Nautoihin ja sikoihin kohdistuneista eläinsuojelurikoksista selvittiin pääosin sakoilla
Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät vuosina 2011–2016 annettujen nautoja ja sikoja koskevien rikostuomioiden taustalla olevia eläinsuojelullisia laiminlyöntejä ja annettuja rangaistuksia.
Tapauksia oli kuudessa vuodessa kaikkiaan 196. Syytetyt tuomittiin lähes kaikissa eli 96 prosentissa tapauksista. Tuomioista yli 90 prosenttia koski nautoja.
Monet rikoksista olivat jatkuneet jo hyvän aikaa ennen oikeustoimien aloittamista, sillä eläinlääkäri oli käynyt tilalla tarkastuskäynnillä keskimäärin neljä kertaa ennen asian päätymistä oikeuteen. Rikosten mediaanikesto eli tapauksista keskimmäinen niiden keston mukaan jonoon järjestettynä oli noin seitsemän kuukautta.
Yleensä lievät rangaistukset
Tutkijoiden mukaan tuomioistuimet eivät arvioineet eläimille tapahtuneita rikoksia kovin vakaviksi.
– Tyypillisesti tuomitut saivat pienehköjä sakkorangaistuksia tai lyhyitä ehdollisia vankeusrangaistuksia. Rangaistuksen suuruus ei ollut yhteydessä rikosten kestoon tai tilalla tehtyjen eläinsuojelutarkistusten lukumäärään. Tuomituista tapauksista kolmannekselle olivat valvontaeläinlääkärit tehneet kiireellisiä eläinsuojelutoimenpiteitä, kuten eläinten lopetuksia. Näissä tapauksissa tuomioistuin tyypillisesti langetti ankarampia rangaistuksia. Rangaistusta ankaroittivat myös eläinten ravinnon ja veden saannin laiminlyönnit, kertoo rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela Itä-Suomen yliopistosta.
Rikokset olivat tapahtuneet useimmiten pienillä, alle 50 naudan ja alle 250 sian tiloilla.
Yli puolessa tapauksista tuomioistuin määräsi rangaistuksen ohella eläintenpitokiellon, joka on eläintuottajan elinkeinon jatkamisen kannalta merkittävämpi seuraamus kuin sakko tai ehdollinen vankeus.
Eläintenpitokiellon yhteydessä syyttäjän pitäisi hakea eläinten tuomitsemista valtiolle. Maininta tästä puuttui puolesta eläintenpitokieltotapauksista, joten eläinten kohtalo jäi epäselväksi.
Eläinlääkäri: tulokset huolestuttavat
– Tutkimuksen tulokset olivat eläinten hyvinvoinnin kannalta huolestuttavia. Osalla tiloista laiminlyönnit olivat jatkuneet pitkään, jopa vuosia, eikä niihin ollut pystytty vaikuttamaan valvonnalla. Toisaalta rangaistukset olivat lieviä, vaikka laiminlyönnit olivat vakavia ja pitkittyneitä, kertoo eläinlääkäri ja tohtorikoulutettava Sofia Väärikkälä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Miksi eläinten tilanteeseen ei puututa aiemmin?
– Ei tietenkään ole eläinten, tuottajan eikä eläinlääkärin etu, että tiloilla käydään toistuvasti ilman pysyvää parannusta eläinten hyvinvoinnissa. Pitkittyneiden eläinsuojeluongelmien taustalla on usein muita ongelmia, kuten terveydellisiä ja taloudellisia, ja siksi olisi tärkeää kehittää yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Virkaeläinlääkärin kynnys tehdä päätös tuotantoeläinten poisottamisesta, lopettamisesta tai teuraaksi lähettämisestä on korkea, kertoo Väärikkälä, jolla on lähes kymmenen vuoden kokemus eläinsuojeluvalvonnasta.
Toisaalta tutkimuksessa tuli esiin, että pitkittyneissä eläinsuojelutapauksissa on usein kysymys näkemyseroista tuottajan ja eläinlääkärin välillä. Kommunikointiin ja kanssakäymiseen tulisikin panostaa, jotta asioita saataisiin vietyä eteenpäin.
Eläinlääkärin tulee kuitenkin uskaltaa viheltää peli poikki, jos eläinten hyvinvointi toistuvasti vaarantuu, eikä pysyvää parannusta oloihin ole nähtävissä. Yksi kehitysehdotus on, että eläinsuojeluvalvontaa tehtäisiin parityönä, jolloin vastuu päätöksenteosta jakaantuu kahdelle eläinlääkärille.
Valvontaeläinlääkäreiden keskeinen rooli tuli tutkimuksessa esiin. He ilmoittavat poliisille havaitsemistaan rikkomuksista, keräävät todistusaineistoa esitutkintaa varten sekä toimivat syyttäjän todistajana tuomioistuimessa. Valvontaeläinlääkärin, poliisin ja syyttäjän yhteistyön onnistuminen on keskeistä eläinsuojeluvalvonnan vaikuttavuudelle ja rikosprosessin sujuvuudelle.
Artikkeli:
Sofia Väärikkälä, Tarja Koskela, Laura Hänninen & Mari Nevas. Evaluation of criminal sanctions concerning violations of cattle and pig welfare, Animals 2020, 10(4), 715
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sofia Väärikkälä, sofia.vaarikkala@helsinki.fi, puh. 041 544 5824
Tarja Koskela, tarja.s.koskela@uef.fi, puh. 050 336 9236
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme