Naisiin kohdistuvan väkivallan vuoksi haetaan apua vuosi vuodelta enemmän – Ensi- ja turvakotien liitto: palvelut tulee turvata

Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Lähes joka toinen nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa Suomessa, eikä merkkejä väkivallan vähenemisestä näy. ETKL:ssa lähisuhdeväkivallan vuoksi autettujen, yleisimmin väkivaltaa kokeneiden naisten, määrä oli viime vuonna taas aiempaa suurempi. Vuonna 2022 lähisuhdeväkivallan vuoksi autettuja oli yli 11 000, kun vastaava luku vuonna 2019 oli alle 8000.

ETKL: tekijöitä autettava väkivallasta irtautumiseen

ETKL auttaa väkivaltaa kohdanneiden lisäksi väkivallan tekijöitä irtautumaan väkivallasta. Väkivallantekijät ovat pääasiassa miehiä, ja esimerkiksi vuonna 2021 pari- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä 77 % oli miehiä.

Ammattiapu väkivaltaisen käyttäytymisen lopettamiseksi on keino ehkäistä väkivaltaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi laaditussa Istanbulin sopimuksessa on myös kirjattu tavoitteeksi saattaa väkivallan tekijät edesvastuuseen teoistaan.

– Jos tekijöiden kanssa tehtävä työ auttaa vähentämään väkivaltaa, niin se on iso asia. Siksi tekijöiden auttaminen on todella tärkeää, sanoo nainen, joka on saanut apua ETKL:n avopalvelusta jouduttuaan miesystävänsä väkivallan kohteeksi.

”Naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkien asia”

Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, mutta ei ole vieläkään osoittanut sen toimeenpanolle riittävää rahoitusta. Turvakotien perhepaikkojen määrä on alle puolet vaaditusta, ja avopalveluissa on suuria puutteita esimerkiksi saavutettavuudessa. Isommissa kunnissa palvelut ovat lähellä, mutta palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan pitkään, kun taas pienemmissä kunnissa palveluja on tarjolla hyvin vähän. Riittävä rahoitus mahdollistaisi väkivaltatyön palveluiden lisäämisen ja saavutettavuuden parantamisen.

– Investointi olisi taloudellisestikin kannattavaa, sillä lähisuhdeväkivallan aiheuttamat kustannukset julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille ovat mittavat, ETKL:n väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen sanoo. – Merkittävänä tasa-arvo-, ihmisoikeus- ja kansanterveysongelmana naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkien asia, johon esimerkiksi äänestämällä kukin voi vaikuttaa.

ETKL vetoaa äänestäjiin ja poliitikkoihin, jotta Istanbulin sopimus pantaisiin viimein täytäntöön täysimääräisesti. ETKL panostaisi myös saumattomampaan yhteistyöhön yli sektorirajojen sekä työntekijöiden koulutukseen sote-palveluissa.

– Järjestöt ovat merkittävä lähisuhdeväkivallan palveluiden sekä ennaltaehkäisevän työn tarjoaja. Järjestöjen erityisosaaminen ja tarjoama tuki tulee ottaa mukaan hyvinvointialueilla palveluiden sekä saumattomien palveluketjujen suunnitteluun ja toteutukseen, ETKL:n väkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen sanoo.

Kun lähisuhdeväkivalta tunnistettaisiin sosiaali- ja terveyspalveluissa paremmin, nykyistä useampi väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saisi apua ajoissa. Aikainen tunnistaminen vähentäisi myös lähisuhdeväkivallan aiheuttamia kustannuksia.