Nuorten itsetuhoisuus hälyttävän yleistä

Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja ilmastokriisi ovat heikentäneet nuorten hyvinvointia, eikä tilanne näytä helpottaneen. MIELI ry:n tilastojen mukaan nuorten itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut Kriisipuhelimessa ovat edelleen lisääntyneet. Tänä vuonna tammi-elokuussa 18–29-vuotiaiden kanssa käytiin 13 % enemmän itsetuhoisuutta koskevia keskusteluja kuin samaan aikaan viime vuonna. Sama valitettava kehitys näkyy 12–29-vuotiaille suunnatussa Sekasin-chatissa.

Erityisen huolestuttavaa on nuorten naisten itsetuhoisuus. Kriisipuhelimessa nuorten naisten kanssa käydyt keskustelut itsetuhoisuudesta lisääntyivät samalla ajanjaksolla lähes viidenneksellä.

Tänä vuonna lähes 300 Kriisipuhelimeen soittanutta nuorta on ollut päivystäjän mukaan akuutissa itsemurhavaarassa. Itsemurhavaara arvioidaan suureksi, mikäli soittajalla on konkreettinen suunnitelma tai tuore itsemurhayritys takana.

”Huomion tulisi olla itsemurhakuolemien lisäksi myös itsetuhoisuudessa ja ratkaisuissa vähentää nuorten pahaa oloa. Erityisesti nuorilla itsetuhoiset ajatukset ovat aivan liian yleisiä”, sanoo MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman.

Tilastokeskuksen mukaan nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Suomessa nuorilla 15–24-vuotiailla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä oli 26 prosenttia.

Itsemurhien ehkäisyryhmiä on saatava kaikille alueille

MIELI ry:n kriisikeskustoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan ongelmana on edelleen palveluvaje, jota on kertynyt koronan aikana: itsetuhoiselle hoitoonpääsy on vaikeaa ja erityisesti nuorisopsykiatriset osastot ovat olleet jatkuvasti joko ruuhkautuneita tai täynnä. Vesikansa painottaa, että kaikkien hyvinvointialueiden strategioissa tulisi näkyä jatkossa itsemurhien ehkäisy ja joka alueella pitäisi olla aktiivisesti kokoontuva itsemurhien ehkäisyryhmä. Avun saamista parantaisi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva terapiatakuu.

”Jos itsemurhien määrää halutaan saada laskemaan, jokaiselle ihmiselle tulee olla tarjolla pääsy matalan kynnyksen keskusteluapuun mahdollisimman pian.”, Vesikansa sanoo.

Vähemmistöön kuuluminen voi lisätä riskiä itsemurhaan

Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta. Itsemurhien ehkäisypäivän tavoitteena on lisätä tietoa itsemurhista ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa. Ennen kaikkea päivän tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurhia voidaan ehkäistä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti.

Tänä vuonna MIELI ry:n itsemurhien ehkäisypäivän kampanjan keskiössä ovat vähemmistöjen edustajat. Haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön kuuluminen voi lisätä itsemurhariskiä. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä itsemurhariski voi olla jopa 3–4-kertainen muuhun väestöön nähden.

”Haavoittuvassa asemassa olevat vähemmistöt kokevat usein ympäristön asenteista johtuvaa kuormitusta, kuten syrjintää. Tällainen vähemmistöstressi voi heikentää merkittävästä yksilön mielenterveyttä. Yksi keino vähentää itsemurhariskiä onkin luoda hyväksyvä ja turvallinen ympäristö kaikille. Siihen voi jokainen osaltaan vaikuttaa", Horneman sanoo.

Apua on saatavilla:

- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ja ilman lähetettä.
- Netissä keskusteluapua antavat verkkokriisikeskus Tukinet ja Sekasin-chat.
- Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa antavat tukea itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen.