Nuoret aikuiset haaveilevat kohtuukokoisesta ja -hintaisesta omakotitaloasumisesta

Pientaloasukkaat ovat kaikkein tyytyväisimpiä asumismuotoonsa

Omakotitaloasuminen on kansalaisten halutuin asumismuoto yhä edelleen, selviää Omakotiliiton teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin 18–75-vuotiaiden asumistoiveita ja -tyytyväisyyttä. Kyselyyn vastasi 1556 henkilöä eri puolilta Suomea. Vertailtaessa omakotitalossa, pari-, rivi- tai ketjutalossa tai kerrostalossa asuvien asumistyytyväisyyttä olivat kaikkein tyytyväisimpiä asumiseensa omakotiasujat: heistä 71 % on täysin tyytyväisiä asumiseensa. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat maalla asuvat asumismuodosta riippumatta: heistä 68 % asuu täysin toiveidensa mukaisesti.

Tyytymättömyyttä tämän hetkiseen asumiseen aiheuttavat ennen kaikkea tarpeisiin nähden liian pieni asunto (33 % vastaajista, jotka eivät täysin tyytyväisiä nykyiseen asumiseen), liian suuret asumiskustannukset (27 %), kaipaus omaan pihaan (24 %) ja halu asua lähempänä luontoa (19 %). Etenkin nuoret aikuiset kaipaavat nykyistä suurempaan asuntoon (52 %). Tyytymättömyys heijastuu vastaajien tulevaisuuden suunnitelmissa: reilu kolmannes (34 %) kyselyyn vastanneista suunnittelee muuttavansa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kaikkein innokkaimpia muuttamaan ovat 18­–34-vuotiaat nuoret aikuiset, joista 66 % suunnittelee muuttoa. Vähiten muuttohaluja on omakotiasujilla, joista 68 % ei näe muuttavansa seuraavan 10 vuoden sisällä.

Nuoret perheet haluavat omakotiasumista järkihintaan

Erityisesti nuoret aikuiset haluavat omakotitaloon: jopa lähes puolet (48 %) niistä 18–34-vuotiaista, jotka eivät nyt asu omakotitalossa, toivoo asuvansa omakotitalossa 5­­–10 vuoden kuluttua, 35–­44-vuotiaistakin 44 %. Myös etenkin lapsiperheet kaipaavat omakotitaloon: lapsiperheistä 48 % toivoo asuvansa omakotitalossa seuraavan 5–10 vuoden kuluttua. Myös 45–54-vuotiaista yli kolmannes haluaisi asua omakotitalossa lähitulevaisuudessa.

Omakotitalossa tai pari-, rivi- tai ketjutalossa mieluiten asuvista liki puolet (44 %) pitää ihanteellisena asunnon kokona 50–99 m², reilu kolmannes (35 %) toivoo asunnon olevan 100–149 m². Omakotitaloon tai pari-, rivi- tai ketjutaloon kaipaavista kolmasosan (33 %) mielestä koti saisi maksaa 100 000–199 999 €. Viidesosa vastaajista arvioi sopivan hinnan olevan 200 000–299 000€. Omakotitalossa mieluiten asuvien ihannetontti olisi 1001–2000 m² (25 % vastaajista) tai 501­­­–1000 m² (24 %). Lähes puolet heistä (46 %), jotka toivovat omistustonttia, toivovat sen maksavan alle 50 €/ m². Tällöin 1000 m² kokoisen tontin hinnaksi muodostuu alle 50 000 €.

Vastaajista 41 %:lla on ollut haasteita toteuttaa asumistoiveitaan. Suurimpina haasteina ovat olleet asuntojen liian korkeat hinnat (68 % heistä, joilla on ollut haasteita toteuttaa asumisunelmiaan). Myös asunnon rahoitus (38 %:lle vastaajista) ja sopivan kokoisten asuntojen liian vähäinen tarjonta (29 %:lle) ovat olleet esteenä asumisunelmien toteuttamiselle. Neljännes haasteita kohdanneista (19 %) pitää tarjolla olevia asuntoja myös liian huonokuntoisina.

Omakotiliitto: Perheiden tarpeet huomioitava kaavoituksessa ja asuntotuotannossa

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen: ”Nuoret perheet haaveilevat yhä pientaloasumisesta ja omasta pihasta, lähiluonnosta. Ongelmana on kuitenkin asuntojen ja tonttien kalleus. On koko yhteiskunnan etu, että perheet voisivat asua haluamallansa tavalla omakotitalossa ja elämänsä varrella myös muissa asumismuodoissa.”

Omakotiliitto kannustaakin kuntia kaavoittamaan kohtuuhintaisia pientalotontteja: ”Kuntien tulee ensinnäkin kaavoittaa pientalotontteja ja toiseksi hinnoitella tontit järkevästi. Kunnan perimmäinen toiminta ei voi olla rahastusta tontilla ja infralla, sillä kun kunta on houkutteleva, tuo perhe myös verotuloja ja elinvoimaa kuntaan”, vaatii toiminnanjohtaja Savolainen. ”Kannustamme myös pientalovalmistajia tarjoamaan enemmän kohtuuneliöisiä (50–99 m2) koteja perheiden tarpeisiin”, Savolainen jatkaa.