandidaatintutkinnon suorittaneista 82 % arvioi saamaansa opetusta laadukkaaksi, ja lähes 90 % maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneista on erittäin tyytyväinen tai vähintäänkin melko tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tulokset käyvät ilmi yliopistojen kandipalaute- ja uraseurantatutkimuksista, joihin vastasi 33 825 kandidaatin, 18 867 maisterin ja 2 569 tohtorin tutkinnon suorittanutta vuosina 2018–2020. Kandidaatintutkinnon suorittaneet vastasivat kyselyyn heti tutkinnon suorittamisen jälkeen, maisterit viiden vuoden ja tohtorit kolmen vuoden kuluttua tutkinnosta.

Uusi liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari painottaa liikunnan turvallisuutta14.10.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on avoimella hakumenettelyllä valinnut LT Jari Parkkarin terveystieteiden professorin tehtävään, jonka ala on liikuntalääketiede. Parkkari on aloittanut tehtävässä 1.8.2021. Professuuri sijoittuu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, ja Parkkarin erityisaluetta on liikunnan turvallisuus. Hän toivoo alan opiskelijoilta aiheeseen uteliaisuutta ja tuoreita näkökulmia.

Jyväskylän yliopisto koordinoi kolmea uutta huippuyksikköä ja mukana neljännessä13.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Jyväskylän yliopisto johtaa kolmea uutta huippuyksikköä ja on lisäksi mukana Helsingin koordinoimassa yksikössä. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Akatemia käy valittujen yksiköiden kanssa erilliset rahoitusneuvottelut.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme