Muut rahoituslaitokset ovat myöntäneet lainoja 25,2 mrd. euron edestä
Muiden rahoituslaitosten[1] myöntämien lainojen kanta oli 25,2 mrd. euroa joulukuussa 2020. Valtion omistamien suomalaisten yritysten kasvua ja liiketoimintaa tukevien rahoitusyhtiöiden myöntämät lainat muodostivat lähes 65 % koko lainakannasta. Vuoden 2020 lopussa muiden rahoituslaitosten yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 12,3 mrd. euroa ja kotitalouksille myöntämien lainojen kanta 4,6 mrd. euroa.[2] Loppuosa myönnetyistä lainoista oli konsernin sisäistä rahoitusta.
Ajoneuvorahoitus merkittävin pankkisektorin ulkopuolinen rahoituksen muoto kotitalouksille
Muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämät lainat kohdistuvat lähes yksinomaan Suomeen. Ajoneuvorahoitus muodostaa merkittävän osuuden kotitalouksille myönnetyistä lainoista. Ajoneuvorahoitusta oli myönnetty 3,9 mrd. euron edestä joulukuussa 2020. Muiden kulutusluottojen kuin ajoneuvolainojen kanta oli 600 milj. euroa. Muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämistä lainoista vain 26 % oli vakuudettomia. Muiden rahoituslaitosten tilastoinnissa ajoneuvovakuudelliset kulutusluotot lasketaan osaksi vakuudellisia lainoja, mikä selittää vakuudellisten kulutusluottojen suurta suhteellista osuutta verrattuna pankkitilastoihin[3]. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen aikana kotitaloudet nostivat uusia lainoja 250 milj. euron edestä, mistä 170 milj. euroa oli autorahoitusta.
Muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämien lainojen kanta oli 14 % suhteessa pankkien myöntämiin muiden kotitalouslainojen kuin asuntolainojen kantaan. Pankkien myöntämien muiden kotitalouslainojen kuin asuntolainojen kanta oli 33,7 mrd. euroa joulukuussa 2020, ja siitä vakuudettomia lainoja oli 14,8 mrd. euroa.
Valtion tukema viennin ja liiketoiminnan kehittäminen muodostaa merkittävän osan yritysten saamasta pankkisektorin ulkopuolisesta rahoituksesta
Joulukuussa 2020 valtion omistamien rahoitusyhtiöiden yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 8,5 mrd. euroa, mikä on lähes 70 % kaikista muiden rahoituslaitosten yrityksille myöntämistä lainoista. Pankkien rahoitusyhtiöiden myöntämien lainojen kanta oli 2,6 mrd. euroa ja ajoneuvorahoittajien 1,0 mrd. euroa. Muun tyyppistä yritysrahoitusta oli myönnetty 100 milj. euron edestä joulukuussa 2020. Vuoden 2020 viimeisen neljänneksen aikana yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia lainoja lähes 500 milj. euron edestä.
Yrityksille myönnetyistä lainoista 70 % oli vakuudellisia. Yhteensä vakuudellisia lainoja oli myönnetty 8,6 mrd. euron edestä joulukuussa 2020. Muiden rahoituslaitosten lainoista 4,5 mrd. euroa oli myönnetty kotimaahan ja 7,8 mrd. euroa ulkomaille.
Muiden rahoituslaitosten myöntämä rahoitus on pankkien myöntämää rahoitusta tukevaa. Joulukuussa 2020 muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 8 % suhteessa pankkien myöntämien yrityslainojen kantaan. Pankkien myöntämien yrityslainojen[4] kanta oli 59,4 mrd. euroa.
Muiden rahoituslaitosten myöntämien lainojen määrä Suomessa, 2020Q4:
|
Yrityslainat (milj. euroa) |
Kotitalouslainat (milj. euroa) |
|
|
Vakuudelliset |
8 560 |
3 410 |
|
Vakuudettomat |
4 200 |
1 220 |
|
Yhteensä |
12 760 |
4 630 |
Lisätietoja antavat
Antti Alakiuttu, puh. 09 183 2495, sähköposti: antti.alakiuttu(at)bof.fi,
Jaakko Suni, puh. 09 183 2402, sähköposti: jaakko.suni(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan syksyllä 2021.
[1] Suomen Pankin Muut rahoituslaitokset -tilasto sisältää Suomeen rekisteröidyt sektoreilla S.125 (Muut rahoituksen välittäjät), S.126 (Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset) ja S.127 (Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat) toimivat kotitalous- ja yritysrahoitusta tarjoavat yritykset. Ulkomaiset luotonantajat (ns. rajan yli lainaavat toimijat) ovat tiedonkeruun ulkopuolella.
[2] Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kanta sisältää myös henkilöyrityksille myönnetyt luotot ja lainat.
[3] Pankkien ja luottolaitosten myöntämille lainoille hyväksytään vakuuksiksi ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (575/2013) mukaiset vakuudet.
[4] Pl. asuntoyhteisöt.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme