Narkolepsiaa sairastavien aivoissa havaittiin poikkeuksellisia aivopulsaatioita – löydöksenä uutta tietoa sairauden vaikutuksesta aivojen puhdistusjärjestelmään ja mahdollisesti apua taudin diagnosoinnissa
5.11.2022 07:10:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote

Tutkijat kuvasivat narkolepsiapotilaiden aivoja ensimmäistä kertaa nopealla toiminnallisella magneettikuvauksella. Menetelmää on aiemmin käytetty muun muassa Alzheimerin taudin sekä epilepsian ja normaalin unen tutkimiseen.
Aivojen puhdistumiseen liittyy kolmenlaisia pulsaatiota: sydämen sykkeen tuottama valtimoiden kardiovaskulaarinen pulsaatio, laskimoiden ja aivo-selkäydinnestetilojen hengityspulsaatiot ja hidas verisuoniston seinämien vasomotorinen aaltoilu. Tutkimus osoitti, että narkolepsiaa sairastavilla muutoksia esiintyi kaikissa kolmessa aivopulsaatiotyypissä.
Pulsaatioissa havaitut muutokset olivat yhteydessä taudin vaikeusasteeseen. Narkolepsian kannalta tärkeillä aivoalueella havaitut poikkeamat sydänperäisessä pulsaatiossa olivat yhteydessä potilaan kokemien oireiden voimakkuuteen siten, että pienempi sydänperäisen pulsaation vaihtelevuus ennusti voimakkaampia oireita. Tutkijoiden mukaan tästä havainnosta voisi olla hyötyä narkolepsian hoitovasteen optimoimisessa.
Tutkimuksessa oli mukana 22 narkolepsiaa sairastavaa henkilöä ja yhtä monta sukupuoli- ja ikävakioitua tervettä verrokkia.
Aivojen puhdistusjärjestelmää tutkitaan kiivaasti
Aivojen puhdistus- eli glymfaattinen järjestelmä on varsin uusi löydös ja parhaillaan kiivaan tutkimuksen kohde. Oulun yliopiston toiminnallisen neurokuvantamisen tutkimusryhmä (OFNI) on jo aiemmin osoittanut aivopulsaatioiden olevan yhteydessä aivojen puhdistusjärjestelmään. Lisäksi he ovat kuvanneet pulsaatioiden poikkeavuuksia Alzheimerin tautia sairastavilla. Tulevaisuudessa on mahdollista, että aivopulsaatioiden optimoinnista saadaan uusia hoitokeinoja eri sairauksiin.
Narkolepsia on potilaan elämänlaatua heikentävä, kroonista uneliaisuutta aiheuttava neurologinen sairaus. Se vaikuttaa vireystilaan, tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan ja tiettyjen aivojen välittäjäaineiden tuotantoon. ”Mielenkiintoista on se, että aivojen puhdistusjärjestelmän säätely liittyy juuri näihin samoihin elimistön toimintoihin. Tämä havainto linkittää narkolepsian aivojen puhdistusjärjestelmään, ja juuri tähän liittyy myös tutkimuksemme päätulos: aivojen puhdistusjärjestelmää ylläpitävät pulsaatiot ovat narkolepsiaa sairastavilla muuttuneet verrattuna terveisiin kontrolleihin”, kiteyttää päätutkijana toiminut Matti Järvelä toiminnallisen neurokuvantamisen tutkimusryhmästä.
Löydöksestä apua taudin diagnostiikkaan
Narkolepsiaan sairastutaan nuorena. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, ja diagnoosi voi viivästyä vuosilla. Tavallisesti narkolepsian diagnostiikka perustuu kliinisiin oireisiin, unta ja nukahtamisnopeutta mittaaviin testeihin sekä viime kädessä selkäydinnestenäytteen analysointiin ja geneettisen alttiuden määrittämiseen.
Tutkimuksessa käytetty aivojen kuvantamismenetelmä kykeni erottelemaan narkolepsiaa sairastavat potilaat terveistä. Niinpä sillä voisi tulevaisuudessa olla potentiaalia taudin diagnostiikan apuna. ”Ideaalitilanteessa varsinainen tutkimus kestää vain kymmenisen minuuttia, mikä on ajallisesti merkittävä parannus. Menetelmä on myös kajoamaton eli tarvetta näytteiden otolle ei ole. Tutkimuksen osuvuus kuitenkin lienee parhaimmillaan yhdistettynä muuhun diagnostiikkaan, ja tulokset ovat tässä vaiheessa vielä alustavia”, kertoo Järvelä.
Taudin nopeampi diagnostiikka mahdollistaisi hoitojen aloittamisen aiemmin ja vähentäisi potilaiden kokemaa taudin kuormaa. Koska puhdistusjärjestelmän ongelmat liittyvät myös aivojen tasapainotilan epävakauteen, narkolepsiapotilaat todennäköisesti hyötyisivät ajoissa aloitetusta hoidosta myös pitkällä tähtäimellä.
Suuren yleisön tietoisuuteen narkolepsia nousi erityisesti vuosina 2009 ja 2010, jolloin Pandemrix-influenssarokotetta saaneista osa sairastui narkolepsiaan ja taudin ilmaantuvuus nousi nuorissa ikäryhmissä hetkellisesti moninkertaiseksi.
Tutkimus julkaistiin Nature-lehtiperheeseen kuuluvassa Communications Medicine -julkaisusarjassa. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Emil Aaltosen säätiö.
Tutkimusjulkaisu: Järvelä, M., Kananen, J., Korhonen, V. et al. Increased very low frequency pulsations and decreased cardiorespiratory pulsations suggest altered brain clearance in narcolepsy. Commun Med 2, 122 (2022). https://doi.org/10.1038/s43856-022-00187-4
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
LL Matti Järvelä
Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala ja MRC Oulu
Puh. 0400 451 383
matti.jarvela@oulu.fi
Professori Vesa Kiviniemi
Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala ja MRC Oulu
vesa.kiviniemi@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pikisaaren Art of Darkness -polulla kulkija voi valita itselleen sopivan valaistuksen tai pimeyden – Tutkimushanke pilotoi uutta valaistuskonseptia20.10.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Pikisaaren rantapolulle valmistunut valaistuspilotointi on osa Oulun yliopiston koordinoimaa kansainvälistä tutkimushanketta, jossa etsitään tapoja kehittää kulttuuriperintökohteiden pimeän ajan käyttöä ja elämyksellisyyttä hienovaraisen ja ympäristöönsä sovitetun valaistuksen avulla. Alueella liikkuvat voivat lokakuun aikana osallistua vuorovaikutteisen polkukonseptin viimeistelyyn vastaamalla käyttäjäkyselyyn.
Porolaidunnus muuttaa mäntymetsän kasvien juuria20.10.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Porojen laidunnus muuttaa pohjoisten mäntymetsien kasvillisuutta myös maan alla. Tuoreessa tutkimuksessa laidunnettujen metsien puiden ja aluskasvillisuuden pintajuuristoa oli lähes 30 prosenttia vähemmän. Myös juurten rakenne muuttuu, mikä voi heijastua kasvien mahdollisuuteen hankkia vettä ja ravinteita.
Mitä jos terästeollisuuden päästöjä voitaisiin alentaa jopa 90 prosenttia?19.10.2026 14:45:41 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja SSAB tavoittelevat läpimurtoa yhdellä maailman saastuttavimmista aloista.
Piirilääkärijärjestelmä oli valtion tehokas tiedonkeruukoneisto19.10.2026 06:41:00 EEST | Tiedote
Suomen piirilääkärijärjestelmä ei ollut vain terveydenhuollon organisaatio, vaan myös valtion tehokas biopoliittinen kontrolliväline. Väitöstutkimus osoittaa, että piirilääkärien tuottama tieto kytkeytyi tiiviisti väestön valvontaan ja ohjaamiseen. Tutkimus myös täydentää kuvaa Elias Lönnrotista lääkärinä.
Uusi tutkimus auttaa kohdentamaan soiden ennallistamista tehokkaammin15.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Ojitettujen soiden ennallistaminen voi nostaa vedenpintaa huomattavasti laajemmalla alueella kuin aiemmin on arvioitu, osoittaa Oulun yliopiston uusi tutkimus. Tulokset osoittavat myös, että eri ennallistamismenetelmät vaikuttavat veden liikkumiseen eri tavoin. Tieto auttaa kohdentamaan ennallistamistoimia tehokkaammin ja maksimoimaan niiden hyödyt luonnolle ja ilmastolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
