Nuorten leonberginkoirien äkkikuolemiin johtavaa perinnöllistä rytmihäiriötä selvitetään

Uusi tutkimus on paljastanut, että perinnölliset, pahanlaatuiset kammiorytmihäiriöt ovat varsin yleisiä alle kolmevuotiailla leonberginkoirilla. Vakavimmillaan rytmihäiriöt voivat johtaa koiran äkilliseen menehtymiseen.
Leonberginkoirilla esiintyviä rytmihäiriöitä ja äkkikuolemia on tutkittu professori Hannes Lohen johdolla vuodesta 2016 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, sen Yliopistollisessa eläinsairaalassa sekä Ruokavirastossa.
Kattaviin sydäntutkimuksiin saatiin mukaan kaikkiaan 46 leonberginkoiraa, joista 15 prosentilla todettiin vakavia rytmihäiriöitä ja 15 prosentilla lieviä muutoksia. Tutkimusprojektissa oli lisäksi mukana 21 leonberginkoiraa, jotka olivat kuolleet äkisti alle kolmevuotiaana ja joille oli tehty ruumiinavaus.
– Ruumiinavauksissa ei löydetty muihin kuolinsyihin viittaavia muutoksia, joten äkilliset kuolemat johtuivat hyvin todennäköisesti sydämen rytmihäiriöistä, kertoo kliinisistä tutkimuksista vastannut pieneläinsisätautiopin dosentti Maria Wiberg yliopistollisesta eläinsairaalasta.
Rytmihäiriöt voivat olla koirilla hyvin eriasteisia. Kammioperäisen rytmihäiriön löytyminen ei myöskään välttämättä tarkoita, että koira tulee menehtymään tähän, vaikka äkillisen kuoleman riski onkin kohonnut. Esimerkiksi saksanpaimenkoirilla aiemmin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että rytmihäiriöt voivat vähentyä iän myötä. Rytmihäiriöiden vakavuusasteessa on myös päivittäistä vaihtelua.
Rytmihäiriöt perinnöllisiä, mutta geenejä etsitään vielä
Suomalaistutkimuksessa arvioitiin rytmihäiriöiden periytymismallia rytmihäiriöön äkillisesti kuolleiden ja toisaalta rytmihäiriötä sairastavien koirien sukulaisuuden perusteella.
Rytmihäiriöt ovat leonberginkoirilla yleisiä, ja ne esiintyvät tyypillisesti pentueittain, joten ne johtuvat todennäköisesti perinnöllisistä tekijöistä. Tarkkaa periytymismallia ei ole vielä saatu selville, koska sairastuneiden koirien vanhemmille ei ole pystytty tekemään sydäntutkimuksia alle kolmen vuoden iässä. Jos koiran sydän on tutkittu yli kolmevuotiaana, tulokset eivät välttämättä kerro nuoruuden rytmihäiriöistä.
– Meillä on käynnissä monenlaisia DNA-tutkimuksia rytmihäiriögeenin tunnistamiseksi. Geenilöydös helpottaisi taudin diagnostiikkaa. Se auttaisi myös vertailemaan tuloksia ihmisen rytmihäiriöihin ja voisi tuoda uutta ymmärrystä rytmihäiriöiden biologisista syistä. Tämä auttaisi varhaisdiagnostiikkaa, jalostusohjelmia ja mahdollisesti myös lääkehoidon kehittämistä. Kammioperäiset takykardiat eli tiheälyöntiset rytmihäiriöt ovat merkittävä ja pitkälle selvittämätön ongelma myös ihmislääketieteessä, kertoo professori Hannes Lohi.
Helsingin yliopiston koirien biopankissa on DNA-näytteitä noin 600 leonberginkoirasta. Tutkimusryhmä toivoo kuitenkin lisää verinäytteitä leonberginkoirista, jolloin niitä olisi käytössä mahdollisimman paljon silloinkin, jos koira kuolee äkillisesti.
Artikkeli:
Wiberg M, Niskanen J, Hytönen MK, Dillard K, Hager K, Anttila M, Lohi H. Ventricular arrhythmia and sudden cardiac death in young Leonbergers. J Vet Cardiol 2020; 27:10-22. doi:10.1016/j.jvc.2019.11.006
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Hannes Lohi, hannes.lohi@helsinki.fi, puh. 050 319 9319
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme