Neljä skenaariota Suomen kaupungistumisen tulevaisuudesta 2039

Suomen kaupungistumiskehitystä ajavat tällä hetkellä niin perinteisemmät kuin kokonaan uudenlaiset muutosvoimat.

Kaupungit on tunnettu jo pitkään taloudellisen toimeliaisuuden keskuksina. Esimerkiksi työ- ja opiskelupaikat, vapaa-ajan palvelut sekä hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat muuttajia. Yrityksille suurempi väestötiheys merkitsee taas suurempia markkinoita ja mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa.

Vuoteen 2039 mennessä perinteiset kaupungistumisen ajurit nostavat merkitystään uudessa kontekstissa.

– Uskomme, että kaupungistumiseen vaikuttaa seuraavien vuosikymmenten aikana ainakin kuusi muutosvoimaa: muuttuva työelämä, kansainvälinen muuttoliike, investoinnit liikenneinfraan, kiinteistömarkkinoiden kehitys, ihmisten asumisvalinnat ja kaupunkien houkuttelevuus, sanoo Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé.

Schmidt-Thomén mainitsemilla muutosvoimilla on monia kasvoja. Muuttuva työelämä kytkeytyy niin työn yksilöllistymiseen, alustatalouden nousuun kuin automatisaation yleistymiseen. Maahanmuuttoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi ilmastopakolaisuus ja niin kutsuttu aivovuoto, suomalaisten osaajien muuttaminen ulkomaille. Liikenteen kohdalla yhtenä ajankohtaisena kysymyksenä on, voisiko Kiina omistaa suomalaista infraa. Asumistoiveet taas ovat urbanisoituneet jo pitkään, ja nyt syntyvät sukupolvet ovat kaupunkilaisempia ja kansainvälisempiä kuin koskaan aikaisemmin.

– Vuonna 2039 menestyviä suomalaiskaupunkeja yhdistää se, että ne ovat satsanneet muita määrätietoisemmin elinympäristön laatuun ja palvelujen saavutettavuuteen. Nyt ei seurata enää vain työpaikkoja, vaan työpaikat seuraavat ihmisiä heidän arvostamillensa alueille, sanoo Demos Helsingin projektikoordinaattori Otto-Wille Koste.

Skenaario 1: Kehitys jatkuu nykyiseen suuntaan

Väestö keskittyy yhä voimakkaammin suurimmille kaupunkiseuduille, joille syntyy korkean osaamisen työpaikkoja. 6–8 suurinta kaupunkikeskusta kasvaa. Asuminen näillä kaupunkiseuduilla urbanisoituu ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Pääkaupunkiseutu on integroitunut globaaleihin kiinteistömarkkinoihin, muualla maassa kiinteistömarkkinat hiljenevät. Humanitääriselle maahanmuutolle on tiukat rajat, mutta työperäinen maahanmuutto kasvaa.

Skenaario 2: Muuttovoiton tahdittama maa

Pakolaisuus ja muu siirtolaisuus kasvavat merkittävästi. Myös ympäristökriisit ajavat ihmisiä etsimään turvaa ja paremman elämän edellytyksiä kotimaansa rajojen ulkopuolelta. Voimakas maahanmuutto tuo uusia asukkaita maan kaikkiin keskuksiin. Työmarkkinat polarisoituvat. Suurimmissa kaupungeissa on paljon korkean osaamisen ja palvelualojen työpaikkoja. Muualla sote-palvelujen rooli työllistäjänä kasvaa.

21 suurinta kaupunkia kasvaa, muualla väki vähenee. Monien kaupunkien lähimaaseudun kylien väestö kasvaa ja elinvoimaisuus vahvistuu merkittävästi. Osa kaupunkien varakkaasta väestöstä vieroksuu väenpaljoutta ja vilkasta, monikulttuurista kaupunkielämää ja muuttaa pikkukaupunkeihin tai maaseudun rauhaan.

Skenaario 3: Pirstaloituneen työn metropolialue

Monia työnkuvia katoaa, ammattikuvat sekoittuvat ja työtä tehdään alustojen välityksellä pienissä pätkissä. Palkat polarisoituvat. Digitalisaatio muokkaa rajusti sekä työ- että kiinteistömarkkinoita, joita globaalit alustajätit alkavat dominoida. Työn perässä väestö keskittyy laajenevalle ja tiivistyvälle Helsingin metropolialueelle, jonka merkitys edelleen kasvaa Tallinnaan avautuvan raideyhteyden myötä. Aktiivisimmat kaupungit rakentavat yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa omia sosiaaliturvajärjestelmiään ja tarttuvat uusin tavoin paikallisiin turvallisuushaasteisiin. Teknologiset innovaatiot, kuten ajoneuvojen sähköistyminen ja automatisaatio helpottavat liikkumista ja tekevät siitä lähes päästötöntä.

Skenaario 4: Tunnin teknologia-Suomi

Helsingistä, Turusta ja Tampereesta muodostuu yhtenäinen työssäkäyntialue 60 minuutin raideyhteyksien ansiosta. Osaamisvaltainen teollisuus luo työpaikkoja ja vaurautta Helsinki-Tampere-Turku-kolmioon, josta tulee vetovoimainen suuryrityksille ja investoinneille. Liikkuminen helpottuu: automatisoidut sähköbussit kuljettavat ihmisiä raideliikenteen solmukohdissa ja automaattidroonit taas kuljettavat verkosta ostettua tavaraa suoraan kotiovelle. Vähittäiskaupan siirtyminen verkkoon on vähentänyt keskustojen ja kauppakeskusten vetovoimaa. Tiivis pientaloasuminen hyvien yhteyksien ja palvelujen äärellä on suosiossa.

Skenaarioista

Skenaariot on laadittu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella toteutetuissa tutkimushankkeissa. Niitä on tehty tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston koordinoiman URMI-hankkeen ja Aalto-yliopiston koordinoman BEMINE-hankkeen tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Skenaarioita ei ole laadittu tulevaisuuden ennustamiseksi tai todennäköisimpien kehityskulkujen ennakoimiseksi, vaan mahdollisten tulevaisuuksien hahmottamiseksi. Kyse ei myöskään ole vaihtoehtoisista suunnitelmista, joiden väliltä valittaisiin houkuttelevin tai toteuttamiskelpoisin suunta Suomen kaupunkien ja kaupunkiverkon kehitykselle. Skenaariot ovat ajattelun apuvälineitä. Ne kuvaavat ympäröivän maailman ilmiöitä ja niitä kehityskulkuja, jotka määrittävät, missä puitteissa tulevaisuutta suunnitellaan.

Lataa julkaisu kokonaisuudessaan täältä.