Nuoret kuljettajat aiheuttaneet noin joka viidennen kuolonkolarin – Kolmannes nuorista turmakuljettajista päihtyneitä

Juuri julkaistussa Onnettomuustietoinstituutin laatimassa OTI-nuorisoraportissa tarkastellaan 18–24-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sekä 18–24-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia liikennevakuutuksesta korvattuja liikennevahinkoja vuosina 2015–2019. Tiedot kuolemaan johtaneista onnettomuuksista perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.

Liikennevahinkoaineisto perustuu vakuutusyhtiöiden ilmoittamiin tietoihin. Vuosina 2015–2019 liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista 15 prosenttia oli 18–24-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia.

Nuorten kuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa menehtyneistä valtaosa (78 %) oli nuoria, tyypillisesti kuljettaja itse ja hänen kyydissään matkustaneet. Joka kolmannella turmakuljettajalla oli kyydissään matkustajia, yleensä muita nuoria. Eniten onnettomuuksia aiheuttivat 18–19-vuotiaat kuljettajat, kaikkiaan 42 prosenttia kaikista 18–24-vuotiaiden kuolonkolareista. Vanhempiin kuljettajiin verrattuna 18–19-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat yli kolme kertaa enemmän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

– Kavereiden kanssa ajaminen korostuu nuorilla selvästi vanhempia kuljettajia enemmän. Tämän takia yhdessä onnettomuudessa voi todennäköisemmin menehtyä useampia nuoria. Matkustajat voivat lisäksi luoda kuljettajalle sosiaalista painetta esimerkiksi riskien ottamiseen, liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola kertoo. 

Yleisimpiä nuorten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia olivat tieltä suistumiset ja nokkakolarit, kuten muillakin ikäryhmillä. Nuorilla onnettomuuteen johti usein virhe ajoneuvon käsittelyssä.

– Ajoneuvon käsittelyvirheissä on yleisimmin kyse siitä, että nuori kuljettaja tekee ohjausliikkeen liian myöhään tai liian voimakkaasti, jolloin hän menettää ajoneuvon hallinnan, Sihvola kuvailee.

Riskien ottaminen korostuu nuorten kuljettajien aiheuttamissa kuolonkolareissa

Nuorista turmakuljettajista reilu kolmannes ajoi vähintään 0,5 promillen humalassa. Vanhempiin kuljettajiin verrattuna nuorilla kuljettajilla alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen oli yleisempää silloin, kun kyydissä oli matkustajia.

– Nuorilla ajaminen liittyy yleensä vapaa-ajan viettoon ja sosiaalisiin tilanteisiin, joissa mukana on monesti alkoholin käyttöä. Onnettomuudet tapahtuvat useasti viikonloppuisin ja yöaikaan, liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius huomauttaa.

Kaikista henkilöautossa menehtyneistä 18–24-vuotiaista hieman yli puolet ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvion mukaan heistä joka kolmas, 22 henkilöä, olisi voinut pelastua, jos turvavyö olisi ollut käytössä.

Yli 10 km/h ylinopeutta nuorista turmakuljettajista ajoi onnettomuushetkellä reilusti yli puolet (64 %). Suurin osa ylinopeutta ajaneista nuorista kuljettajista ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta.

Usein kuolonkolarien taustalla on useita samanaikaisia riskitekijöitä. Nuorista onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista joka neljäs ajoi päihtyneenä, vähintään 10 km/h ylinopeutta ja ilman turvavyötä. 

– Nuorten kuljettajien onnettomuuksien taustalla on usein erilaisia elämänhallintaan liittyviä haasteita, kuten päihdeongelmia. Tämän vuoksi nuorten liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseen tarvitaan laaja valikoima erilaisia toimenpiteitä niin liikennealalla kuin muillakin toimialoilla. Liikenne ei ole muusta elämästä erillinen saareke, joten ongelmia ennaltaehkäisevä työ kasvatuksen saralla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien turvallisuuden parannusehdotuksia nuorten kuljettajien aiheuttamien onnettomuuksien vähentämiseksi

• Ajoneuvokannan uudistumisen tukeminen, mikä edistää rakenteeltaan turvallisempien ajoneuvojen ja kuljettajaa tukevien järjestelmien yleistymistä. Kuljettajaa tukevia järjestelmiä ovat muun muassa kaistavahti, ajonvakautus ja älykäs ajonopeuden rajoitus.
• Valvonnan tehostaminen, erityisesti ajokunnon ja ajonopeuden osalta.
• Alkolukko estämään päihtyneenä ajamista.
• Kuljettajien ajoterveydestä huolehtiminen, muun muassa mielenterveyspalveluiden ja liikennelääkärijärjestelmän kehittäminen.
• Keskikaiteiden asentaminen estämään nokkakolareita.
• Tieympäristön raivaaminen tieltä suistumisten seurauksien lieventämiseksi. Esimerkiksi ojien loiventaminen ja puiden poistaminen.
• Valistus ja riskitekijöistä tiedottaminen.

Lisätietoja:

Liite: OTI-nuorisoraportti 2021 (pdf)

• Liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola, 040 922 5544
• Liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius, 040 922 0804
• Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, 050 306 9884
• Viestintä 040 450 4700

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi