Nopean kasvun sijasta edessä on laskukauden stressitesti – Näihin talouden ilmiöihin kuluttajien ja yritysten on varauduttava
28.6.2022 10:41:59 EEST | Finnvera Oyj | Tiedote
Inflaatio on kiistatta täällä – kuluttajien ostovoima laskee
Keskuspankit ovat vaivihkaa tiputtaneet sanan ”väliaikainen” pois inflaatiosta puhuessaan. Yhdysvalloissa toukokuun lukema oli 8,6 prosenttia. Euroalueen maiden välillä inflaatio vaihtelee paljon: Virossa toukokuun inflaatio oli yli 20 prosenttia, Suomessa noin 7 prosenttia ja euroalueella keskimäärin noin 8 prosenttia.
- Suomen talouden kilpailukyvylle on eduksi, että inflaatiomme on euroalueella matalimpien joukossa. Kuluttajien elämään inflaatio tuo kuitenkin ikävää epävarmuutta ja ostovoima laskee. Hinnat nousevat, mutta palkat eivät ehdi nousta yhtä nopeasti. Ansiotaso nousee arviolta vajaalla 3 prosentilla, kun inflaation odotetaan Suomessa jylläävän noin 6 prosentilla, Kotamäki sanoo.
Inflaatio vaikuttaa myös tulonjakoon.
- Paljon autoilevilla bensatankillisen maksaa aikaisempaa huomattavasti enemmän. Pilven hopeareunus on se, että öljyn korkea hinta ohjaa yhteiskuntia tehokkaasti kohti vähäpäästöisyyttä. Valitettavasti muutos, varsinkaan suuri ja rakenteellinen, ei yleensä tapahdu kivutta.
Inflaatiota vastaan taistellaan rahapolitiikan kiristyksillä – yritysten investoinnit vaarassa
Euroopan keskuspankki (EKP) on jo linjannut osto-ohjelmiensa lopetuksista, minkä lisäksi heinäkuussa ohjauskorko nousee. Yhdysvalloissa ohjauskorkoa on jo nostettu 1,5‒1,75 prosenttiin.
Rahapolitiikan kiristäminen tarkoittaa korkotason nousua. Näin keskuspankki pyrkii taistelemaan inflaatiota vastaan kokonaiskysyntää vähentämällä. Kuluttajilta kuluu aikaisempaa suurempi osa tuloistaan korkomenoihin. Myös yritysten investointihalukkuus vähenee korkotason noustessa.
- Paljon on puhuttu mattinykäsmäisestä pehmeästä laskeutumisesta. Se tarkoittaa, että rahapolitiikkaa pystyttäisiin kiristämään ilman, että talous ajautuu taantumaan. Rahapolitiikan kiristys tarkoittaa, että ihmiset kuluttavat ja yritykset investoivat vähemmän. Tämä ei yleisesti ottaen tiedä hyvää yritysten liiketoiminnalle.
Toimialoista teollisuus on kärsinyt inflaatiosta kustannuspaineiden ja erityisesti raaka-aineiden saatavuuspulan kautta. Kulutuksen vähentyminen puolestaan voi iskeä koronan kurittamiin palvelualoihin, jotka ovat juuri päässeet takaisin jaloilleen.
- Harva toimija on suojassa inflaatiolta, koska vaikutukset tulevat eri kautta: yleisen kustannusten nousun kautta, globaalin kysynnän alenemisesta ja korkojen noususta. Voittajia tässä tilanteessa ovat esimerkiksi energian- ja raaka-aineiden tuottajat.
Velkaiset maat tulevat kohtaamaan ongelmia
Rahapolitiikan kiristyminen tarkoittaa myös valtioiden velkakirjojen korkotason nousua. Tämä on erityinen ongelma velkaantuneissa kansantalouksissa, joilla kasvava osa budjetista menee korkojen maksuun. Korkotason noustessa riskimaita ovat muiden muassa Italia ja Kreikka.
- Velkaantuneet maat ovat tyypillisesti poliittiselta järjestelmältään hauraita - siksi ne ovat velkaantuneita. Niiden on myös vaikea korjata julkisen talouden epätasapaino, jonka vuoksi ne ovat nyt riskiryhmä.
Suomen osalta välitöntä riskiä ei ole, mutta pidemmällä aikavälillä olisi Suomessakin turvallisempaa elää matalamman kuin korkeamman julkisen velan ympäristössä.
Sota Ukrainassa jatkuu, yritysten varauduttava pitkittyvään kriisiin
Inhimillisen kärsimyksen ohella Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla on ollut mittavia taloudellisia vaikutuksia. Öljyn, muun energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet sekä epävarmuuden että Venäjän keskeisen markkina-aseman takia.
- Venäjä on kansantaloutena Pohjoismaiden yhteenlaskettua tuotantoa pienempi, mutta raaka-aineiden tuottajana se on edelleen suurvalta. Lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat yhdessä merkittävä maatalousmahteja ja yhteenlaskettuna vievät jopa neljänneksen maailman vehnästä. Sodan takia vehnän toimitusketju on vaurioitunut, mikä tarkoittaa hinnannousua ja pahimmillaan jopa nälänhätää joillakin alueilla.
Suomen vienti Venäjälle oli viime vuonna 4 miljardin euron luokkaa. Nyttemmin vienti on romahtanut.
- Nähtäväksi jää, kuinka Venäjällä toimivat yritykset pystyvät löytämään uusia markkinoita ja selviytymään tilanteesta. Yritysten olisikin syytä varautua siihen, ettei tilanne tule normalisoitumaan vielä pitkään aikaan.
Kaiken tämän seurauksena pörssikurssit sukeltavat
Tämän vuoden aikana esimerkiksi Helsingin pörssin indeksi on laskenut noin 16 prosentilla. Myös äärimmäisen spekulatiivisten kryptovaluuttojen arvostukset ovat romahtaneet.
- Pörssin alamäestä ei pidä liikaa huolestua. Rahoitusmarkkinoiden ominaisuuksiin kuuluvat nousut ja laskut. Tilanne muuttuu huolestuttavaksi siinä vaiheessa, kun rahoitusjärjestelmän vakaus alkaa horjua ja valtio joutuu puuttumaan peliin. Toivottavasti tätä ei tulla lähiaikoina näkemään. Valitettavasti laskumarkkinassa ikävien yllätysten todennäköisyys kasvaa.
- Nyt päällämme oleva laskumarkkina on hyvä stressitesti Euroopan pankki- ja rahoitusjärjestelmän kestävyydelle, Kotamäki sanoo.
Lisätietoja:
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Maat ja markkinat 1/2022: Venäjän-kauppa loppui – löytyykö korvaavia vientimarkkinoita Keski-Aasiasta?
Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2022: Suomen talouskasvu notkahtaa prosenttiyksiköllä – Yritysten ykköshuolena sodan suorien vaikutusten sijaan epävarmuus ja inflaatio – komponenttipula jo kasvun esteenä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nimi, titteli, puh., sähköposti
Johanna NorrenaViestintäasiantuntijaFinnvera oyj
Puh:+358 40 837 2511johanna.norrena@finnvera.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Rahoitus & kasvu: Omistajanvaihdos nostaa yrityksen liikevaihdon kasvuun, mutta kiihkein kasvuvaihe näkyy vasta yrityskauppaa seuraavina vuosina – ”Yritysostoon hyvä varautua ennakoiden”19.3.2026 12:09:10 EET | Tiedote
//HUOM, tiedotteen väliotsikko korjattu// Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.
Rahoitus & kasvu: Omistajanvaihdos nostaa yrityksen liikevaihdon kasvuun, mutta kiihkein kasvuvaihe näkyy vasta yrityskauppaa seuraavina vuosina – ”Yritysostoon hyvä varautua ennakoiden”19.3.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.
Mikroyrityksille myönnetty 2,9 miljoonaa euroa lainaa helmikuussa käynnistyneessä haussa – Pienten yritysten rahoitus näkyy nopeasti uusina työpaikkoina17.3.2026 09:00:07 EET | Tiedote
Erityisesti nuoret yritykset ovat hakeneet aktiivisesti mikroyritysten kasvuun kohdennettua Finnveran lainaa. Haku käynnistyi 1.2.2026 ja hakemuksia on saapunut tähän mennessä noin 270 kappaletta. Hakijoista noin kolmannes oli alle vuoden ikäisiä yrityksiä ja noin puolet alle kolme vuotta toimineita yrityksiä, mikä kertoo rahoituksen merkityksestä erityisesti yritystoiminnan alku- ja kasvuvaiheessa. Lisäksi nuorten yritysten takaushakemukset ovat lisääntyneet alkuvuonna 2026, mikä kertoo, että pankit ja muut rahoittajat ovat aktivoituneet nuorten yritysten rahoituksessa. Alkuvuosi viittaa siihen, että mikroyritykset hakevat uusia avauksia ja kehittävät liiketoimintaansa, ja myös uusia yrityksiä perustetaan rohkeasti. Rahoitus synnyttää nopeasti uusia työpaikkoja.
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2025: Yrityskauppojen rahoitus kääntyi odotettuun kasvuun – Maakunnista kärjessä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa12.3.2026 09:30:49 EET | Tiedote
Yritysten omistajanvaihdosten rahoitus kääntyi odotettuun kasvuun. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin vuonna 2025 yhteensä 130 miljoonaa euroa, mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Yrityskauppojen määrät nousivat eri kokoluokan yrityksissä ja myös rahoitettujen kauppojen keskikoko kasvoi. Teollisuuden yrityskaupoissa nähtiin merkittävä käänne parempaan.
Finnveran aluekatsaus 1–12/2025: Etelä-Pohjanmaan investoinnit kasvoivat, Keski-Pohjanmaalla kehitys oli vakaata ja Pohjanmaalla varovaisempaa11.3.2026 09:14:37 EET | Tiedote
Kokonaisuutena Finnveran myöntämän rahoituksen ja investointien taso pysyi lähellä edellisvuotta, mutta maakuntien välillä oli selviä eroja. Investoinneissa nähtiin selviä maakuntakohtaisia eroja: Etelä-Pohjanmaalla investoinnit kasvoivat, Keski-Pohjanmaalla kehitys oli vakaata ja Pohjanmaalla investoinnit laskivat suurten hankkeiden puuttuessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien kokonaisarvo säilyi vakaana ja osoitti yritysten halukkuutta kehittää toimintaansa epävarmuudesta huolimatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme