Nuorten leonberginkoirien äkkikuolemiin johtavaa perinnöllistä rytmihäiriötä selvitetään

Uusi tutkimus on paljastanut, että perinnölliset, pahanlaatuiset kammiorytmihäiriöt ovat varsin yleisiä alle kolmevuotiailla leonberginkoirilla. Vakavimmillaan rytmihäiriöt voivat johtaa koiran äkilliseen menehtymiseen.

Leonberginkoirilla esiintyviä rytmihäiriöitä ja äkkikuolemia on tutkittu professori Hannes Lohen johdolla vuodesta 2016 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, sen Yliopistollisessa eläinsairaalassa sekä Ruokavirastossa.

Kattaviin sydäntutkimuksiin saatiin mukaan kaikkiaan 46 leonberginkoiraa, joista 15 prosentilla todettiin vakavia rytmihäiriöitä ja 15 prosentilla lieviä muutoksia. Tutkimusprojektissa oli lisäksi mukana 21 leonberginkoiraa, jotka olivat kuolleet äkisti alle kolmevuotiaana ja joille oli tehty ruumiinavaus.

– Ruumiinavauksissa ei löydetty muihin kuolinsyihin viittaavia muutoksia, joten äkilliset kuolemat johtuivat hyvin todennäköisesti sydämen rytmihäiriöistä, kertoo kliinisistä tutkimuksista vastannut pieneläinsisätautiopin dosentti Maria Wiberg yliopistollisesta eläinsairaalasta.

Rytmihäiriöt voivat olla koirilla hyvin eriasteisia. Kammioperäisen rytmihäiriön löytyminen ei myöskään välttämättä tarkoita, että koira tulee menehtymään tähän, vaikka äkillisen kuoleman riski onkin kohonnut. Esimerkiksi saksanpaimenkoirilla aiemmin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että rytmihäiriöt voivat vähentyä iän myötä. Rytmihäiriöiden vakavuusasteessa on myös päivittäistä vaihtelua.

Rytmihäiriöt perinnöllisiä, mutta geenejä etsitään vielä

Suomalaistutkimuksessa arvioitiin rytmihäiriöiden periytymismallia rytmihäiriöön äkillisesti kuolleiden ja toisaalta rytmihäiriötä sairastavien koirien sukulaisuuden perusteella.

Rytmihäiriöt ovat leonberginkoirilla yleisiä, ja ne esiintyvät tyypillisesti pentueittain, joten ne johtuvat todennäköisesti perinnöllisistä tekijöistä. Tarkkaa periytymismallia ei ole vielä saatu selville, koska sairastuneiden koirien vanhemmille ei ole pystytty tekemään sydäntutkimuksia alle kolmen vuoden iässä. Jos koiran sydän on tutkittu yli kolmevuotiaana, tulokset eivät välttämättä kerro nuoruuden rytmihäiriöistä.

– Meillä on käynnissä monenlaisia DNA-tutkimuksia rytmihäiriögeenin tunnistamiseksi. Geenilöydös helpottaisi taudin diagnostiikkaa. Se auttaisi myös vertailemaan tuloksia ihmisen rytmihäiriöihin ja voisi tuoda uutta ymmärrystä rytmihäiriöiden biologisista syistä. Tämä auttaisi varhaisdiagnostiikkaa, jalostusohjelmia ja mahdollisesti myös lääkehoidon kehittämistä. Kammioperäiset takykardiat eli tiheälyöntiset rytmihäiriöt ovat merkittävä ja pitkälle selvittämätön ongelma myös ihmislääketieteessä, kertoo professori Hannes Lohi.

Helsingin yliopiston koirien biopankissa on DNA-näytteitä noin 600 leonberginkoirasta. Tutkimusryhmä toivoo kuitenkin lisää verinäytteitä leonberginkoirista, jolloin niitä olisi käytössä mahdollisimman paljon silloinkin, jos koira kuolee äkillisesti.

Artikkeli:

Wiberg M, Niskanen J, Hytönen MK, Dillard K, Hager K, Anttila M, Lohi H. Ventricular arrhythmia and sudden cardiac death in young Leonbergers. J Vet Cardiol 2020; 27:10-22. doi:10.1016/j.jvc.2019.11.006