Naistenklinikalle avattiin 26 uutta perhehuonetta

Aiemmin perhehuoneisiin on sijoitettu lähinnä ensisynnyttäjiä, mutta nyt myös uudelleensynnyttäjät ja keisarileikkauksella synnyttäneet saavat todennäköisemmin oman perhehuoneen. Synnyttäjät toivovat yhä useammin puolison voivan yöpyä sairaalassa, jolloin molemmat vanhemmat saavat tutustua uuteen perheenjäseneen yhdessä.
”Perhehuoneet mahdollistavat sen, että kumpikin vanhempi pääsee välittömästi luomaan tasavertaista suhdetta vauvaan. Tuore äiti ja puoliso saavat saman ohjauksen vauvan hoitoon”, ylihoitaja Katja Koskinen kertoo.
Äidin ja vastasyntyneen vuoteiden lisäksi perhehuoneissa on myös yksi seinästä vedettävä lisäsänky, suihku ja WC. Puolisolta tai tukihenkilöltä peritään huoneen käytöstä sama hoitopäivämaksu kuin synnyttäjiltäkin. Ateriat kuuluvat huoneen hintaan.
”Naistenklinikalla on noin 60 synnyttäneiden vuodepaikkaa, joista perhehuoneissa on ollut 25. Nämä huoneet jäävät edelleen käyttöön, eli jatkossa perhehuoneita on yli 50. Nyt lähes kaikilla synnyttäneillä on mahdollisuus saada siten mukaan myös puoliso tai tukihenkilö koko hoitoajaksi.”
Naistenklinikan peruskorjaus jatkuu
Naistenklinikan eri osissa on tehty peruskorjauksia jo muutaman vuoden ajan. Tällä hetkellä peruskorjauksessa on osat 3. ja 4. kerroksista. Näiden peruskorjausten arvioitu valmistumisaika on vuoden 2020 lopussa.
Naistenklinikan toimintojen siirrot syyskuussa 2019
2.9.
- Synnyttäneiden salonki on siirtynyt synnytysosastolta osastolle 52. Salongissa seurataan synnyttäneen naisen ja vastasyntyneen vointia 6–12 tuntia synnytyksestä ennen polikliinistä kotiutumista tai siirtymistä Perhepesähotelliin.
- Kaikki synnytykset hoidetaan lisäsiivessä sijaitsevalla synnytysosastolla. Neljännen kerroksen synnytyssalit jäävät pois käytöstä.
30.9.
- Sairaalahoitoa vaativien raskaana olevien hoito siirtyy osastolta 42 osastolle 52.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylihoitaja Katja Koskinen
HUS
p. 050 427 2323
katja.koskinen@hus.fi
Johtava ylihoitaja Kirsi Heino
HUS
p. 050 427 9080
kirsi.heino@hus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme