Muutos maksutavoissa kertoo digitalisaation etenemisestä finanssialalla
14.7.2021 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- 88 prosenttia suomalaisista maksaa ostoksensa tavallisimmin maksukortilla.
- Käteisellä maksaa tavallisimmin enää 9 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 17 prosenttia.
- Lähes 90 prosenttia käyttää vähintään viikoittain maksukorttinsa lähimaksuominaisuutta.
- 16 prosenttia lähimaksua käyttävistä maksaa jollakin älylaitteilla, kuten älypuhelimella tai -kellolla.
- Tietokonetta käyttää laskunmaksussa 42 prosenttia, mutta osuus pienenee jatkuvasti.
- Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on kasvanut kahdessa vuodessa 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.
- Tavallisin laskunmaksuväline on edelleen tietokone (42 %), mutta sen osuus pienenee jatkuvasti. Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on puolestaan kasvanut kahdessa vuodessa peräti 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.
Korona-aika kiihdytti siirtymää käteisestä digitaalisiin maksuvälineisiin, etenkin mobiiliin. Suomen Pankin mukaan mobiilimaksujen arvo kasvoi vuonna 2020 edellisvuodesta 62 prosenttia. FA:n kyselyssä mobiilimaksamisen suosio on kyllä lisääntynyt hivenen keväästä 2019, mutta edelleen kuitenkin vain yksi prosentti suomalaisista maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin jollain mobiilimaksutavalla.
”Mobiilimaksaminen on perinteistä lähimaksua näppärämpää sikäli, että lähimaksulla yli 50 euron ostos vaatii tunnusluvun näppäilyn maksupäätteeseen. Mobiililla maksaessa tunnusluvun voi korvata älylaitteen tekemä käyttäjän tunnistus”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.
Vähemmän paperia
Suurin osa, 60 prosenttia, kyselyyn vastaajista on sitä mieltä, että käteisen käyttö loppuu jollain aikavälillä. Käteisen elinvoimaan uskovat etenkin iäkkäät vastaajat. Yli 65-vuotiaista lähes 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei käteisen käyttö lopu Suomessa koskaan.
Vastaajista 37 prosenttia haluaisi ostoksia maksaessaan saada ostoksistaan sähköisen kuitin. Osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Sähköisten kuittien käyttöönotto on Suomessa kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Valtio on siirtymässä sähköisen eKuitin käyttöön vuoteen 2025 mennessä.
”Finanssiala ry:n on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen edistää taloushallinnon tehokkuutta, ja sen yksi osa on sähköisen kuitin kehittäminen. FA:n, Taloushallintoliiton ja tilitoimisto Gallantin yhteinen sitoumus edistää resurssiviisasta ja hiilineutraalia taloutta”, Kaarlela kertoo.
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, kuvapaketti
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, tutkimusraportti
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on kahden vuoden välein tehtävä seurantatutkimus. Tutkimuksen on Finanssiala ry:n toimeksiannosta toteuttanut IROResearch Oy. Tutkimusaineisto on kerätty helmi-maaliskuussa 2021, jolloin haastateltiin noin 2 500 henkilöä puhelimitse. Kohderyhmänä olivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme