Nuorten leonberginkoirien äkkikuolemiin johtavaa perinnöllistä rytmihäiriötä selvitetään

Uusi tutkimus on paljastanut, että perinnölliset, pahanlaatuiset kammiorytmihäiriöt ovat varsin yleisiä alle kolmevuotiailla leonberginkoirilla. Vakavimmillaan rytmihäiriöt voivat johtaa koiran äkilliseen menehtymiseen.
Leonberginkoirilla esiintyviä rytmihäiriöitä ja äkkikuolemia on tutkittu professori Hannes Lohen johdolla vuodesta 2016 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, sen Yliopistollisessa eläinsairaalassa sekä Ruokavirastossa.
Kattaviin sydäntutkimuksiin saatiin mukaan kaikkiaan 46 leonberginkoiraa, joista 15 prosentilla todettiin vakavia rytmihäiriöitä ja 15 prosentilla lieviä muutoksia. Tutkimusprojektissa oli lisäksi mukana 21 leonberginkoiraa, jotka olivat kuolleet äkisti alle kolmevuotiaana ja joille oli tehty ruumiinavaus.
– Ruumiinavauksissa ei löydetty muihin kuolinsyihin viittaavia muutoksia, joten äkilliset kuolemat johtuivat hyvin todennäköisesti sydämen rytmihäiriöistä, kertoo kliinisistä tutkimuksista vastannut pieneläinsisätautiopin dosentti Maria Wiberg yliopistollisesta eläinsairaalasta.
Rytmihäiriöt voivat olla koirilla hyvin eriasteisia. Kammioperäisen rytmihäiriön löytyminen ei myöskään välttämättä tarkoita, että koira tulee menehtymään tähän, vaikka äkillisen kuoleman riski onkin kohonnut. Esimerkiksi saksanpaimenkoirilla aiemmin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että rytmihäiriöt voivat vähentyä iän myötä. Rytmihäiriöiden vakavuusasteessa on myös päivittäistä vaihtelua.
Rytmihäiriöt perinnöllisiä, mutta geenejä etsitään vielä
Suomalaistutkimuksessa arvioitiin rytmihäiriöiden periytymismallia rytmihäiriöön äkillisesti kuolleiden ja toisaalta rytmihäiriötä sairastavien koirien sukulaisuuden perusteella.
Rytmihäiriöt ovat leonberginkoirilla yleisiä, ja ne esiintyvät tyypillisesti pentueittain, joten ne johtuvat todennäköisesti perinnöllisistä tekijöistä. Tarkkaa periytymismallia ei ole vielä saatu selville, koska sairastuneiden koirien vanhemmille ei ole pystytty tekemään sydäntutkimuksia alle kolmen vuoden iässä. Jos koiran sydän on tutkittu yli kolmevuotiaana, tulokset eivät välttämättä kerro nuoruuden rytmihäiriöistä.
– Meillä on käynnissä monenlaisia DNA-tutkimuksia rytmihäiriögeenin tunnistamiseksi. Geenilöydös helpottaisi taudin diagnostiikkaa. Se auttaisi myös vertailemaan tuloksia ihmisen rytmihäiriöihin ja voisi tuoda uutta ymmärrystä rytmihäiriöiden biologisista syistä. Tämä auttaisi varhaisdiagnostiikkaa, jalostusohjelmia ja mahdollisesti myös lääkehoidon kehittämistä. Kammioperäiset takykardiat eli tiheälyöntiset rytmihäiriöt ovat merkittävä ja pitkälle selvittämätön ongelma myös ihmislääketieteessä, kertoo professori Hannes Lohi.
Helsingin yliopiston koirien biopankissa on DNA-näytteitä noin 600 leonberginkoirasta. Tutkimusryhmä toivoo kuitenkin lisää verinäytteitä leonberginkoirista, jolloin niitä olisi käytössä mahdollisimman paljon silloinkin, jos koira kuolee äkillisesti.
Artikkeli:
Wiberg M, Niskanen J, Hytönen MK, Dillard K, Hager K, Anttila M, Lohi H. Ventricular arrhythmia and sudden cardiac death in young Leonbergers. J Vet Cardiol 2020; 27:10-22. doi:10.1016/j.jvc.2019.11.006
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi, puh. 050 319 9319
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme