Helsingin yliopisto

Negatiiviset viestit korostuvat työuupuneen aivoissa

Jaa

Työuupumus näkyy poikkeamina aivojen sähköisissä toiminnoissa, toteaa psykologian lisensiaatti Laura Sokka tuoreessa väitöskirjassaan.

Jopa joka neljäs työikäinen suomalainen kärsii erilaisista työuupumusoireista, joita ovat mm. väsymys, työn merkityksen kyseenalaistaminen, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen sekä usein myös kokemukset muistin ja keskittymisen vaikeuksista.

Psykologian lisensiaatti Laura Sokka tarkasteli väitöstutkimuksessaan työuupuneiden ja heidän verrokkiryhmänsä selviytymistä tiedonkäsittelyn kannalta haastavista tehtävistä sekä kuulotiedon käsittelyä aivotasolla.

Tuloksista selvisi, että työuupuneet reagoivat verrokeitaan nopeammin kielteisiin äänensävyihin puheäänessä ja hitaammin iloiseen äänensävyyn.

– Vaikuttaa siltä, että työssään uupunut on herkistynyt negatiivisille viesteille, Sokka toteaa.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa työssä käyvien työuupumuksesta kärsivien aivotoimintaa tarkasteltiin aivosähkökäyrämenetelmän keinoin tiedonkäsittelyä haastavien tehtävien aikana.

Kuuntelutehtävän lisäksi koehenkilöt suorittivat työelämän tilanteita vastaavia, tarkkaavuutta ja työmuistia mittaavia tehtäviä. Tehtävissä piti tehdä nopeita päätöksiä häiriöiden keskellä ja sukkuloida erilaisten tehtävätyyppien välillä.

Näissä tehtävissä lievästi uupuneet suoriutuivat yhtä hyvin kuin heidän verrokkinsa, mutta heidän aivoaktivaationsa oli erilaista.

– Näyttäisi siltä, että työuupuneet joutuvat ponnistelemaan kompensoidakseen heikentynyttä aktivaatiota, jota havaitsimme päälakilohkon alueilla. Se näkyi otsalohkon alueen lisääntyneenä aktiivisuutena, Sokka sanoo.

Vakavasti uupuneilla esiintyi heikomman aivoaktivaation lisäksi myös enemmän virheitä.

– Lievästi uupuneet pystyvät sinnittelemään pitkäänkin työssään, vaikka se on aivoille kuluttavaa, mutta kun tila vakavoituu alkaa näkyä virheitä, Sokka summaa.

Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että työuupuneet eivät reagoineet yhtä nopeasti ympäristön yllättäviin häiriöääniin kuin verrokkiryhmänsä.

– Nykyisin puhutaan paljon siitä kuinka tärkeää on palautua pitkäaikaisesta kuormituksesta ja aivotutkimuksen näkökulma tukee tätä. Tiedämme myös, että pitkäaikainen stressi on riskitekijä monille psyykkisille ja fyysisille sairauksille, joten meillä ole varaa siihen, että neljäsosa pinnistelee työssään, Sokka sanoo.

Tutkimukseen osallistui 41 työssäkäyvää henkilöä, joilla oli erilaisia työuupumusoireita sekä 26 verrokkihenkilöä. Koeasetelma toistettiin tänä keväänä, joten jatkotutkimuksissa saadaan tarkempaa tietoa aivoaktiivisuuden muutosten pysyvyydestä.

PsL Laura Sokka väittelee 19.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Burnout in the brain at work". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34, Helsinki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Laura Sokka, laura.sokka@ttl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Öljyonnettomuuden sattuessa arktisella alueella suurimpina kärsijöinä olisivat jääkarhut ja merilinnut20.5.2019 14:43:15 EESTTiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta painetta arktiselle luonnolle. Öljyonnettomuus tällä ainutlaatuisella ja herkällä alueella voi johtaa ympäristökatastrofiin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee suuresti riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista.

Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön16.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme