Jyväskylän yliopisto

Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain

Jaa

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Sammakkokoiraita löydettiin kuljettamassa nuijapäitään yli 20 metriä korkeudessa maantasoon verrattuna. Kuva: Andrius Pašukonis/ Stanfordin yliopisto
Sammakkokoiraita löydettiin kuljettamassa nuijapäitään yli 20 metriä korkeudessa maantasoon verrattuna. Kuva: Andrius Pašukonis/ Stanfordin yliopisto

Neotrooppiset sammakot ovat erityisiä ja eroavat lauhkeiden seutujen lajeista esimerkiksi siinä, että ne munivat veden sijaan maan pinnalle. Tämä aiheuttaa ongelman kiduksilla kalojen tapaan hengittäville nuijapäille, jotka kuoriutuvat maassa.

Nuolimyrkkysammakot ovat kuitenkin kehittäneet kekseliään tavan kuljettaa nuijapäät sopiville elinpaikoille: ne kantavat nuijapäät reppuselässä. Useiden maanpinnalla parittelevien lajien koiraat kuljettavat juuri kuoriutuneet nuijapäät maantasosta kasvillisuuden luomiin vesialtaisiin, kuten kaatuneiden  puiden koloihin tai ananaskasvien lehtihankoihin.

Väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux sekä tiimin johtajat, akatemiatutkija Bibiana Rojas Jyväskylän yliopistosta ja tohtori Andrius Pašukonis Stanfordin yliopistosta halusivat tietää, miten eri lajit valitsevat elinalueitaan poikaseilleen. Tutkimuskohteena oli, miten vesialtaiden biologiset, fyysiset ja kemialliset ominaisuudet sekä niiden yhdistelmät vaikuttavat valintaan eri lajeilla (Dendrobates tinctorius, Allobates femoralis, ja Osteocephalus oophagus).

Tutkijat yllättyivät etenkin värjärinnuolimyrkkysammakon (D. tinctorius) nuijapäiden mahdollisuuksista selviytyä monenlaisissa olosuhteissa: terveitä nuijapäitä löydettiin lammikoista, joiden pH-tasot olivat noin 3-8:aan. Tämä merkitsee 100 000 -kertaista muutosta vetyionipitoisuuksissa. Toisin sanoen kyseiset nuijapäät kehittyivät onnistuneesti altaissa, jotka ovat happamampia kuin appelsiinimehu sekä altaissa, joiden pH vastaa heikosti emäksisiä pesuaineita.

Värjärinnuolimyrkkysammakoiden käyttäytyminen ihmetytti tutkijoita myös muilla tavoin: lajin nuijapäät ovat nimittäin aggressiivisia kannibaaleja, jonka takia niitä usein löytyy vain muutama yksilö lammikosta.

 “Löysimme tässä tutkimuksessa kuitenkin useita tapauksia, joissa yli kymmenen tämän lajin nuijapäätä elivät sovussa samassa yhteisössä. Vielä emme selvittäneet syytä, miksi koiraat jättäisivät niin monta kannibaalia samaan altaaseen, tai esiintyykö kannibalismia näissä altaissa”, kertoo väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux Jyväskylän yliopistosta.

Parempikuntoiset urokset kuljettavat nuijapäitään soveliaampiin elinoloihin? 

Nuolimyrkkysammakkokoiraita löydettiin kuljettamassa nuijapäitään yli 20 metriä korkeudessa maantasoon verrattuna. Noin 4 senttimetriä pitkälle sammakolle tämä fyysinen ponnistus merkitsee samaa kuin 1,65-metrinen ihminen kiipeäisi 825 metrin korkeudelle.

Miksi urokset siis toisinaan kuljettavat nuijapäitään vain metrin päähän kuoriutumispaikasta ja toisinaan puiden latvojen korkeudelle?

Voi olla, että biologisesti suotuisammat elinolot poikasille sijaitsevat korkeammalla puissa. Yksi mahdollinen syy on, että terveet koiraat pystyvät käyttämään enemmän energiaa nuijapäiden kantamiseen sopiviin elinoloihin.

Sammakkoeläinten fysiologiassa ja jälkeläisten huolenpidossa on vielä paljon selvitettävää. Erilaisten kemiallisten olosuhteiden sietokyky nuijapäillä on erittäin poikkeuksellista. Sietokyvyn salaisuus on yhä selvittämättä.

“Tämä työ tuo esille hämmästyttävän monimuotoisuuden lajeissa ja lajien välillä. Eri lajien vanhemmat priorisoivat erilaisia olosuhteita valitessaan poikasilleen parasta kasvupaikkaa, mikä osaltaan muovaa sekä lajien keskinäistä vuorovaikutusta että erikoistumista ympäristössään”, toteaa akatemiatutkija Bibiana Rojas Jyväskylän yliopistosta.

Tämän monimuotoisuuden tunnistaminen avaa mahdollisuuksia uusille tutkimuksille. Niissä voidaan tutkia lajien vuorovaikutusta sekä sitä, miten vanhempien poikasilleen valitsema kasvuympäristö vaikuttaa niiden kehitykseen ja selviytymiseen.

Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution lehdessä 15. kesäkuuta, 2021: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.7741

Lisätietoja:

Chloe Fouilloux, Jyväskylän yliopisto, chloe.a.fouilloux@jyu.fi, puh. 358 41 725 7825 (englanniksi)

Bibiana Rojas, Jyväskylän yliopisto, bibiana.rojas@jyu.fi,  puh. 358 40 805 4622 (englanniksi) 

Janne Valkonen, Jyväskylän yliopisto, janne.k.valkonen@jyu.fi, puh. 040 513 7455 (suomeksi) 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sammakkokoiraita löydettiin kuljettamassa nuijapäitään yli 20 metriä korkeudessa maantasoon verrattuna. Kuva: Andrius Pašukonis/ Stanfordin yliopisto
Sammakkokoiraita löydettiin kuljettamassa nuijapäitään yli 20 metriä korkeudessa maantasoon verrattuna. Kuva: Andrius Pašukonis/ Stanfordin yliopisto
Lataa
Sammakot käyttävät monenlaisia kasviin kertyneitä vesialtaita nuijapäiden kasvatukseen. Kuva: Andrius Pašukonis/Stanfordin yliopisto
Sammakot käyttävät monenlaisia kasviin kertyneitä vesialtaita nuijapäiden kasvatukseen. Kuva: Andrius Pašukonis/Stanfordin yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kaikkien liikkuminen ei vähene nuoruudessa - eri suuntaisista liikkumisen poluista uutta tutkittua tietoa2.7.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Juuri julkaistussa Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksessa löydettiin viisi erilaista liikkumisen muutosryhmää 15 ja 19 ikävuoden välillä. Aktiivisuuden säilyttäjät jatkoivat muita tyypillisemmin urheiluseuraharrastustaan nuorena aikuisena. Inaktiivisuuden säilyttäjät eivät yleensä kulkeneet koulu- ja työmatkoja itse aktiivisesti liikkuen.

Digijätit vievät kansallisilta toimijoilta markkinoita ja verotuloja29.6.2021 08:25:28 EEST | Tiedote

Suomi joutuu kohtaamaan globaalin digitaalisen talouden haasteet. Suuret monikansalliset yritykset valtaavat markkinoita paikallisilta toimijoilta ja kokonaisia talouden aloja siirtyy digitaalisena pois Suomesta. Esimerkkejä löytyy muun muassa luovilta aloilta, taksipalveluista, asuntojen käyttämisestä majoitukseen, mainonta-alalta ja e-kaupasta. Globaalit toimijat ovat ottaneet merkittävän osan Suomen markkinoista ja palveluita toteutetaan pilvipalveluina, jotka jäävät verotuksen ulottumattomiin.

Näkyykö pintaa pisteleviä poikasparvia Päijänteellä? Tehinselän muikunpoikasmäärä oli ennätyksellisen runsas tänä keväänä28.6.2021 13:06:05 EEST | Tiedote

Tänä keväänä Päijänteen Tehinselällä kuoriutui muikunpoikasia ennätyksellisen paljon. Tiheys on yli kaksinkertainen edelliseen vuonna 2017 havaittuun huippulukemaan verrattuna. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme