Negatiiviset viestit korostuvat työuupuneen aivoissa

Jopa joka neljäs työikäinen suomalainen kärsii erilaisista työuupumusoireista, joita ovat mm. väsymys, työn merkityksen kyseenalaistaminen, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen sekä usein myös kokemukset muistin ja keskittymisen vaikeuksista.

Psykologian lisensiaatti Laura Sokka tarkasteli väitöstutkimuksessaan työuupuneiden ja heidän verrokkiryhmänsä selviytymistä tiedonkäsittelyn kannalta haastavista tehtävistä sekä kuulotiedon käsittelyä aivotasolla.

Tuloksista selvisi, että työuupuneet reagoivat verrokeitaan nopeammin kielteisiin äänensävyihin puheäänessä ja hitaammin iloiseen äänensävyyn.

– Vaikuttaa siltä, että työssään uupunut on herkistynyt negatiivisille viesteille, Sokka toteaa.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa työssä käyvien työuupumuksesta kärsivien aivotoimintaa tarkasteltiin aivosähkökäyrämenetelmän keinoin tiedonkäsittelyä haastavien tehtävien aikana.

Kuuntelutehtävän lisäksi koehenkilöt suorittivat työelämän tilanteita vastaavia, tarkkaavuutta ja työmuistia mittaavia tehtäviä. Tehtävissä piti tehdä nopeita päätöksiä häiriöiden keskellä ja sukkuloida erilaisten tehtävätyyppien välillä.

Näissä tehtävissä lievästi uupuneet suoriutuivat yhtä hyvin kuin heidän verrokkinsa, mutta heidän aivoaktivaationsa oli erilaista.

– Näyttäisi siltä, että työuupuneet joutuvat ponnistelemaan kompensoidakseen heikentynyttä aktivaatiota, jota havaitsimme päälakilohkon alueilla. Se näkyi otsalohkon alueen lisääntyneenä aktiivisuutena, Sokka sanoo.

Vakavasti uupuneilla esiintyi heikomman aivoaktivaation lisäksi myös enemmän virheitä.

– Lievästi uupuneet pystyvät sinnittelemään pitkäänkin työssään, vaikka se on aivoille kuluttavaa, mutta kun tila vakavoituu alkaa näkyä virheitä, Sokka summaa.

Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että työuupuneet eivät reagoineet yhtä nopeasti ympäristön yllättäviin häiriöääniin kuin verrokkiryhmänsä.

– Nykyisin puhutaan paljon siitä kuinka tärkeää on palautua pitkäaikaisesta kuormituksesta ja aivotutkimuksen näkökulma tukee tätä. Tiedämme myös, että pitkäaikainen stressi on riskitekijä monille psyykkisille ja fyysisille sairauksille, joten meillä ole varaa siihen, että neljäsosa pinnistelee työssään, Sokka sanoo.

Tutkimukseen osallistui 41 työssäkäyvää henkilöä, joilla oli erilaisia työuupumusoireita sekä 26 verrokkihenkilöä. Koeasetelma toistettiin tänä keväänä, joten jatkotutkimuksissa saadaan tarkempaa tietoa aivoaktiivisuuden muutosten pysyvyydestä.

PsL Laura Sokka väittelee 19.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Burnout in the brain at work". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34, Helsinki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Laura Sokka, laura.sokka@ttl.fi