Jyväskylän yliopisto

Neuroottisemmat naiset liikkuvat vähemmän

Jaa

Persoonallisuuden piirteet auttavat ymmärtämään, miksi toiset ihmiset liikkuvat ja toiset eivät. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus osoittaa, että persoonallisuuden piirteiden kytkökset fyysiseen aktiivisuuteen riippuvat osittain liikkumisen arviointitavasta.

Itsensä ulospäinsuuntautuneeksi kokevat naiset kertovat liikkuvansa keskivertoa enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Itsensä ulospäinsuuntautuneeksi kokevat naiset kertovat liikkuvansa keskivertoa enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Persoonallisuuden piirteet kuvastavat yksilölle tyypillistä tapaa käyttäytyä, ajatella ja tuntea. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen piirteeseen eli ulospäinsuuntautuneisuuteen ja neuroottisuuteen. Korkeita pistemääriä ulospäinsuuntautuneisuudessa saavia henkilöitä luonnehditaan seurallisiksi, puheliaiksi ja aktiivisiksi. Korkeat pistemäärät neuroottisuudessa taas kuvastavat taipumusta kokea kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta ja epävarmuutta.  

Tulosten perusteella keski-ikäisten naisten korkeampi ulospäinsuuntautuneisuus ja vähäisempi neuroottisuus kytkeytyivät runsaampaan vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. Ne naiset, jotka olivat ulospäinsuuntautuneempia, kertoivat olevansa fyysisesti aktiivisempia, mutta liikemittarilla mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa tämä ei näkynyt. Korkeampia neuroottisuuspistemääriä saaneet kertoivat liikkuvansa vähemmän ja saivat vähemmän päivittäistä aktiivisuutta liikemittarilla mitattuna.

– Vaikka molemmat mittaustavat kartoittavat fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä, kestoa ja useutta, mittaavat ne osittain eri asioita. Liikemittarilla saadaan paremmin napattua päivittäinen arjessa askeltaen kertyvä fyysinen aktiivisuus, kun taas itsearviointi ottaa paremmin huomioon kaikki liikuntamuodot. Siksi on luonnollista, että eri liikuntamittareilla mitatut tulokset poikkeavat hieman toisistaan. Kokonaisvaltaisen kuvan saaminen ihmisen fyysisestä aktiivisuudesta edellyttää sen monipuolista mittaamista, tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskuksesta kertoo.  

Persoonallisuuden piirteet voivat selittää myös taipumusta arvioida omaa fyysistä aktiivisuuttaan

Persoonallisuus voi liittyä fyysisen aktiivisuuden määrän lisäksi myös ihmisen taipumuksiin arvioida omaa fyysistä aktiivisuuttaan. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että korkeampia pistemääriä neuroottisuudessa saaneet ikäihmiset olivat taipuvaisia raportoimaan vähemmän fyysistä aktiivisuutta kuin mitä liikemittari havaitsi.

– Neuroottisuus kuvastaa ihmisen taipumusta kielteisiin tuntemuksiin. Sen lisäksi, että tällainen taipumus liittyy vähäisempään halukkuuteen harrastaa liikuntaa, se näkyy myös oman liikuntakäyttäytymisen aliarvioimisena. Tietoa persoonallisuuden roolista liikunnan harrastamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi kartoitettaessa vähäiseen liikuntamäärään taipuvaisia riskiryhmiä ja yleisemminkin liikunnan edistämistyössä, Kekäläinen pohtii.

Tutkimuksessa käytettiin kahta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa kerättyä aineistoa. PASSWORD-tutkimuksesta käytettiin 314:n 70–85-vuotiaan miehen ja naisen ja ERMA-tutkimuksesta 1098:n 47–55-vuotiaan naisen tietoja. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä itsearviointiin perustuen kysymällä vapaa-ajan liikunnan useudesta, kestosta ja rasittavuudesta että seitsemän päivän ajan liikemittarilla. Persoonallisuuden piirteitä arvioitiin itsearviointiin perustuvalla kyselyllä.

Tutkimus tehtiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta. Mukana oli tutkijoita myös Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä (Likes) ja Floridan osavaltion yliopistosta.

 Alkuperäisjulkaisu

Kekäläinen T, Laakkonen EK, Terracciano A, Savikangas T, Hyvärinen M, Tammelin TH, Rantalainen T, Törmäkangas T, Kujala UM, Alen M, Kovanen V, Sipilä S & Kokko K. Accelerometer-measured and self-reported physical activity in relation to extraversion and neuroticism: a cross-sectional analysis of two studies. BMC Geriatrics 20:264 https://doi.org/10.1186/s12877-020-01669-7. Online ahead of print. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Tiia Kekäläinen, tiia.m.kekalainen@jyu.fi, +358406522280 

Kuvat

Itsensä ulospäinsuuntautuneeksi kokevat naiset kertovat liikkuvansa keskivertoa enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Itsensä ulospäinsuuntautuneeksi kokevat naiset kertovat liikkuvansa keskivertoa enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Puoluetausta ja sukupuoli vaikuttavat ehdokkaan käsittelyyn mediassa24.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Oikeistopopulistisiin puolueisiin liitetään usein negatiivisia mielleyhtymiä muun muassa puolueiden edustajien esittäminen radikaalien, kansallismielisten kannanottojen vuoksi. Mediassa huomio kohdistuu erityisesti johtajan persoonan ja henkilökohtaisen arvopohjan arviointiin, jossa myös sukupuoli on isossa osassa. Tutkimus selvitti, leimasiko media negatiivisesti oikeistopopulistista ehdokasta vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Jyväskylän yliopisto sai uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille23.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut tehtäviinsä neljä uutta professoria matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lokakuun alussa professoreina aloittavat fysiikan professori Pekka Koskinen, eläinekologian professori Tapio Mappes ja solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki. Aiemmin tänä vuonna professorina aloitti matematiikan professorina Enrico Le Donne

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme