Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain

Neotrooppiset sammakot ovat erityisiä ja eroavat lauhkeiden seutujen lajeista esimerkiksi siinä, että ne munivat veden sijaan maan pinnalle. Tämä aiheuttaa ongelman kiduksilla kalojen tapaan hengittäville nuijapäille, jotka kuoriutuvat maassa.
Nuolimyrkkysammakot ovat kuitenkin kehittäneet kekseliään tavan kuljettaa nuijapäät sopiville elinpaikoille: ne kantavat nuijapäät reppuselässä. Useiden maanpinnalla parittelevien lajien koiraat kuljettavat juuri kuoriutuneet nuijapäät maantasosta kasvillisuuden luomiin vesialtaisiin, kuten kaatuneiden puiden koloihin tai ananaskasvien lehtihankoihin.
Väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux sekä tiimin johtajat, akatemiatutkija Bibiana Rojas Jyväskylän yliopistosta ja tohtori Andrius Pašukonis Stanfordin yliopistosta halusivat tietää, miten eri lajit valitsevat elinalueitaan poikaseilleen. Tutkimuskohteena oli, miten vesialtaiden biologiset, fyysiset ja kemialliset ominaisuudet sekä niiden yhdistelmät vaikuttavat valintaan eri lajeilla (Dendrobates tinctorius, Allobates femoralis, ja Osteocephalus oophagus).
Tutkijat yllättyivät etenkin värjärinnuolimyrkkysammakon (D. tinctorius) nuijapäiden mahdollisuuksista selviytyä monenlaisissa olosuhteissa: terveitä nuijapäitä löydettiin lammikoista, joiden pH-tasot olivat noin 3-8:aan. Tämä merkitsee 100 000 -kertaista muutosta vetyionipitoisuuksissa. Toisin sanoen kyseiset nuijapäät kehittyivät onnistuneesti altaissa, jotka ovat happamampia kuin appelsiinimehu sekä altaissa, joiden pH vastaa heikosti emäksisiä pesuaineita.
Värjärinnuolimyrkkysammakoiden käyttäytyminen ihmetytti tutkijoita myös muilla tavoin: lajin nuijapäät ovat nimittäin aggressiivisia kannibaaleja, jonka takia niitä usein löytyy vain muutama yksilö lammikosta.
“Löysimme tässä tutkimuksessa kuitenkin useita tapauksia, joissa yli kymmenen tämän lajin nuijapäätä elivät sovussa samassa yhteisössä. Vielä emme selvittäneet syytä, miksi koiraat jättäisivät niin monta kannibaalia samaan altaaseen, tai esiintyykö kannibalismia näissä altaissa”, kertoo väitöskirjatutkija Chloe Fouilloux Jyväskylän yliopistosta.
Parempikuntoiset urokset kuljettavat nuijapäitään soveliaampiin elinoloihin?
Nuolimyrkkysammakkokoiraita löydettiin kuljettamassa nuijapäitään yli 20 metriä korkeudessa maantasoon verrattuna. Noin 4 senttimetriä pitkälle sammakolle tämä fyysinen ponnistus merkitsee samaa kuin 1,65-metrinen ihminen kiipeäisi 825 metrin korkeudelle.
Miksi urokset siis toisinaan kuljettavat nuijapäitään vain metrin päähän kuoriutumispaikasta ja toisinaan puiden latvojen korkeudelle?
Voi olla, että biologisesti suotuisammat elinolot poikasille sijaitsevat korkeammalla puissa. Yksi mahdollinen syy on, että terveet koiraat pystyvät käyttämään enemmän energiaa nuijapäiden kantamiseen sopiviin elinoloihin.
Sammakkoeläinten fysiologiassa ja jälkeläisten huolenpidossa on vielä paljon selvitettävää. Erilaisten kemiallisten olosuhteiden sietokyky nuijapäillä on erittäin poikkeuksellista. Sietokyvyn salaisuus on yhä selvittämättä.
“Tämä työ tuo esille hämmästyttävän monimuotoisuuden lajeissa ja lajien välillä. Eri lajien vanhemmat priorisoivat erilaisia olosuhteita valitessaan poikasilleen parasta kasvupaikkaa, mikä osaltaan muovaa sekä lajien keskinäistä vuorovaikutusta että erikoistumista ympäristössään”, toteaa akatemiatutkija Bibiana Rojas Jyväskylän yliopistosta.
Tämän monimuotoisuuden tunnistaminen avaa mahdollisuuksia uusille tutkimuksille. Niissä voidaan tutkia lajien vuorovaikutusta sekä sitä, miten vanhempien poikasilleen valitsema kasvuympäristö vaikuttaa niiden kehitykseen ja selviytymiseen.
Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution lehdessä 15. kesäkuuta, 2021: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.7741
Lisätietoja:
Chloe Fouilloux, Jyväskylän yliopisto, chloe.a.fouilloux@jyu.fi, puh. 358 41 725 7825 (englanniksi)
Bibiana Rojas, Jyväskylän yliopisto, bibiana.rojas@jyu.fi, puh. 358 40 805 4622 (englanniksi)
Janne Valkonen, Jyväskylän yliopisto, janne.k.valkonen@jyu.fi, puh. 040 513 7455 (suomeksi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 472 1162tanja.s.heikkinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


