Musiikin ihmemaa saa uuden suunnan koko musiikkikoulutuskentän yhteistyöllä

Jaa

Suomi tunnetaan kansainvälisesti musiikkikoulutuksen ihmemaana. Rakennemuutokset ja kasvavat odotukset koulutustarjonnasta kuitenkin haastavat meitä. Suomalaisen musiikin päivänä 8.12. julkistettu kansallinen musiikkikoulutuksen visio 2030 on kentän toimijoiden yhdessä rakentama tulevaisuuskuva. Yhteisen vision avulla halutaan varmistaa, että tavoitteellinen ja korkeatasoinen musiikinopiskelu ja -harrastaminen on mahdollista kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa.

Suomalainen musiikkikoulutus on kansainvälisesti arvostettu menestystarina. Viime vuosikymmeninä musiikkikoulutusjärjestelmään on kohdistunut monia rakenteellisia muutoksia ja säästöjä. Niiden tuloksena päätöksenteko ja resurssit ovat hajautuneet ilman vahvaa keskinäistä koordinaatiota. Samalla ymmärrys musiikin merkityksestä yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnille on kasvanut, ja uusia odotuksia ja mahdollisuuksia on noussut esiin tehtäväkentän laajentamiseksi.

”Jotta musiikkikoulutusjärjestelmä säilyttäisi ainutlaatuisuutensa jatkossakin, tarvitsimme yhteisen tahtotilan ja kokonaisnäkemyksen tavoitteista. Tähän työhön lähdimme kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat laajasti kokoavana verkostoyhteistyönä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanin Kaarlo Hildénin aloitteesta keväällä 2019”, prosessia kuljettaneen ydinryhmän vetäjä, Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja ja Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo kertoo.

Tavoitteet, joiden taakse kaikki voivat asettua

Visiotyöhön on osallistunut lähes 1 500 toimijaa musiikkikoulutuksen ammattilaisista ja opiskelijoista alan tärkeisiin sidosryhmiin. Prosessiin on kuulunut kolme seminaaria, kolme webinaaria ja avoin verkkokysely. Hankkeen ydinryhmä on tiivistänyt kohtaamisista, kyselystä ja tutkimusaineistosta koko kenttää yhdistävän vision vuoteen 2030. 

”Suomalaisella musiikkikoulutuksella ei ole koskaan aiemmin ollut yhteistä suuntaa. Nyt olemme luoneet tavoitteet, joiden taakse kaikki voivat asettua ja joihin voimme itse vaikuttaa. Tämä tekee visiosta ja koko prosessista uraauurtavan paitsi Suomessa myös kansainvälisesti”, Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio sanoo.

Omien tavoitteiden mukainen musiikinopiskelu ja -harrastaminen kaikkien ulottuville

Visio ottaa kantaa musiikkikoulutuksen arvoperustaan ja saavutettavuuteen sekä luo uutta suuntaa opetuksen ja johtamisen käytäntöihin. Lisäksi se linjaa kentän toimijoiden välistä yhteistyötä, rakenteiden kehittämistä sekä resurssien tehokkaampaa käyttöä. Muutostarpeet on kiteytetty 25 toimenpide-ehdotukseen.

”Mahdollisuuksia omien tavoitteiden mukaiseen musiikinopiskeluun ja -harrastamiseen kaikkialla Suomessa on tuettava myös jatkossa. Alueellisesti voimme varmistaa laadukkaan toiminnan hyödyntämällä resursseja joustavasti eri toimijoiden ja koulutusasteiden välillä: tiloja ja välineitä sekä yhteisiä erikoisosaajien rekrytointeja. Digitaalisten ratkaisujen avulla korkeatasoinen opetus on mahdollista myös pienillä paikkakunnilla”, Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusalapäällikkö Annika Mylläri kuvaa.

Valtakunnallisella tasolla keskeistä on vahvempi kokonaiskoordinaatio ja yhteinen vaikuttaminen musiikkikoulutuksen jatkuvuuteen.

”Musiikkikoulutuksen synnyttämä osaaminen on sivistyksellistä ja sosiaalista kansallispääomaa. Järjestelmä kehittyy parhaiten, kun vaikutamme koko kentän ja kaikkien koulutusasteiden puolesta yhdellä äänellä, yhtenä joukkueena”, Pop & Jazz Konservatorion rehtori ja Suomen konservatorioliiton puheenjohtaja Janne Murto summaa.

Lisätietoa: https://www.musiikkikoulutuksenvisio.fi/

Median yhteydenotot: Taideyliopiston Sibelius-Akatemian viestintäpäällikkö Nelli Kuokka, puh. 040 822 7130 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Taideyliopisto
Taideyliopisto
Töölönkatu 3 A
00100 Helsinki

Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

Tohtorintutkinto: Kuorolla on merkittävä rooli paastonajan ja pääsiäisen liturgian kannattelijana12.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Hanna Remes on tohtorintutkinnossaan vertaillut kuoron liturgisia tehtäviä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kahdessa viimeisimmässä kirkkokäsikirjassa ja niiden oheisaineistoissa. Hän on tuonut tutkinnossaan myös julki harvoin kuultua suomalaista ja saksalaista kuoromusiikkia ja kantaesittänyt kaksi liturgista perinnettä uudistavaa tilausteosta. Remeksen tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 20. helmikuuta 2021.

Tohtorintutkinto tarkastelee venäläis-juutalaisen klarinettimusiikin mutkikasta kohtaloa Neuvostoliiton aikana9.2.2021 14:30:00 EET | Tiedote

Klarinetille sävellettiin entisen Neuvostoliiton aikana laaja kirjo musiikkia, josta vain murto-osa on päätynyt yleiseen ohjelmistoon ja konserttilavoille esitettäväksi. Klarinetisti Anne Elisabeth Piirainen tarkastelee taiteellisessa tohtorintutkinnossaan tätä varjoon jäänyttä klarinettiohjelmistoa soittajan näkökulmasta. Piiraisen tohtorintutkinto "Clarinet Music from Russia and the Soviet Union 1917-1991: Discovering an Unexplored Side of the Clarinet Repertoire" tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 22.2.2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme