Nämä asiat turhauttavat työnhakijoita eniten – vaativat myös loppua ikäsyrjinnälle: ”60-vuotias ei ole kehäraakki”

Työnhaku Suomessa 2022  -tutkimus selvittää työnhakijoiden toiveita ja odotuksia työnantajille ja paljastaa työnhaun kipukohdat.

Tuoreen tutkimuksen mukaan työnhakijoita turhauttavat työnhaussa eniten seuraavat asiat:

1. Työnhakujärjestelmät ja -lomakkeet
2. Viestintä rekrytointiprosessin aikana
3. Palkkauksen selkeys tai palkasta sopiminen
4. Työpaikkailmoituksen selkeys
5. Perehdytys työhön

Vaivalloinen työnhaku on huono motivaation mittari

Työnhakijoilla on työnantajille selvä viesti: työnhaun täytyy helpottua. Jopa 41 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo pitävänsä työnhakujärjestelmiä ja -lomakkeita turhauttavina.

"On todella turhauttavaa täyttää järjestelmään työhistoriaa, joka löytyy myös CV:stä. Järjestelmät ovat usein kankeita ja saattavat vaatia epäolennaisia tietoja, kuten työjakson pituutta päivälleen", kuvailee eräs tutkimukseen vastaajista.

Tämän vuoksi työnhakupalvelu Duunitori luopui CV:istä ja hakemuskirjeistä omissa rekrytoinneissaan jo marraskuussa 2019.

Duunitorin rekrytointiasiantuntija Lotta Viljamaa kannustaa työnantajia kääntämään katseensa työnhakijakokemuksen laatuun – etenkin, jos tekee rekrytointia osaajapulasta kärsivällä alalla.

"Työnantaja saattaa ajatella, että vaivannäkö työnhakuvaiheessa on osoitus hakijan motivaatiosta. Tällöin kuitenkin mitataan motivaatiota työnhakuun – ei työtehtävään. Työnantajat etsivät usein töissä olevia tekijöitä, jotka olisivat valmiita vaihtamaan työpaikkaa sopivan tilaisuuden osuessa kohdalle. Jos työnhaku on liian raskasta, moni näistä osaajista jää työnantajan haavin ulkopuolelle."

Työnhakijat kaipaavat lisää viestintää

Joka kolmatta työnhakijaa turhauttaa rekrytointiprosessien viestintä – tai pikemminkin sen puute. Avoimet vastaukset osoittavat, että hakijat kaipaavat ennen kaikkea tietoa siitä, missä vaiheessa rekrytointiprosessi on menossa ja mikä on oma asema siinä.

"Arvostakaa työnhakijoita enemmän! Monet käyttävät hakemiseen paljon aikaa, joten ei ole reilua jättää heitä odottelemaan vastausta pitkäksi aikaa – varsinkin, kun monilla on useita hakuprosesseja käynnissä samaan aikaan", eräs vastaaja vetoaa työnantajiin.

Myös Viljamaa pitää tärkeänä, että työnantaja osoittaa kunnioituksensa työnhakijan näkemää vaivaa kohtaan viestimällä rekrytoinnin etenemisestä avoimesti.

"Rekrytointiviestintää ei voi koskaan tehdä liikaa, mutta perustekemiselläkin pääsee jo hyvään alkuun. Kiitosviesti hakemuksen vastaanottamisesta sekä ilmoitus prosessista karsiutuneille heti, kun haastateltavien valinnat on tehty, on ehdoton minimitaso. Haastatteluihin edenneille on syytä tarjota mahdollisuus henkilökohtaiseen palautteeseen", hän linjaa.

"Hyvä viestintä vie työnantajalta vain vähän aikaa, mutta maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa, sillä sana hyvistä – ja etenkin huonoista – kokemuksista kiirii kauas."

Korulauseet ja ympäripyöreydet saavat täystyrmäyksen

Viestinnän lisäämisen ohella työnhakijat odottavat työnantajilta selkeyttä ja avoimuutta. Tutkimuksen mukaan 31 prosenttia työnhakijoista on turhautunut työnhaussa palkkauksen epäselvyyteen tai siitä sopimiseen ja 28 prosenttia työpaikkailmoitusten epäselvyyksiin.

"Palkka näkyviin! Jos sitä ei kehtaa näyttää, se on niin pieni, ettei sillä kukaan tule töihin."

"Välttäkää korulauseita ja tuokaa mieluummin esiin konkreettisia esimerkkejä mahdollisesta työnkuvasta. Vaikka työnkuva ei olisi teille hohdokas, arkiston siivous tai vessan peseminen omassa rauhassa voi olla jollekin hakijalle unelmien täyttymys."

Viljamaa muistuttaa, että mikään työpaikka ei ole täydellinen. Työnantajan kannattaakin olla rehellinen myös työpaikan kehityskohteista – kysytäänhän heikkouksista usein työnhakijaltakin.

"Avoimuus herättää luottamusta ja auttaa hakijaa arvioimaan, onko työpaikka hänelle sopiva. Molemminpuolinen avoimuus vähentää virherekrytoinnin todennäköisyyttä", Viljamaa sanoo.

Jos avoimuutta ei ole, työn arki ei välttämättä vastaa odotuksia. Tällaista tilannetta piti turhauttavana 21 prosenttia tutkimuksen vastaajista, ja aihe nousi myös avoimissa vastauksissa:

"Työnantajat saisivat olla rehellisiä esimerkiksi työhaastatteluissa. Työnteko ei voi aina olla niin hienoa ja helppoa, kuin annetaan olettaa. Se hetki on todella ikävä, kun totuus iskee muutaman työpäivän jälkeen."

Terveiset työnantajille: ”Seis syrjinnälle!”

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia terveisiä työnhakijat haluavat lähettää työnantajille. Tärkeimmäksi viestiksi nousi toive ikäsyrjinnän jäämisestä historiaan.

"Jokainen 60-vuotias ei ole sairas ja aikaansaamaton 'kehäraakki'. Väittäisin jopa, että olen nopeampi ja oivaltavampi kuin moni 40-vuotias, ja voin joustaa, kun lapseni ovat aikuisia ja omillaan. Miksi ikärasismi on näin valtavassa mittakaavassa Suomessa? Mikä yhteiskunnassamme on vikana?"

Ikäsyrjintä nousi esiin myös keväällä 2022 toteutetussa Kansallisessa rekrytointitutkimuksessa. Kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneista rekrytoinnin, markkinoinnin, viestinnän ja johtamisen ammattilaisista uskoi, että yli 50-vuotiaan työnhakijan on nuorempaa vaikeampi työllistyä. 

"Ikäsyrjintä vaikuttaa eri tutkimusten perusteella olevan niin yleistä, että monella rekrytointipäätöksiin vaikuttavalla on peiliin katsomisen paikka. Suomea koetteleva osaajapula tuskin tulee helpottumaan tulevien vuosien aikana. Meillä ei ole varaa syrjiä yli 50-vuotiaita tekijöitä, joilla on monipuolista osaamista ja edessään vielä pitkä työura", Viljamaa sanoo.

Duunitori Oy selvittää vuosittain työnhaun nykytilaa ja trendejä Suomessa. Työnhakua käsittelevä tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020 ja toisen kerran nyt vuonna 2022. Tutkimus selvittää 18–64-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia työnhausta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa, ja se on osa Duunitorin Kansallista rekrytointitutkimusta. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 29.8.–13.9.2022, ja siihen vastasi 3 596 suomalaista.