Nopea reagointi koronakriisin alussa oli ensisijainen selviytymiskeino marata-alan yrittäjille

Elokuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana selvitettiin matkailu- ja ravitsemisalan yrittäjien kokemuksia koronakriisistä ja sen vaikutuksesta yrityksen toimintaan. Tutkimuksessa havaittiin yhteensä kahdeksan tekijää, jotka ovat edistäneet kriisistä selviytymistä ja seitsemän tekijää, jotka ovat estäneet sitä.

Tutkimuksesta käy ilmi, että tärkeimpiä selviytymisen edistäjiä ovat olleet yrittäjien nopea reagointi kriisitilanteeseen sekä uusien mahdollisuuksien näkeminen pandemian aiheuttamissa väistämättömissä tilanteissa. Yrittäjän nopea toiminta kriisin alkuvaiheessa, korona-aikana tehdyt muutostyöt ja yhteiskunnalta saatu tuki olivat keskeisimpiä tekijöitä yrityksen selviytymiselle.

Yrittäjyys näyttäytyi koronatilanteessa selviämistä ja ratkaisuja korostavana ammatillisena eetoksena. Nopea reagointikyky, intuitio ja ”tilanteen haistelu” nousivat vahvuuksina esiin erityisesti pien- ja yksinyrittäjillä. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää toimialasta riippumatta yrittäjän ennakointi- ja muutosvalmiuksien kehittämisessä ja koulutuksessa.

Kannibaaliverkostot ja työvoimapula uhkaavat tulevaisuuden marata-alaa

Tutkimuksen mukaan selviytymisen suurimpia jarruja ovat tekijät, jotka estävät yrittäjää tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin tai tekemään muutoksia kriisin aikana. Konkreettisia uhkakuvia alan liiketoiminnalle ovat muun muassa ”kannibaaliverkostot” ja huoli tulevaisuuden työvoimapulasta. Digitalisaation myötä alalle on tullut paljon uusia palveluntarjoajia, jotka voivat pahimmillaan lohkaista ison osuuden yrityksen tuotosta ja ”kannibalisoivat” yrityksen. Työvoimapulan uhka koskettaa sekä sopeutettua toimintaa koronaepidemian aikana että tulevaa yritystoimintaa rajoitusten poistuttua. Yrityksille tuottaa vaikeuksia löytää hyvää työvoimaa, kun työntekijät vaihtavat kriisin vuoksi alaa.

Uhkakuvista huolimatta korona on saanut aikaan myös positiivisia vaikutuksia jopa niissä yrityksissä, joissa toiminta on ollut pysähdyksissä pandemian aikana. Korona on mahdollistanut muun muassa toiminnan uudistamisen, remontit, yrityksen ydintoiminnan kirkastamisen sekä yrittäjälle mahdollisuuden lomaan. Yrittäjät ennakoivat, että rajoitusten poistuttua verkostojen ja alihankintaketjujen uudelleen rakentuminen voi olla ongelmallista. Samalla he kuitenkin odottavat sen tuovan hyvää näkyvyyttä alan pienyrittäjien tarjoamille yksilöidyille palveluille.

Tieto toimialan tilanteesta auttaa ymmärtämään kokonaiskuvaa kriisistä

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten yrittäjät ovat hyödyntäneet toimialaa koskevaa tutkimustietoa toimintansa suuntaamisessa. Samalla pyrittiin kehittämään keinoja, joiden avulla yrittäjät voisivat hyödyntää tätä tietoa paremmin. Tulosten mukaan yrittäjät hyödyntävät tietoa ensisijaisesti kokonaiskuvan hahmottamisessa (83 %), ja puolet heistä koki sen lisänneen optimismiaan. Vähemmän tietoa oli hyödynnetty selviytymisen mahdollisuuksien lisäämisessä (33 %) ja oman liiketoiminnan kehittämisessä (33 %).

Tutkimus toteutettiin osana SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun -hanketta, jossa tarjottiin maksuttomia koulutus- ja coaching-palveluja pandemiakriisistä pahasti kärsineille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Tutkimuksen ja hankkeen toteutti yhteistyössä 3AMK-korkeakoulujen liittouma: Haaga-Helia, Metropolia ja Laurea. Hankkeen tutkimusosio koostuu kahdesta osasta: laadullisesta toimintatutkimuksesta ja määrällisistä toimialakatsauksista. Toimintatutkimus toteutettiin elokuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Haastatteluiden ja havaintojen lisäksi aineistoon sisältyi hankkeesta kerätty palaute osallistujilta. Hankkeeseen osallistui Uudenmaan alueella toimivia, matkailu- ja ravitsemisalan erikokoisia yrityksiä tai yksinyrittäjiä. Tutkimuksen ja koko hankkeen rahoitti Uudenmaan liiton kriisirahoitus (UKRI).

Kristallisoitumisia, kannibaaliverkostoja ja marata-alan tunnuslukuja. SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun -hankkeen tutkimusraportti