Nopean kasvun sijasta edessä on laskukauden stressitesti – Näihin talouden ilmiöihin kuluttajien ja yritysten on varauduttava
Inflaatio on kiistatta täällä – kuluttajien ostovoima laskee
Keskuspankit ovat vaivihkaa tiputtaneet sanan ”väliaikainen” pois inflaatiosta puhuessaan. Yhdysvalloissa toukokuun lukema oli 8,6 prosenttia. Euroalueen maiden välillä inflaatio vaihtelee paljon: Virossa toukokuun inflaatio oli yli 20 prosenttia, Suomessa noin 7 prosenttia ja euroalueella keskimäärin noin 8 prosenttia.
- Suomen talouden kilpailukyvylle on eduksi, että inflaatiomme on euroalueella matalimpien joukossa. Kuluttajien elämään inflaatio tuo kuitenkin ikävää epävarmuutta ja ostovoima laskee. Hinnat nousevat, mutta palkat eivät ehdi nousta yhtä nopeasti. Ansiotaso nousee arviolta vajaalla 3 prosentilla, kun inflaation odotetaan Suomessa jylläävän noin 6 prosentilla, Kotamäki sanoo.
Inflaatio vaikuttaa myös tulonjakoon.
- Paljon autoilevilla bensatankillisen maksaa aikaisempaa huomattavasti enemmän. Pilven hopeareunus on se, että öljyn korkea hinta ohjaa yhteiskuntia tehokkaasti kohti vähäpäästöisyyttä. Valitettavasti muutos, varsinkaan suuri ja rakenteellinen, ei yleensä tapahdu kivutta.
Inflaatiota vastaan taistellaan rahapolitiikan kiristyksillä – yritysten investoinnit vaarassa
Euroopan keskuspankki (EKP) on jo linjannut osto-ohjelmiensa lopetuksista, minkä lisäksi heinäkuussa ohjauskorko nousee. Yhdysvalloissa ohjauskorkoa on jo nostettu 1,5‒1,75 prosenttiin.
Rahapolitiikan kiristäminen tarkoittaa korkotason nousua. Näin keskuspankki pyrkii taistelemaan inflaatiota vastaan kokonaiskysyntää vähentämällä. Kuluttajilta kuluu aikaisempaa suurempi osa tuloistaan korkomenoihin. Myös yritysten investointihalukkuus vähenee korkotason noustessa.
- Paljon on puhuttu mattinykäsmäisestä pehmeästä laskeutumisesta. Se tarkoittaa, että rahapolitiikkaa pystyttäisiin kiristämään ilman, että talous ajautuu taantumaan. Rahapolitiikan kiristys tarkoittaa, että ihmiset kuluttavat ja yritykset investoivat vähemmän. Tämä ei yleisesti ottaen tiedä hyvää yritysten liiketoiminnalle.
Toimialoista teollisuus on kärsinyt inflaatiosta kustannuspaineiden ja erityisesti raaka-aineiden saatavuuspulan kautta. Kulutuksen vähentyminen puolestaan voi iskeä koronan kurittamiin palvelualoihin, jotka ovat juuri päässeet takaisin jaloilleen.
- Harva toimija on suojassa inflaatiolta, koska vaikutukset tulevat eri kautta: yleisen kustannusten nousun kautta, globaalin kysynnän alenemisesta ja korkojen noususta. Voittajia tässä tilanteessa ovat esimerkiksi energian- ja raaka-aineiden tuottajat.
Velkaiset maat tulevat kohtaamaan ongelmia
Rahapolitiikan kiristyminen tarkoittaa myös valtioiden velkakirjojen korkotason nousua. Tämä on erityinen ongelma velkaantuneissa kansantalouksissa, joilla kasvava osa budjetista menee korkojen maksuun. Korkotason noustessa riskimaita ovat muiden muassa Italia ja Kreikka.
- Velkaantuneet maat ovat tyypillisesti poliittiselta järjestelmältään hauraita - siksi ne ovat velkaantuneita. Niiden on myös vaikea korjata julkisen talouden epätasapaino, jonka vuoksi ne ovat nyt riskiryhmä.
Suomen osalta välitöntä riskiä ei ole, mutta pidemmällä aikavälillä olisi Suomessakin turvallisempaa elää matalamman kuin korkeamman julkisen velan ympäristössä.
Sota Ukrainassa jatkuu, yritysten varauduttava pitkittyvään kriisiin
Inhimillisen kärsimyksen ohella Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla on ollut mittavia taloudellisia vaikutuksia. Öljyn, muun energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet sekä epävarmuuden että Venäjän keskeisen markkina-aseman takia.
- Venäjä on kansantaloutena Pohjoismaiden yhteenlaskettua tuotantoa pienempi, mutta raaka-aineiden tuottajana se on edelleen suurvalta. Lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat yhdessä merkittävä maatalousmahteja ja yhteenlaskettuna vievät jopa neljänneksen maailman vehnästä. Sodan takia vehnän toimitusketju on vaurioitunut, mikä tarkoittaa hinnannousua ja pahimmillaan jopa nälänhätää joillakin alueilla.
Suomen vienti Venäjälle oli viime vuonna 4 miljardin euron luokkaa. Nyttemmin vienti on romahtanut.
- Nähtäväksi jää, kuinka Venäjällä toimivat yritykset pystyvät löytämään uusia markkinoita ja selviytymään tilanteesta. Yritysten olisikin syytä varautua siihen, ettei tilanne tule normalisoitumaan vielä pitkään aikaan.
Kaiken tämän seurauksena pörssikurssit sukeltavat
Tämän vuoden aikana esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on laskenut noin 16 prosentilla. Myös äärimmäisen spekulatiivisten kryptovaluuttojen arvostukset ovat romahtaneet.
- Pörssin alamäestä ei pidä liikaa huolestua. Rahoitusmarkkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat nousut ja laskut. Tilanne muuttuu huolestuttavaksi siinä vaiheessa, kun rahoitusjärjestelmän vakaus alkaa horjua ja valtio joutuu puuttumaan peliin. Toivottavasti tätä ei tulla lähiaikoina näkemään. Valitettavasti laskumarkkinassa ikävien yllätysten todennäköisyys kasvaa.
- Nyt päällämme oleva laskumarkkina on hyvä stressitesti Euroopan pankki- ja rahoitusjärjestelmän kestävyydelle, Kotamäki sanoo.
Lisätietoja:
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Maat ja markkinat 1/2022: Venäjän-kauppa loppui – löytyykö korvaavia vientimarkkinoita Keski-Aasiasta?
Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2022: Suomen talouskasvu notkahtaa prosenttiyksiköllä – Yritysten ykköshuolena sodan suorien vaikutusten sijaan epävarmuus ja inflaatio – komponenttipula jo kasvun esteenä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nimi, titteli, puh., sähköposti
Johanna NorrenaViestintäasiantuntijaFinnvera oyj
Puh:+358 40 837 2511johanna.norrena@finnvera.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2023: Yrityskauppojen määrä laski, piristymisen merkkejä näkyvissä14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.
Kutsu medialle: Finnveran aluekatsaus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talouteen ja yritysrahoitukseen to 14.3.2024 klo 10.008.3.2024 16:11:53 EET | Kutsu
Finnvera julkaisee aluekatsauksen talouden näkymistä ja rahoituksen kohdentumisesta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pk- ja midcap-yrityksille vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme