Helsingin yliopisto

Nuoruuden terveysongelmat heijastuvat selvästi koulutustasoon

Jaa

Erikoissairaanhoitoa terveysongelmiinsa 10–16 -vuotiaana tarvinneista suomalaisnuorista moni on 17-vuotiaana toisen asteen koulutuksen ulkopuolella. Yhteydet säilyvät aikuisikään asti ja terveysongelmia kokeneet ovat 21-vuotiaana lähes puolet vertaisiaan todennäköisemmin peruskoulututkinnon varassa. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksikön tutkimuksesta.

Tutkimuksen perusteella erityisesti ne nuoret, joilla esiintyy varhaisnuoruudessa mielenterveysongelmia, jäävät muita yleisemmin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Heistä joka viides ei ole 21-vuotiaana suorittanut toisen asteen tutkintoa eikä osallistu siihen johtavaan koulutukseen.

Pienempi todennäköisyys jatkaa opintoja havaitaan myös nuorilla, jotka ovat kokeneet aivotärähdyksen 10–16-vuotiaana tai joilla on esiintynyt epilepsiaa, synnynnäisiä sydänongelmia tai selkävaivoja.

- Sitä vastoin tyypin 1 diabetesta tai astmaa sairastavat nuoret eivät näytä jäävän muita useammin peruskoulututkinnon varaan, sanoo väitöstutkija Janne Mikkonen Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin runsaan sadantuhannen suomalaisen vuosina 1988–1995 -syntyneen rekisteritietoja, joista ilmeni erikoissairaanhoidon käyttö, koulutukseen osallistuminen ja suoritetut tutkinnot. Havaitut yhteydet nuorten terveysongelmien ja koulutuksen ulkopuolella olemisen välillä eivät selity vanhempien koulutuksella, kotitalouden tuloilla, perherakenteella tai asuinpaikalla.

 

Enemmän tukea koulutuspolulle

Varhaisnuoruuden terveysongelmat voivat selittää jopa viidesosan pelkän peruskoulututkinnon varaan jäämisestä.

- Tulokset viittaavat siis siihen, että jos terveysongelmien syyosuus poistettaisiin, koulutuksen ulkopuolella oleminen vähenisi jopa viidenneksellä nykyisestä. Tämän perusteella osa terveysongelmia kokeneista nuorista tarvitsi nykyistä enemmän tukea koulutuspolullaan, Mikkonen arvelee.

Viime vuosina runsaalla 15 prosentilla 20–29-vuotiaista suomalaisista on ollut suoritettuna vain peruskoulututkinto. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tiedetään olevan suuremmassa riskissä syrjäytyä työmarkkinoilta ja päätyä toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiksi.

- Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu mielenterveys- ja päihdeongelmien olevan yleisempiä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneillä, mutta tutkimuksemme perusteella ne näyttävät myös edeltävän koulutuksen ulkopuolelle jäämistä, Mikkonen toteaa.

Tutkimus on julkaistu tänään kansainvälisessä vertaisarvioidussa The Journal of Pediatrics -julkaisussa ja artikkeli löytyy osoitteesta http://www.jpeds.com/


Lisätiedot:

Janne Mikkonen
janne.mk.mikkonen@helsinki.fi
Puh. 050 416 0624

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Jaettu johtajuus: tavoitteena jännitteistä yhteistoimintaan20.8.2018 09:26Tiedote

Nykyiset jaetun johtajuuden teoriat ja mallit eivät ole riittäviä uudenlaisten innovaatioyhteisöjen toiminnan johtamiseen. Dosentti Anu Kajamaa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta ja apulaisprofessori Juha Tuunainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta peräänkuuluttavat syvällistä jaetun johtajuuden käytäntöjen tutkimusta. Kajamaan ja Tuunaisen artikkeli ”Distributed Leadership as Discursive Practice” palkittiin parhaana vastikään Chicagossa Yhdysvalloissa järjestetyssä Academy of Management – konferenssissa. Palkinto on nimeltään "The Best Practice-oriented Paper by the Academy of Management’s strategizing activities and practices (SAP) interest group".

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme