Joka kolmannen (33 %) taloyhtiössä asuvan omistusasujan vastike on noussut viimeisen puolen vuoden aikana. Vajaa viidennes vastaajista (18 %) kertoi tietävänsä, että taloyhtiö aikoo nostaa vastikkeita.

Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin YouGovilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Kyselytutkimus tehtiin maaliskuun lopussa, juuri ennen taloyhtiöiden vilkkainta yhtiökokoussesonkia.

Vastikenoston kokeneista 41 prosenttia arvioi, että korotuksella on melko tai erittäin merkittävä vaikutus omaan talouteen. Etenkin lapsiperheet kokivat vastikkeen nousun merkityksen muita vastaajia suuremmaksi.

”Taloudellista mielenrauhaa tuo ennakoitavuus, ja sitä on totisesti puuttunut monelta viimeisen vuoden ajan. Inflaatio on ollut poikkeuksellisen nopeaa, ja nyt vastikkeiden nousu tulee muun hintojen nousun päälle. Osassa kodeista jo kymppien lisälasku aiheuttaa nyt huolta”, sanoo Sari Takala, Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja.

Takala huomauttaa, että hyvin tunnetun lyhennysvapaan ohella yksi apu asuntovelalliselle voi olla asuntolainan maksuajan pidentäminen. Se auttaa pienentämään kuukausittaista maksuerää.

”Jos rahoitusvastikkeen nousu askarruttaa, voi selvittää taloyhtiölainaosuuden hakemista omaksi lainaksi. Omaan lainaan saa yksilöllisen laina-ajan sekä esimerkiksi lyhennysvapaan kaltaisia joustoja”, Takala sanoo.

Vastanneista 46 prosenttia koki vastikkeen noston vaikutuksen pieneksi. 12 prosenttia vastaajista koki, että vastikkeen korotuksella ei ollut mitään vaikutusta.

Moni taloyhtiö eli talven kädestä suuhun

Iso osa taloyhtiöistä on lykännyt yhtiökokouksen pitämistä kevään yhtiökokoukseen asti, vaikka rahavarat olisivat olleet vähissä. Jos yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen keräämään ylimääräisen vastikkeen, on se usein ollut nopein tapa saada kassaan rahaa.

”Taloyhtiöiden tilanteet vaihtelevat todella paljon. Osassa taloyhtiöistä vastikkeita on jouduttu nostamaan kymmeniä prosentteja, osassa on päästy vähäisemmillä korotuksilla. Kaikkiaan arvioimme, että tänä vuonna taloyhtiöiden vastikkeet nousevat 10-20 prosenttia”, sanoo Ville Roihu, Danske Bankin taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja.

”Moni taloyhtiö arkailee vastikkeen nostoa. Monelle kuukausittain maksettava, hieman korkeampi hoitovastike on kuitenkin ylimääräistä vastiketta mieluisampi tapa rahoittaa taloyhtiön toimintaa”, Roihu jatkaa.

Roihun mukaan Suomessa tulisi tulevalla hallituskaudella kiihdyttää huoneistotietojärjestelmän käyttöönottoa. Huoneistotietojärjestelmän käytön laajentamisen nykyistä tahtia Roihu moittii verkkaiseksi.

”Todellinen parannus asuntomarkkinan toimivuuteen olisi, että isännöitsijäntodistuksen tiedot standardisoitaisiin osaksi huoneistotietojärjestelmää, ja ne laajennettaisiin kattamaan taloyhtiön taloudellista tilaa ja rakennusten kuntoa”, Roihu sanoo.

Tulevaisuudessa asuntojen myynti-ilmoituksissa voisi olla selkeinä numeroina tiedot esimerkiksi osakekohtaisesta säästöosuudesta, hoitovastikejäämästä ja tulevien remonttien kustannuksista. Tämä auttaisi niin osakkaita kuin ostajiakin ennakoimaan asumismenojen kehitystä.

Kyselytutkimuksen Danske Bankille toteutti YouGov Finland, ja siihen vastasi 1006 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 24.3. – 26.3.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on ±2,7%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).