Jyväskylän yliopisto

Nelivuotiaiden vanhemmat arvostavat varhaiskasvatuksen laatua, moittivat kuitenkin suuria ryhmäkokoja

Jaa

Kunnallinen päiväkoti on neljävuotiaiden lasten yleisin hoitopaikka, ja harvempi kuin joka kymmenes neljävuotias on kokonaan kotihoidossa, kertovat neljävuotiaiden lasten vanhemmille suunnatun kyselyn tulokset.

Raportissa esitellään vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä eri puolilla Suomea.
Raportissa esitellään vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä eri puolilla Suomea.

Pienissä kunnissa neljävuotiaat olivat suuria kuntia ja kaupunkeja yleisemmin perhepäivähoidossa tai vanhempien hoidossa kotona. Pienissä kunnissa asuvat vanhemmat myös kaipasivat muita useammin enemmän vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalveluihin, esimerkiksi enemmän yksityisiä palveluja.

– Tulokset ovat loogisia, kun otetaan huomioon alueelliset erot tarjolla olevien varhaiskasvatuspalveluiden määrässä: esimerkiksi Helsingissä yksityisiä päiväkoteja on useita, kun pienimmissä kunnissa niitä ei ole lainkaan, varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Paikan valinnassa painavat arvot ja erikoistuneisuus

Lapsen nykyisen varhaiskasvatuspaikan valinnassa vanhemmat pitivät tärkeimpinä hoitopaikan sopivaa sijaintia, sisarusten saamista samaan hoitopaikkaan sekä hoitopaikan ilmapiiriä. Yksityisen varhaiskasvatuspaikan valinnassa painottuivat kuitenkin kunnallista varhaiskasvatusta useammin myös pedagoginen suuntautuminen, kasvatustoiminnan ja oppimisympäristön monipuolisuus sekä arvot.

Neljävuotiaista lapsista vajaa viidesosa oli yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, korkeasti koulutettujen vanhempien lapset muita useammin.

Vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen sosiaalisille suhteille

Vanhempien mukaan tärkeimpiä syitä oman lapsen varhaiskasvatukseen osallistumiseen olivat paitsi vanhemman työssäkäynti tai opiskelu myös toisten lasten seura sekä lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen.

– Suurin osa – myös kotihoidossa olevien neljävuotiaiden – vanhemmista pitääkin varhaiskasvatusta tärkeänä lapsen kehitykselle ja sosiaalisille suhteille, THL:n erikoistutkija Johanna Närvi korostaa.

Kotihoidossa olevan lapsen vanhemmilla oli kuitenkin useammin epäilyksiä esimerkiksi lapsen saamasta yksilöllisestä huomiosta tai pysyvistä ihmissuhteista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmien kokoa piti liian suurena enemmistö vanhemmista neljävuotiaan hoitomuodosta riippumatta.

Hoitomuotojen ja -paikkojen välillä vain vähän muutoksia

Enemmistö neljävuotiaista oli jossakin vaiheessa ollut hoidossa kodin ulkopuolella, ja valtaosa oli aloittanut siellä viimeistään kaksivuotiaana. Useimmat olivat olleet kodin ulkopuolisessa hoidossa yhtäjaksoisesti ja korkeintaan kahdessa eri hoitopaikassa.

– Muutoksia ja siirtymiä eri hoitomuotojen ja -paikkojen välillä oli ehtinyt neljävuotiaiden elämässä olla melko vähän, projektitutkija Mimmu Sulkanen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Tärkeimpiä syitä lapsen hoitopaikan muutoksille olivat erilaiset perhetilanteesta johtuvat muutokset, kuten sisaruksen syntymä sekä huoltajan työstä tai opiskelusta johtuvat muutokset.

Raportissa esitellään noin neljävuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä eri puolilla Suomea. Kysely oli osa monitieteistä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa CHILDCARE-pitkittäistutkimushanketta (SA 293049 ja SA 314317), jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma.

Lähdejulkaisu

Mimmu Sulkanen, Johanna Närvi, Julia Kuusiholma, Johanna Lammi-Taskula, Eija Räikkönen, Maarit Alasuutari. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut neljävuotiaiden lasten perheissä. CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2019 perustulokset. Työpaperi 28/2020. THL.

Lisätietoja

Maarit Alasuutari, varhaiskasvatustieteen professori

Jyväskylän yliopisto

puh. 040 805 3513

etunimi.sukunimi@jyu.fi

Mimmu Sulkanen, projektitutkija

Jyväskylän yliopisto

puh. 040 805 4674

etunimi.m.sukunimi@jyu.fi

Johanna Närvi, erikoistutkija

THL

puh. 029 524 7467

etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Raportissa esitellään vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä eri puolilla Suomea.
Raportissa esitellään vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä eri puolilla Suomea.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme