Arvostetussa pohjoismaisessa Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että PCOS lisää merkittävästi sairastavuutta ja lääkkeiden käyttöä. Naisilla todettiin verrokkeja enemmän myös autoimmuuni- ja infektio-oireita.

Oulun yliopiston naistentautien professori Terhi Piltosen johtamassa tutkimuksessa oli mukana yhteensä 1 853 vuonna 1966 syntynyttä Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin kuuluvaa naista.

PCOS on monimuotoinen hormonihäiriö, jota esiintyy noin 5–18 prosentilla lisääntymisikäisistä naisista. Vaikka PCOS on väestössä yleinen, on se kuitenkin vielä huonosti tunnettu ja terveydenhuollossa alidiagnosoitu. PCOS voidaan diagnosoida mikäli kaksi kolmesta seuraavista oireista todetaan: monirakkulaiset munasarjat gynekologisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä, mieshormonien liikatuotanto (liiallinen karvankasvu tai kohonneet mieshormonipitoisuudet verikokeessa) ja/tai epäsäännöllinen kuukautiskierto. Diagnoosi voidaan helposti tehdä jo perusterveydenhuollossa hyödyntämällä kysymyksiä epäsäännöllisestä kuukautiskierrosta ja liiallisesta karvankasvusta.

Aiemmin PCOS:n ajateltiin liittyvän vain lisääntymisterveyteen ja diagnoosi annettiin yleensä lapsettomuushoitojen yhteydessä. Nykyään kuitenkin tiedetään, että oireyhtymä lisää riskiä sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, psyykkisiin häiriöihin, migreeniin ja astmaan. Lisäksi yli puolet naisista on ylipainoisia tai lihavia.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 kuuluvilta naisilta tiedusteltiin lääkärin diagnosoimia sairauksia, erilaisia oireita ja lääkkeiden käyttöä. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa selvitettiin naisten itse ilmoittamia sairauksia ja oireita.

Tutkimuksen mukaan PCOS:ään liittyvä kokonaissairastavuus on jopa 35 prosenttia suurempi kuin verrokeilla. Naiset myös kokivat terveydentilansa selvästi verrokkeja huonommaksi. Erityisesti migreeni, verenpainetauti, jännetulehdukset, nivelrikot, murtumat ja endometrioosi nousivat tutkimuksessa esille yleisesti PCOS:ään liittyvinä sairauksina. Astma- ja allergiaoirekyselyn oireista esille nousivat yskä, pitkittyvät hengitystieinfektiot, keuhkokuumeet, välikorvantulehdukset, flunssat, alttius pitkittyville infektioille sekä atooppinen ihottuma. Autoimmuunioireiden osalta korostuivat nivelkivut, nivelturvotukset ja kantapääkipu. PCOS-naiset käyttivät myös 27 prosenttia enemmän lääkkeitä kuin verrokit, erityisesti ruuansulatuskanavan lääkkeitä, diabeteslääkkeitä, kilpirauhaslääkkeitä, kipulääkkeitä ja verenpainelääkkeitä.

Yleensä rekisteritutkimuksissa hyödynnetään vain sairaaladiagnooseja ja siten esimerkiksi terveyskeskuksessa annetut diagnoosit jäävät huomioimatta. Tämän vuoksi nyt julkaistu tutkimus, joka perustuu naisten itsensä raportoimaan terveydentilaan ja oireisiin, antaa aiempia tutkimuksia perusteellisempaa tietoa PCOS:ään liittyvistä sairauksista ja oireista.

”Tutkimuksemme osoitti, että PCOS:stä kärsivillä naisilla on selvästi kohonnut sairaustaakka, johon olisi tärkeä kiinnittää huomiota jo diagnoosihetkellä”, Piltonen kertoo. ”Aiemmin on ajateltu, että oireyhtymä liittyy lähinnä kuukautiskierron häiriöihin ja ovulaatio-ongelmiin ja viimeisimpänä myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Tämä ja muut tuoreet tutkimukset kuitenkin todistavat, että PCOS vaikuttaa terveyteen laajasti, ja myös naiset itse arvioivat terveydentilansa huonommaksi kuin muut samanikäiset naiset. Oireyhtymä olisi tärkeä pyrkiä tunnistamaan jo perusterveydenhuollossa, ja sen aiheuttamiin terveysongelmiin pitäisi puuttua aktiivisesti.”

Oulun yliopiston johtama tutkimus tehtiin yhteistyössä Imperial College Londonin ja Helsingin yliopiston kanssa.

Tutkimusjulkaisu: Linda Kujanpää, Riikka K Arffman, Paula Pesonen, Elisa Korhonen, Salla Karjula, Marjo-Riitta Järvelin, Stephen Franks, Juha S Tapanainen, Laure Morin-Papunen, Terhi T Piltonen. Women with polycystic ovary syndrome are burdened with multimorbidity and medication use independent of body mass index at late fertile age: A population-based cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand. 2022;00:1-9. doi: 10.1111/ aogs.14382