Nuorena leskeytyneen näkökulma keskusteluun leskeneläkkeistä
Viime päivinä on käyty keskustelua leskeneläkkeistä ja kyseenalaistettu niiden tarvetta. Taloussanomien otsikoissa nostettiin esille sadan suurimman eläkkeensaajan suuria eläkkeitä. Kuten itse artikkelissa mainittiinkin, keskimääräinen leskeneläke on kuitenkin 575 € ja yli puolella leskeneläkkeensaajista eläke on tätä pienempi.
Keskustelu on tuntunut loukkaavalta nuoren lesken näkökulmasta. Nuorena leskeytyessä koko elämä muuttuu ja se on rakennettava uudelleen. Taloudessa tilanne tarkoittaa toisen tulojen poistumista. Akuutissa kriisissä on kohtuutonta menettää puolison lisäksi myös koti ja sitä kautta tuttu lähiverkosto. Ilman eläkettä näin voi tapahtua. Leskiperheessä taloudellinen tilanne vaikuttaa myös lapsiin ja heidän arkeensa, esimerkiksi mahdollisuuteen jatkaa harrastuksia myös vanhemman kuoleman jälkeen.
Keskusteluissa tuntuu unohtuneen se epäkohta, että suuri joukko nuorena leskeytyneitä jää kokonaan ilman eläkettä. Leskeneläke evätään lapsettomalta leskeltä kokonaan, jos leski on alle 50-vuotias, avioliitto on kestänyt alle 5 vuotta tai se on solmittu yli 50- vuotiaana. Myös avoliitossa eläneet jäävät leskeneläkkeen ulkopuolelle, vaikka heillä olisi kuolleen puolison kanssa yhteisiä lapsia.
Niillä lapsettomilla työikäisillä leskillä, jotka ikänsä ja avioliittonsa keston perusteella saavat oikeuden leskeneläkkeeseen, sitä vähennetään puolen vuoden alkueläkkeen jälkeen huomioimalla lesken oma laskennallinen työeläketurva. Tämä pienentää leskeneläkettä ja johtaa usein siihen, ettei sitä puolen vuoden jälkeen makseta lainkaan. Jos leskeneläkettä jää vielä vähennyksen jälkeen maksettavaksi, vähennys lasketaan uudelleen lesken jäädessä itse työeläkkeelle. Jos leskellä on alaikäisiä lapsia, leskeneläkettä vähennetään, kun nuorin lapsi on täyttänyt 18 vuotta. Näin nuorena leskeytyneen leskeneläke on yleensä määräaikainen.
Puolison kuolema vaikuttaa työkykyyn ja on tutkitusti myös terveysriski. Tilanteen itsessään aiheuttaman kuormituksen lisäksi leskelle on kohtuutonta joutua myös taloudellisiin vaikeuksiin. Lesken- ja lapseneläkeet ovat yhteiskunnallisesti kohtuullisen pieni satsaus, joilla voidaan ennaltaehkäistä puolison ja toisen vanhemman kuoleman aiheuttamia negatiivisia seurauksia. Tämä on kannattavaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti.
Sirpa Mynttinen
toiminnanjohtaja
Suomen nuoret lesket ry
Työikäisten leskien vertaistukijärjestö
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirpa Mynttinen
sirpa.mynttinen@nuoretlesket.fi
044 300 6477
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen nuoret lesket ry on työikäisten leskien ja leskiperheiden vertaistukijärjestö. Yhdistys järjestää vertaistukitoimintaa ja tarjoaa neuvontaa leskeyteen liittyvissä asioissa.
Suomen nuoret lesket ry pyrkii vaikuttamaan leskien ja leskiperheiden oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan liittyviin epäkohtiin. Yhdistys myös kouluttaa ja toimii aihealueensa kokemusasiantuntijana.
Toiminta on sitoutumatonta ja avointa kaikille leskeytyneille puolison kuolinsyystä, parisuhteen muodosta tai perhetilanteesta riippumatta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Nuoret Lesket ry
Lapsiperheiden kotipalveluun sisältyy runsaasti haasteita leskiperheiden vanhempien näkökulmasta22.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Syksyllä 2022 toteutetussa lapsiperheiden kotipalvelua käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin useita leskiperheiden vanhempia koskevia epäkohtia. Kotipalvelun hakeminen oli sujunut leskiperheillä selvästi muita perhemuotoja huonommin. Leskiperheiden vanhemmat kokivat kotipalvelun vastaavan heidän tarpeisiinsa huonommin kuin muut perheryhmät. Leskiperheiden vanhemmat pitivät myös kotipalvelun kestoa liian lyhyenä tarpeeseen nähden. Tutkimus osoittaa, että kotipalvelussa olisi leskiperheiden osalta parannettavaa niin tiedottamisen, kotipalvelun sisällön kuin riittävän keston osaltakin.
Uusi perhe-eläkelainsäädäntö kohtelee leskiä epätasa-arvoisesti19.11.2021 16:11:16 EET | Tiedote
Eduskunta on 18.11.2021 hyväksynyt hallituksen esityksen perhe-eläketurvan uudistamiseksi. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2022. Vaikka laki tuo tullessaan muutamia parannuksia muun muassa avoleskien asemaan, kohtelee se edelleen suurta joukkoa leskiä hyvin epätasa-arvoisesti eikä siinä huomioida riittävästi muuttuneita parisuhde- ja perhemuotoja.
Nuoret Lesket ry vaatii uudistusta, joka kohtelee leskiä tasapuolisesti ja tunnistaa aidosti erilaiset perhetilanteet28.4.2021 17:49:13 EEST | Tiedote
Perhe-eläkettä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on muokata perhe-eläketurvaa vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Esitys kuitenkin laittaa lesket keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.
Nuorella lapsettomalla leskelläkin on oikeus eläkkeeseen24.9.2020 14:56:13 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys perhe-eläkeuudistuksesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Nuorille leskille pettymyksenä tuli, että lakiesityksessä ei edelleenkään esitetä korjattavaksi olennaista lain epäkohtaa, jonka vuoksi nuoret lapsettomat lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Suomen nuoret lesket ry katsoo, että eläkkeen evääminen iän ja lapsettomuuden perusteella on syrjivää ja kohtuutonta. Oikeus eläkkeeseen tulee taata yhdenvertaisesti kaikille leskille.
Suomen nuoret lesket ry:n vastine perhe-eläkejärjestelmän uudistamiseen13.6.2019 13:37:21 EEST | Tiedote
Työmarkkinajärjestöt esittivät tällä viikolla julkaistussa esityksessään ehdotuksensa perhe-eläkejärjestelmän uudistamiseen. Suomen nuoret lesket ry vastustaa siinä esitettyä leskeneläkkeiden kaavamaista määräaikaistamista, koska se ei huomioi leskien erilaisia taloudellisia tilanteita. Yhdistys myös huomauttaa, että esityksessä ei oteta kantaa nuorena leskeytyneiden kannalta olennaisimpaan epäkohtaan eli siihen, että lapsettomat alle 50-vuotiaat nuoret lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Suomen nuoret lesket ry vaatii tämän epäkohdan korjaamista. Tervetullutta työmarkkinajärjestöjen esityksessä on se, että siinä esitetään lapseneläkkeen yläikärajan nostoa 20 ikävuoteen. Tärkeä uudistus on myös leskeneläkeoikeuden laajentaminen koskemaan avopuolisoita niissä tilanteissa, kun avopuolisolla on kuolleen puolison kanssa lapsia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme