Nelivuotiaiden vanhemmat arvostavat varhaiskasvatuksen laatua, moittivat kuitenkin suuria ryhmäkokoja
Pienissä kunnissa neljävuotiaat olivat suuria kuntia ja kaupunkeja yleisemmin perhepäivähoidossa tai vanhempien hoidossa kotona. Pienissä kunnissa asuvat vanhemmat myös kaipasivat muita useammin enemmän vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalveluihin, esimerkiksi enemmän yksityisiä palveluja.
– Tulokset ovat loogisia, kun otetaan huomioon alueelliset erot tarjolla olevien varhaiskasvatuspalveluiden määrässä: esimerkiksi Helsingissä yksityisiä päiväkoteja on useita, kun pienimmissä kunnissa niitä ei ole lainkaan, varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Paikan valinnassa painavat arvot ja erikoistuneisuus
Lapsen nykyisen varhaiskasvatuspaikan valinnassa vanhemmat pitivät tärkeimpinä hoitopaikan sopivaa sijaintia, sisarusten saamista samaan hoitopaikkaan sekä hoitopaikan ilmapiiriä. Yksityisen varhaiskasvatuspaikan valinnassa painottuivat kuitenkin kunnallista varhaiskasvatusta useammin myös pedagoginen suuntautuminen, kasvatustoiminnan ja oppimisympäristön monipuolisuus sekä arvot.
Neljävuotiaista lapsista vajaa viidesosa oli yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, korkeasti koulutettujen vanhempien lapset muita useammin.
Vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen sosiaalisille suhteille
Vanhempien mukaan tärkeimpiä syitä oman lapsen varhaiskasvatukseen osallistumiseen olivat paitsi vanhemman työssäkäynti tai opiskelu myös toisten lasten seura sekä lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen.
– Suurin osa – myös kotihoidossa olevien neljävuotiaiden – vanhemmista pitääkin varhaiskasvatusta tärkeänä lapsen kehitykselle ja sosiaalisille suhteille, THL:n erikoistutkija Johanna Närvi korostaa.
Kotihoidossa olevan lapsen vanhemmilla oli kuitenkin useammin epäilyksiä esimerkiksi lapsen saamasta yksilöllisestä huomiosta tai pysyvistä ihmissuhteista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmien kokoa piti liian suurena enemmistö vanhemmista neljävuotiaan hoitomuodosta riippumatta.
Hoitomuotojen ja -paikkojen välillä vain vähän muutoksia
Enemmistö neljävuotiaista oli jossakin vaiheessa ollut hoidossa kodin ulkopuolella, ja valtaosa oli aloittanut siellä viimeistään kaksivuotiaana. Useimmat olivat olleet kodin ulkopuolisessa hoidossa yhtäjaksoisesti ja korkeintaan kahdessa eri hoitopaikassa.
– Muutoksia ja siirtymiä eri hoitomuotojen ja -paikkojen välillä oli ehtinyt neljävuotiaiden elämässä olla melko vähän, projektitutkija Mimmu Sulkanen Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Tärkeimpiä syitä lapsen hoitopaikan muutoksille olivat erilaiset perhetilanteesta johtuvat muutokset, kuten sisaruksen syntymä sekä huoltajan työstä tai opiskelusta johtuvat muutokset.
Raportissa esitellään noin neljävuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä eri puolilla Suomea. Kysely oli osa monitieteistä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa CHILDCARE-pitkittäistutkimushanketta (SA 293049 ja SA 314317), jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma.
Lähdejulkaisu
Mimmu Sulkanen, Johanna Närvi, Julia Kuusiholma, Johanna Lammi-Taskula, Eija Räikkönen, Maarit Alasuutari. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut neljävuotiaiden lasten perheissä. CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2019 perustulokset. Työpaperi 28/2020. THL.
Lisätietoja
Maarit Alasuutari, varhaiskasvatustieteen professori
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 3513
etunimi.sukunimi@jyu.fi
Mimmu Sulkanen, projektitutkija
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 4674
etunimi.m.sukunimi@jyu.fi
Johanna Närvi, erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme