Nanotutkimus sai lähes kaksi miljoonaa euroa biosovellusten kehittämiseen
1.11.2019 10:36:39 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Professori Perttu Permi sai lähes 700 000 euroa Staphyloccus aureus -bakteereja tuhoavien entsyymien tutkimukseen.
Staphyloccus aureuksen vastustuskyky antibiooteille on kasvanut nopeasti – MRSA-kannat voivat olla samanaikaisesti vastustuskykyisiä monille antibioottiluokille, myös niin kutsutuille viimeisen linjan lääkkeille. Vastustuskyky vaikeuttaa hoitoa, lisää kuolleisuutta ja nostaa olennaisesti hoidon kustannuksia.
”Tutkimme entsyymejä, jotka tappavat Staphyloccus aureuksen katkaisemalla glysiinien välisiä sidoksia bakteerin soluseinän peptidoglykaanissa. Sidosspesifisyytensä ja lyyttisen tehonsa ansiosta nämä entsyymit ovat houkutteleva lääkekehityksen kohde. Käytämme useita biofysikaalisia menetelmiä ja edistyneitä bakterologian tekniikoita. Tutkimme peptidaasien säätelytapoja sekä entsyymien ja peptidoglykaanin välisiä vuorovaikutuksia atomitasolla”, kertoo Perttu Permi.
Tutkimus edistää metallisten nanorakenteiden massatuontoa
Apulaisprofessori Jussi Toppari sai yhdessä apulaisprofessori Anton Kuzykin kanssa (Aalto yliopisto) lähes 560 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa kehitetään toiminnallisia optisia nanorakenteita DNA:n itsejärjestyvyyden avulla.
Plasmonisia metallisia nanorakenteita käytetään laajalti fotoniikassa niiden erityisten optisten ominaisuuksien ansiosta. Ominaisuudet riippuvat voimakkaasti nanorakenteiden koosta ja muodosta ja niitä on hankala tuottaa nykyisillä valmistusmenetelmillä.
”Projektissa kehitämme uraauurtavia nanovalmistusmenetelmiä käyttämällä DNA-molekyylin tarkkaa itsejärjestyvyyttä. Ne mahdollistavat metallisten nanorakenteiden massatuotannon ja sitä kautta uudenlaiset optiset laitteet kuten kiraalisen metapinnan. Sitä pystytään hyödyntämään esimerkiksi orgaanisten molekyylien enantiomeerien tunnistamiseen, mikä on tärkeää lääketieteessä”, sanoo Jussi Toppari.
Kehitteillä teknologiaa neuroproteesien valmistamiseen
Professori Mika Petterssonin tutkimusryhmä sai 450 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa kehitetään grafeeniin perustuvaa joustavaa rajapintaa hermojen ja koneiden väliseen kommunikaatioon. Pitkän ajan tavoitteena on kehittää teknologia neuroprostetiikkaan, joka tarkoittaa ääreishermoston kanssa yhteydessä olevia proteeseja.
”Tutkimuksemme on erittäin poikkitieteellistä ja lopulliset tavoitteet ovat kymmenen vuoden päässä. Lopullisena tavoitteena on, että tutkimus hyödyntää esimerkiksi onnettomuuksissa raajansa menettäneitä, proteesia tarvitsevia ihmisiä. Projektissa lähdetään aivan mikroskooppiselta tasolta kaksiulotteisten materiaalien ominaisuuksista, joita hyödynnetään kehitettäessä kommunikointirajapintaa hermosolujen kanssa”, kuvaa Pettersson.
Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuoren tutkimusryhmä sai 255 000 euron avustuksen geeninsiirtotutkimuksiin. Ryhmä kehittää molekyylibiologian tutkimuksessa keinoja, joilla voidaan hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää antibioottiresistenssiä. Jalasvuoren tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa bakteereja, joita voidaan käyttää probioottien tavoin nopeuttamaan esimerkiksi ESBL-kantajuudesta parantumista.
Lisätietoja:
Professori Perttu Permi, perttu.permi@jyu.fi, puh. 040 805 4288
Apulaisprofessori Jussi Toppari, j.jussi.toppari@jyu.fi, puh. 040 805 4123
Professori Mika Pettersson, mika.j.pettersson@jyu.fi, puh. 050 310 9969
Akatemiatutkija Matti Jalasvuori, matti.jalasvuori@jyu.fi, puh. 040 805 3870
Tiedottaja Tanja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, tanja.s.heikkinen@jyu.fi puh. 050 5818351
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme