Muistisairaiden omaiset paikkaavat puuttuvia palveluita

– Avun riittämättömyys kasaantuu omaishoitajina toimiville puolisoille eikä niinkään muistisairautta sairastavalle henkilölle, Jyväskylän yliopiston tutkija Lina Van Aershot tiivistää.

Jyväskylän ja Tampereen yliopiston tutkijat Van Aerschot, Mari Aaltonen ja Päivi Eskola selvittivät, millaista tukea kotona asuvat muistisairaat ja heitä hoitavat puolisot kaipaavat sekä millaisia kokemuksia heillä on avun riittämättömyydestä.

Osa tutkimukseen osallistuneista omaishoitajista kertoo, etteivät saa riittävää ja omiin tarpeisiinsa vastaavaa apua kotihoidon palveluista tai terveyspalveluista. Vuorohoidon palvelut jäävät käyttämättä, jos tarjottu hoitoa ei koettu hyväksi ja luotettavaksi. Ongelmia on myös lääkäripalvelujen saatavuudessa. Kaikilla ei ole hoitosuhdetta lääkäriin tai odotusajat olivat pitkiä.

Helposti saatavilla olevat kotiin tarjottavat tukipalvelut sekä toimiva vuorohoito ovat parasta tukea omaishoitajille, sillä niiden avulla voidaan vähentää omaishoitajien kuormitusta.
– Ilman riittävää tukea kuormitus voi johtaa tilanteeseen, jossa muistisairaalle tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa aikaisemmin kuin silloin, jos omaishoitaja saisi tarpeeksi tukea ja jaksaisi huolehtia läheisestään, Aaltonen sanoo.

– Omaishoitajan kohtuuttomiksi ajautuvat tilanteet voivat myös kuormittaa palvelujärjestelmää epätarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi eräs haastateltu soitti välillä uupuneena ambulanssin, kun ei tiennyt enää, mitä tehdä öisin levottomana vaeltavalle miehelleen, Van Aerschot kertoo.

Tutkimuksen mukaan avun riittämättömyyden kokemuksia oli eniten silloin, kun muistisairauteen liittyi monimuotoisia ja vaativia tarpeita.

Vaikeissa ja vaativissa tilanteissa omaishoitajat kokevat, että palveluista saatu apu ja tuki ei ole riittävää. Mitä vaativampaa hoivaa ja hoitoa muistisairas tarvitsee, sitä kuormittavampaa omaishoito on, ja sitä enemmän on tarvetta tukipalveluille.

Palveluista saatava apu ei kuitenkaan aina lisäänny sitä mukaa, kun sen tarve kasvaa. Tarvittaisiin palveluohjausta ja omaishoitajille tietoa tarjolla olevista tukimuodoista sekä palvelujen hakemisesta. – Palveluja pitäisi yksinkertaisesti olla paremmin saatavilla, Aaltonen täydentää.

Suomessa on noin 200 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä, joista valtaosa on yli 80-vuotiaita. Muistisairaudet ovat keskeisin syy toimintakyvyn heikkenemiseen, avun ja tuen tarpeeseen sekä ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen. Tuhannet muistisairautta sairastavat ikääntyneet asuvat kotona omaishoidon turvin. Suuri osa muistisairaiden omaishoitajista on itsekin iäkkäitä, puolisoaan hoitavia ihmisiä. Omaishoidon arvioidaan tuottavan yhteiskunnalle 2–3 miljardin euron vuosittaiset säästöt muissa sosiaali- ja terveysmenoissa.

Tutkimusaineisto koostui muistisairauteen sairastuneiden ja heidän omaishoitajansa haastatteluista, joihin osallistui 34 henkilöä. Tutkimus julkaistaan Gerontologia-lehdessä 22.9.2021

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Lina Van Aerschot, e-mail: lina.vanaerschot@jyu.fi, puh. 040 805 3767