Muutos maksutavoissa kertoo digitalisaation etenemisestä finanssialalla
14.7.2021 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- 88 prosenttia suomalaisista maksaa ostoksensa tavallisimmin maksukortilla.
- Käteisellä maksaa tavallisimmin enää 9 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 17 prosenttia.
- Lähes 90 prosenttia käyttää vähintään viikoittain maksukorttinsa lähimaksuominaisuutta.
- 16 prosenttia lähimaksua käyttävistä maksaa jollakin älylaitteilla, kuten älypuhelimella tai -kellolla.
- Tietokonetta käyttää laskunmaksussa 42 prosenttia, mutta osuus pienenee jatkuvasti.
- Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on kasvanut kahdessa vuodessa 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.
- Tavallisin laskunmaksuväline on edelleen tietokone (42 %), mutta sen osuus pienenee jatkuvasti. Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on puolestaan kasvanut kahdessa vuodessa peräti 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.
Korona-aika kiihdytti siirtymää käteisestä digitaalisiin maksuvälineisiin, etenkin mobiiliin. Suomen Pankin mukaan mobiilimaksujen arvo kasvoi vuonna 2020 edellisvuodesta 62 prosenttia. FA:n kyselyssä mobiilimaksamisen suosio on kyllä lisääntynyt hivenen keväästä 2019, mutta edelleen kuitenkin vain yksi prosentti suomalaisista maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin jollain mobiilimaksutavalla.
”Mobiilimaksaminen on perinteistä lähimaksua näppärämpää sikäli, että lähimaksulla yli 50 euron ostos vaatii tunnusluvun näppäilyn maksupäätteeseen. Mobiililla maksaessa tunnusluvun voi korvata älylaitteen tekemä käyttäjän tunnistus”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Vähemmän paperia
Suurin osa, 60 prosenttia, kyselyyn vastaajista on sitä mieltä, että käteisen käyttö loppuu jollain aikavälillä. Käteisen elinvoimaan uskovat etenkin iäkkäät vastaajat. Yli 65-vuotiaista lähes 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei käteisen käyttö lopu Suomessa koskaan.
Vastaajista 37 prosenttia haluaisi ostoksia maksaessaan saada ostoksistaan sähköisen kuitin. Osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Sähköisten kuittien käyttöönotto on Suomessa kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Valtio on siirtymässä sähköisen eKuitin käyttöön vuoteen 2025 mennessä.
”Finanssiala ry:n on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen edistää taloushallinnon tehokkuutta, ja sen yksi osa on sähköisen kuitin kehittäminen. FA:n, Taloushallintoliiton ja tilitoimisto Gallantin yhteinen sitoumus edistää resurssiviisasta ja hiilineutraalia taloutta”, Kaarlela kertoo.
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, kuvapaketti
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, tutkimusraportti
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on kahden vuoden välein tehtävä seurantatutkimus. Tutkimuksen on Finanssiala ry:n toimeksiannosta toteuttanut IROResearch Oy. Tutkimusaineisto on kerätty helmi-maaliskuussa 2021, jolloin haastateltiin noin 2 500 henkilöä puhelimitse. Kohderyhmänä olivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
