Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain
16.6.2021 13:36:36 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Neotrooppiset sammakot ovat erityisiä ja eroavat lauhkeiden seutujen lajeista esimerkiksi siinä, että ne munivat veden sijaan maan pinnalle. Tämä aiheuttaa ongelman kiduksilla kalojen tapaan hengittäville nuijapäille, jotka kuoriutuvat maassa.
Nuolimyrkkysammakot ovat kuitenkin kehittäneet kekseliään tavan kuljettaa nuijapäät sopiville elinpaikoille: ne kantavat nuijapäät reppuselässä. Useiden maanpinnalla parittelevien lajien koiraat kuljettavat juuri kuoriutuneet nuijapäät maantasosta kasvillisuuden luomiin vesialtaisiin, kuten kaatuneiden puiden koloihin tai ananaskasvien lehtihankoihin.
Väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux sekä tiimin johtajat, akatemiatutkija Bibiana Rojas Jyväskylän yliopistosta ja tohtori Andrius Pašukonis Stanfordin yliopistosta halusivat tietää, miten eri lajit valitsevat elinalueitaan poikaseilleen. Tutkimuskohteena oli, miten vesialtaiden biologiset, fyysiset ja kemialliset ominaisuudet sekä niiden yhdistelmät vaikuttavat valintaan eri lajeilla (Dendrobates tinctorius, Allobates femoralis, ja Osteocephalus oophagus).
Tutkijat yllättyivät etenkin värjärinnuolimyrkkysammakon (D. tinctorius) nuijapäiden mahdollisuuksista selviytyä monenlaisissa olosuhteissa: terveitä nuijapäitä löydettiin lammikoista, joiden pH-tasot olivat noin 3-8:aan. Tämä merkitsee 100 000 -kertaista muutosta vetyionipitoisuuksissa. Toisin sanoen kyseiset nuijapäät kehittyivät onnistuneesti altaissa, jotka ovat happamampia kuin appelsiinimehu sekä altaissa, joiden pH vastaa heikosti emäksisiä pesuaineita.
Värjärinnuolimyrkkysammakoiden käyttäytyminen ihmetytti tutkijoita myös muilla tavoin: lajin nuijapäät ovat nimittäin aggressiivisia kannibaaleja, jonka takia niitä usein löytyy vain muutama yksilö lammikosta.
“Löysimme tässä tutkimuksessa kuitenkin useita tapauksia, joissa yli kymmenen tämän lajin nuijapäätä elivät sovussa samassa yhteisössä. Vielä emme selvittäneet syytä, miksi koiraat jättäisivät niin monta kannibaalia samaan altaaseen, tai esiintyykö kannibalismia näissä altaissa”, kertoo väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux Jyväskylän yliopistosta.
Parempikuntoiset urokset kuljettavat nuijapäitään soveliaampiin elinoloihin?
Nuolimyrkkysammakkokoiraita löydettiin kuljettamassa nuijapäitään yli 20 metriä korkeudessa maantasoon verrattuna. Noin 4 senttimetriä pitkälle sammakolle tämä fyysinen ponnistus merkitsee samaa kuin 1,65-metrinen ihminen kiipeäisi 825 metrin korkeudelle.
Miksi urokset siis toisinaan kuljettavat nuijapäitään vain metrin päähän kuoriutumispaikasta ja toisinaan puiden latvojen korkeudelle?
Voi olla, että biologisesti suotuisammat elinolot poikasille sijaitsevat korkeammalla puissa. Yksi mahdollinen syy on, että terveet koiraat pystyvät käyttämään enemmän energiaa nuijapäiden kantamiseen sopiviin elinoloihin.
Sammakkoeläinten fysiologiassa ja jälkeläisten huolenpidossa on vielä paljon selvitettävää. Erilaisten kemiallisten olosuhteiden sietokyky nuijapäillä on erittäin poikkeuksellista. Sietokyvyn salaisuus on yhä selvittämättä.
“Tämä työ tuo esille hämmästyttävän monimuotoisuuden lajeissa ja lajien välillä. Eri lajien vanhemmat priorisoivat erilaisia olosuhteita valitessaan poikasilleen parasta kasvupaikkaa, mikä osaltaan muovaa sekä lajien keskinäistä vuorovaikutusta että erikoistumista ympäristössään”, toteaa akatemiatutkija Bibiana Rojas Jyväskylän yliopistosta.
Tämän monimuotoisuuden tunnistaminen avaa mahdollisuuksia uusille tutkimuksille. Niissä voidaan tutkia lajien vuorovaikutusta sekä sitä, miten vanhempien poikasilleen valitsema kasvuympäristö vaikuttaa niiden kehitykseen ja selviytymiseen.
Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution lehdessä 15. kesäkuuta, 2021: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.7741
Lisätietoja:
Chloe Fouilloux, Jyväskylän yliopisto, chloe.a.fouilloux@jyu.fi, puh. 358 41 725 7825 (englanniksi)
Bibiana Rojas, Jyväskylän yliopisto, bibiana.rojas@jyu.fi, puh. 358 40 805 4622 (englanniksi)
Janne Valkonen, Jyväskylän yliopisto, janne.k.valkonen@jyu.fi, puh. 040 513 7455 (suomeksi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme