Nimisampo jauhaa tietoa miljoonista suomalaisista paikannimistä
30.1.2019 14:52:45 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Nimisampo on uusi, kaikille avoin verkkopalvelu suomalaisesta paikannimistöstä kiinnostuneiden tutkijoiden ja suuren yleisön käytettäväksi. Nimisampo julkistetaan avoimessa seminaarissa 1.2.2019, Helsingin yliopiston Tiedekulman Think Loungessa (2. kerros) Helsingissä. Katso seminaarin ohjelma.
Verkkopalvelussa nimistöä voi tarkastella kartoilla, datana ja tilastollisesti. Nykyisten karttapohjien ohella voi käyttää myös historiallisia luovutetun Karjalan karttoja ja 1900-luvun vaihteen venäläisiä Senaatin kartastoja eli Venäjän armeijan 1800–1900-luvulla laatimia Etelä-Suomen karttoja.
Järjestelmä perustuu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) digitoimaan Nimiarkistoon, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana, sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimeä sisältävään Paikannimirekisteriin. Nämä linkittyvät toisiinsa paikkatyyppien ja koordinaattitiedon kautta. Lisäksi järjestelmään on liitetty Sotasampo.fi-palvelun luovutetun Karjalan karttojen yli 30 000 paikkaa ja yhdysvaltalaisen Getty-säätiön historiallisten paikkojen Thesaurus of Geographical Names (TGN), yli 4,1 miljoonaa paikannimeä.
Professori, nimistöntutkija Terhi Ainialan mukaan Nimisampo on kaikille nimistä kiinnostuneille monipuolinen työkalu, jonka avulla voi selvittää vaikka oman kotipaikkansa tai -sukunsa nimien esiintymistä Suomen kartalla. Nimistöntutkijalle Nimisampo on monipuolinen ja uusia mahdollisuuksia avaava työpöytä: jättiläismäisiä paikannimiaineistoja voi digitoituna hyödyntää tutkimuksessa avoimena datana.
– Nimistöntutkimuksessa Nimisampo tarjoaa uusia näkymiä esimerkiksi paikannimien variaation tutkimukseen, kun eri aineistolähteiden nimiä voi verrata keskenään ja selvittää vaikkapa sitä, onko samalla paikalla eri aineistoissa eri nimiä, Terhi Ainiala kertoo.
Nimisampo on taottu Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden Heldig-keskuksessa yhteistyössä Aalto-yliopiston semanttisen webin teknologian tutkijoiden kanssa.
– Tässä on hyvä esimerkki humanististen ja teknisten alojen tutkijoiden välisestä yhteistyöstä, jota Heldig-keskus pyrkii edistämään, sanoo hankkeen vetäjä, Heldig-keskuksen johtaja ja Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen.
Nimisammon data on saatavilla avoimesti Linked Data Finland -palvelun kautta. Projektin rahoitti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan Tulevaisuusrahasto.
Lisätietoa:
Nimisampo-palvelu (1.2.2019 alkaen)
Yhteyshenkilöt
Professori Eero Hyvönen, Helsingin yliopisto (Heldig) ja Aalto-yliopisto, p. 050 3841618, eero.hyvonen@helsinki.fi
Professori Terhi Ainiala, Helsingin yliopisto, p. 050 3185251, terhi.ainiala@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsitystä19.3.2026 08:46:09 EET | Tiedote
Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty.
Tutkimus valottaa urheilun varjopuolta: Henkinen väkivalta yleistä, oikeusturvan puutteet korjattava18.3.2026 16:05:10 EET | Tiedote
Henkinen väkivalta on laajalle levinnyt ilmiö suomalaisessa urheilussa, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus, joka tavoitti yli 3 600 urheilijaa 80 eri lajista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme