Jyväskylän yliopisto

Nanotiedepäivät Jyväskylässä 5.–6.10.2021: Esillä solujen selviytymismekanismit, viruksen kaltaiset partikkelit rokotteissa ja nanohäkit

Jaa

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus isännöi monitieteellistä nanotieteen- ja teknologian Nanoscience Days -konferenssia 5.–6. lokakuuta 2021. Tapahtuma tarjoaa nanotutkijoille biologian, kemian ja fysiikan aloilta mahdollisuuden esitellä tuloksiaan kansainväliselle yleisölle. Kaksipäiväinen konferenssi pääosin pidetään verkkokonferenssina.

Nanotiedepäivillä Jyväskylän yliopistossa on tilaisuus kohdata eri alojen osaajia ja luoda uusia tutkimusideoita. Verkkokonferenssin järjestäjiä ovat professori Janne Ihalainen (vas.), puheenjohtaja Heikki Takala ja professori Maija Nissinen. Kuva: JYU
Nanotiedepäivillä Jyväskylän yliopistossa on tilaisuus kohdata eri alojen osaajia ja luoda uusia tutkimusideoita. Verkkokonferenssin järjestäjiä ovat professori Janne Ihalainen (vas.), puheenjohtaja Heikki Takala ja professori Maija Nissinen. Kuva: JYU

Konferenssissa luennoi kaikkiaan kymmenen nanotieteiden alan huippua. Yksi konferenssin pääpuhujista on New Yorkin Stony Brook Yliopistoon kuuluvan Laufer Centerin johtaja, professori Ken Dill.

Dill ryhmineen tutkii biokemiallisia mekanismeja, joilla solut sopeutuvat ympäristöönsä. Ryhmä on mallintanut laajasti proteiinien laskostumista ja toimintaa. Näiden solun sisäisten ”perusreaktioiden” kautta he tutkivat solujen sopeutumismekanismeja, kuten lämpötilan vaikutusta bakteerien kasvuun, ruoan vaikutusta ribosomien toimintaan sekä solujen vanhenemisen mekanismeja.

Ken Dillin nanobiologian tutkimukset keskittyvät keskeisiin biofysikaalisiin ilmiöihin. Hänet on valittu National Academy of Sciences -yhteisön ja American Academy of Arts and Sciences -järjestön jäseneksi. Esitelmässään Nanotiedepäivillä hän pohtii niitä biokemiallisia mekanismeja, joista biologiassa tavattu ”vahvimmat selviävät”-sääntö on saanut alkunsa.

Metallikoordinoituja nanohäkkejä ja viruksen kaltaisia partikkeleja

Nanotiedepäivillä esitelmöi myös professori Pablo Ballester Barcelonan tiede- ja teknologiainstituutista (BIST). Ballester kertoo, kuinka kemiallisia rakennepalikoita kuten kupin muotoisia pyrroli-pohjaisia ligandeja ja siirtymämetalliatomeja yhdistelemällä voidaan rakentaa metallikoordinaatioon pohjautuvia nanomittakaavan molekyylihäkkejä. Tällaisia rakenteita voidaan hyödyntää molekyyli- ja lääkeainekuljettimina, nanokatalyysissä sekä molekyylisensoreina.

Professori Ballester on tunnettu supramolekyylikemian ja fysikaalisen orgaanisen kemian alalla, ja hän johtaa tutkimusryhmää Katalonian kemiallisen tutkimuksen instituutissa (ICIQ). Vuonna 2012 the Spanish Royal Society of Chemistry myönsi hänelle Janssen Cilag Organic Chemistry -palkinnon.

Professori Vesa Hytönen Tampereen yliopistosta esitelmöi pandemian aikaan ajankohtaisesta aiheesta. Hytösen ryhmä on luonut viruksen kaltaisia partikkeleita (VLP), joissa noroviruspartikkelin pinnalle on liitetty influenssaviruksen antigeenejä. Näitä partikkeleita voidaan hyödyntää muun muassa rokotteissa taudinaiheuttajia vastaan.

Nanotiedepäivien uniikkia ilmapiiriä arvostetaan

Nanoscience Days järjestetään tänä vuonna 17. kerran. Konferenssin puheenjohtaja Heikki Takala arvioi, että poikkeavasta toteutustavastaan huolimatta konferenssi tarjoaa hedelmällisen alustan tutkijoiden ideoiden vaihtoon.

”Vaikka koronatilanne on pakottanut konferenssin virtuaaliseen muotoon, pyrimme maksimoimaan vuorovaikutusmahdollisuudet osallistujien välillä”, Takala sanoo. ”Aiemmilta vuosilta tiedämme, että Nanotiedepäiville osallistuneet ovat arvostaneet konferenssin uniikkia ilmapiiriä, jossa monen hyvinkin eri alan osaajat kohtaavat luoden uusia tutkimusideoita.”

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen laajin poikkitieteellistä tutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Siellä työskentelee yli 140 tutkijaa bio- ja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta.

Linkki Nanotiedepäivien (NSDays2021) ohjelmaan ja esityksiin, ilmoittautuminen 3.10. mennessä: jyu.fi/nsdays

Lisätietoja:

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Heikki Takala, Jyväskylän yliopisto heikki.p.takala@jyu.fi, puh. 046 923 6211

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Nanotiedepäivillä Jyväskylän yliopistossa on tilaisuus kohdata eri alojen osaajia ja luoda uusia tutkimusideoita. Verkkokonferenssin järjestäjiä ovat professori Janne Ihalainen (vas.), puheenjohtaja Heikki Takala ja professori Maija Nissinen. Kuva: JYU
Nanotiedepäivillä Jyväskylän yliopistossa on tilaisuus kohdata eri alojen osaajia ja luoda uusia tutkimusideoita. Verkkokonferenssin järjestäjiä ovat professori Janne Ihalainen (vas.), puheenjohtaja Heikki Takala ja professori Maija Nissinen. Kuva: JYU
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yliopistoista valmistuneet tyytyväisiä koulutukseensa. Pandemialla ollut vain vähän vaikutuksia akateemisten työllisyyteen15.10.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Kandidaatintutkinnon suorittaneista 82 % arvioi saamaansa opetusta laadukkaaksi, ja lähes 90 % maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneista on erittäin tyytyväinen tai vähintäänkin melko tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tulokset käyvät ilmi yliopistojen kandipalaute- ja uraseurantatutkimuksista, joihin vastasi 33 825 kandidaatin, 18 867 maisterin ja 2 569 tohtorin tutkinnon suorittanutta vuosina 2018–2020. Kandidaatintutkinnon suorittaneet vastasivat kyselyyn heti tutkinnon suorittamisen jälkeen, maisterit viiden vuoden ja tohtorit kolmen vuoden kuluttua tutkinnosta.

Uusi liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari painottaa liikunnan turvallisuutta14.10.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on avoimella hakumenettelyllä valinnut LT Jari Parkkarin terveystieteiden professorin tehtävään, jonka ala on liikuntalääketiede. Parkkari on aloittanut tehtävässä 1.8.2021. Professuuri sijoittuu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, ja Parkkarin erityisaluetta on liikunnan turvallisuus. Hän toivoo alan opiskelijoilta aiheeseen uteliaisuutta ja tuoreita näkökulmia.

Jyväskylän yliopisto koordinoi kolmea uutta huippuyksikköä ja mukana neljännessä13.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Jyväskylän yliopisto johtaa kolmea uutta huippuyksikköä ja on lisäksi mukana Helsingin koordinoimassa yksikössä. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Akatemia käy valittujen yksiköiden kanssa erilliset rahoitusneuvottelut.

Väitöstutkimus valaisee suomalaista unien kerronta- ja tulkintaperinnettä7.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Unikäsityksiä rakennetaan jo lapsuudessa sekä omia että toisilta kuultuja unia tulkiten. FM Silja Heikkilä osoittaa väitöksessään, että unista keskusteleminen on samalla aktiivista oman maailmankuvan ja todellisuuskäsityksen rakentamista. Hänen tutkimusaineistossaan esimerkiksi käsiteltiin enneunia ja vainajien ilmestymistä uniin, mutta samalla näitä uskomuksellisia aiheita pohdittiin muistakin näkökulmista.

Jääkiekko on nuorten suosituimmista joukkuepeliharrastuksista ylivoimaisesti kallein6.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on valmistunut pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin lasten ja nuorten harrastuskustannuksia suosituimmissa joukkuepeleissä Keski-Suomessa. Keskimäärin harrastamisen kokonaiskustannukset olivat harrastajakohtaisesti 2325 euroa vuodessa. Kustannusten suuruuksissa oli kuitenkin merkittäviä lajien välisiä eroja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme