Nopean kasvun sijasta edessä on laskukauden stressitesti – Näihin talouden ilmiöihin kuluttajien ja yritysten on varauduttava
Inflaatio on kiistatta täällä – kuluttajien ostovoima laskee
Keskuspankit ovat vaivihkaa tiputtaneet sanan ”väliaikainen” pois inflaatiosta puhuessaan. Yhdysvalloissa toukokuun lukema oli 8,6 prosenttia. Euroalueen maiden välillä inflaatio vaihtelee paljon: Virossa toukokuun inflaatio oli yli 20 prosenttia, Suomessa noin 7 prosenttia ja euroalueella keskimäärin noin 8 prosenttia.
- Suomen talouden kilpailukyvylle on eduksi, että inflaatiomme on euroalueella matalimpien joukossa. Kuluttajien elämään inflaatio tuo kuitenkin ikävää epävarmuutta ja ostovoima laskee. Hinnat nousevat, mutta palkat eivät ehdi nousta yhtä nopeasti. Ansiotaso nousee arviolta vajaalla 3 prosentilla, kun inflaation odotetaan Suomessa jylläävän noin 6 prosentilla, Kotamäki sanoo.
Inflaatio vaikuttaa myös tulonjakoon.
- Paljon autoilevilla bensatankillisen maksaa aikaisempaa huomattavasti enemmän. Pilven hopeareunus on se, että öljyn korkea hinta ohjaa yhteiskuntia tehokkaasti kohti vähäpäästöisyyttä. Valitettavasti muutos, varsinkaan suuri ja rakenteellinen, ei yleensä tapahdu kivutta.
Inflaatiota vastaan taistellaan rahapolitiikan kiristyksillä – yritysten investoinnit vaarassa
Euroopan keskuspankki (EKP) on jo linjannut osto-ohjelmiensa lopetuksista, minkä lisäksi heinäkuussa ohjauskorko nousee. Yhdysvalloissa ohjauskorkoa on jo nostettu 1,5‒1,75 prosenttiin.
Rahapolitiikan kiristäminen tarkoittaa korkotason nousua. Näin keskuspankki pyrkii taistelemaan inflaatiota vastaan kokonaiskysyntää vähentämällä. Kuluttajilta kuluu aikaisempaa suurempi osa tuloistaan korkomenoihin. Myös yritysten investointihalukkuus vähenee korkotason noustessa.
- Paljon on puhuttu mattinykäsmäisestä pehmeästä laskeutumisesta. Se tarkoittaa, että rahapolitiikkaa pystyttäisiin kiristämään ilman, että talous ajautuu taantumaan. Rahapolitiikan kiristys tarkoittaa, että ihmiset kuluttavat ja yritykset investoivat vähemmän. Tämä ei yleisesti ottaen tiedä hyvää yritysten liiketoiminnalle.
Toimialoista teollisuus on kärsinyt inflaatiosta kustannuspaineiden ja erityisesti raaka-aineiden saatavuuspulan kautta. Kulutuksen vähentyminen puolestaan voi iskeä koronan kurittamiin palvelualoihin, jotka ovat juuri päässeet takaisin jaloilleen.
- Harva toimija on suojassa inflaatiolta, koska vaikutukset tulevat eri kautta: yleisen kustannusten nousun kautta, globaalin kysynnän alenemisesta ja korkojen noususta. Voittajia tässä tilanteessa ovat esimerkiksi energian- ja raaka-aineiden tuottajat.
Velkaiset maat tulevat kohtaamaan ongelmia
Rahapolitiikan kiristyminen tarkoittaa myös valtioiden velkakirjojen korkotason nousua. Tämä on erityinen ongelma velkaantuneissa kansantalouksissa, joilla kasvava osa budjetista menee korkojen maksuun. Korkotason noustessa riskimaita ovat muiden muassa Italia ja Kreikka.
- Velkaantuneet maat ovat tyypillisesti poliittiselta järjestelmältään hauraita - siksi ne ovat velkaantuneita. Niiden on myös vaikea korjata julkisen talouden epätasapaino, jonka vuoksi ne ovat nyt riskiryhmä.
Suomen osalta välitöntä riskiä ei ole, mutta pidemmällä aikavälillä olisi Suomessakin turvallisempaa elää matalamman kuin korkeamman julkisen velan ympäristössä.
Sota Ukrainassa jatkuu, yritysten varauduttava pitkittyvään kriisiin
Inhimillisen kärsimyksen ohella Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla on ollut mittavia taloudellisia vaikutuksia. Öljyn, muun energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet sekä epävarmuuden että Venäjän keskeisen markkina-aseman takia.
- Venäjä on kansantaloutena Pohjoismaiden yhteenlaskettua tuotantoa pienempi, mutta raaka-aineiden tuottajana se on edelleen suurvalta. Lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat yhdessä merkittävä maatalousmahteja ja yhteenlaskettuna vievät jopa neljänneksen maailman vehnästä. Sodan takia vehnän toimitusketju on vaurioitunut, mikä tarkoittaa hinnannousua ja pahimmillaan jopa nälänhätää joillakin alueilla.
Suomen vienti Venäjälle oli viime vuonna 4 miljardin euron luokkaa. Nyttemmin vienti on romahtanut.
- Nähtäväksi jää, kuinka Venäjällä toimivat yritykset pystyvät löytämään uusia markkinoita ja selviytymään tilanteesta. Yritysten olisikin syytä varautua siihen, ettei tilanne tule normalisoitumaan vielä pitkään aikaan.
Kaiken tämän seurauksena pörssikurssit sukeltavat
Tämän vuoden aikana esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on laskenut noin 16 prosentilla. Myös äärimmäisen spekulatiivisten kryptovaluuttojen arvostukset ovat romahtaneet.
- Pörssin alamäestä ei pidä liikaa huolestua. Rahoitusmarkkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat nousut ja laskut. Tilanne muuttuu huolestuttavaksi siinä vaiheessa, kun rahoitusjärjestelmän vakaus alkaa horjua ja valtio joutuu puuttumaan peliin. Toivottavasti tätä ei tulla lähiaikoina näkemään. Valitettavasti laskumarkkinassa ikävien yllätysten todennäköisyys kasvaa.
- Nyt päällämme oleva laskumarkkina on hyvä stressitesti Euroopan pankki- ja rahoitusjärjestelmän kestävyydelle, Kotamäki sanoo.
Lisätietoja:
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Maat ja markkinat 1/2022: Venäjän-kauppa loppui – löytyykö korvaavia vientimarkkinoita Keski-Aasiasta?
Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2022: Suomen talouskasvu notkahtaa prosenttiyksiköllä – Yritysten ykköshuolena sodan suorien vaikutusten sijaan epävarmuus ja inflaatio – komponenttipula jo kasvun esteenä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nimi, titteli, puh., sähköposti
Johanna NorrenaViestintäasiantuntijaFinnvera oyj
Puh:+358 40 837 2511johanna.norrena@finnvera.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?20.11.2025 14:02:20 EET | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Jäänmurtajatilaus voi toimia talouskasvun hyvän kierteen käynnistäjänä – Suomalainen laivanrakennus- ja jäänmurtajateknologia historiallisella tavalla maailman huomioon10.10.2025 12:21:20 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.
Icon 5 -risteilyalustilaus vahvistaa meriteollisuuden näkymiä – Finnveran Juuso Heinilä: ”Meillä on elementit rakentaa myös rahoitus kestävästi”23.9.2025 15:59:40 EEST | Tiedote
Uutinen Icon 5 -risteilyaluksen tilauksesta ja optiot seuraavista aluksista vahvistavat laivanrakennusteollisuuden positiivisia näkymiä Suomessa ja tuovat toimialalle toivottua jatkuvuutta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat tulevia aluksia koskevan aiesopimuksen, joka yltää pitkälle 2030-luvulle. Kokonaisuuteen liittyvät rahoitusratkaisut neuvotellaan erikseen. Finnveran tavoitteena on taloudellisesti kestävä ratkaisu, jossa kokonaisriski on hallittu, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme