Nuoruuden terveysongelmat heijastuvat selvästi koulutustasoon
15.3.2018 07:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkimuksen perusteella erityisesti ne nuoret, joilla esiintyy varhaisnuoruudessa mielenterveysongelmia, jäävät muita yleisemmin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Heistä joka viides ei ole 21-vuotiaana suorittanut toisen asteen tutkintoa eikä osallistu siihen johtavaan koulutukseen.
Pienempi todennäköisyys jatkaa opintoja havaitaan myös nuorilla, jotka ovat kokeneet aivotärähdyksen 10–16-vuotiaana tai joilla on esiintynyt epilepsiaa, synnynnäisiä sydänongelmia tai selkävaivoja.
- Sitä vastoin tyypin 1 diabetesta tai astmaa sairastavat nuoret eivät näytä jäävän muita useammin peruskoulututkinnon varaan, sanoo väitöstutkija Janne Mikkonen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin runsaan sadantuhannen suomalaisen vuosina 1988–1995 -syntyneen rekisteritietoja, joista ilmeni erikoissairaanhoidon käyttö, koulutukseen osallistuminen ja suoritetut tutkinnot. Havaitut yhteydet nuorten terveysongelmien ja koulutuksen ulkopuolella olemisen välillä eivät selity vanhempien koulutuksella, kotitalouden tuloilla, perherakenteella tai asuinpaikalla.
Enemmän tukea koulutuspolulle
Varhaisnuoruuden terveysongelmat voivat selittää jopa viidesosan pelkän peruskoulututkinnon varaan jäämisestä.
- Tulokset viittaavat siis siihen, että jos terveysongelmien syyosuus poistettaisiin, koulutuksen ulkopuolella oleminen vähenisi jopa viidenneksellä nykyisestä. Tämän perusteella osa terveysongelmia kokeneista nuorista tarvitsi nykyistä enemmän tukea koulutuspolullaan, Mikkonen arvelee.
Viime vuosina runsaalla 15 prosentilla 20–29-vuotiaista suomalaisista on ollut suoritettuna vain peruskoulututkinto. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tiedetään olevan suuremmassa riskissä syrjäytyä työmarkkinoilta ja päätyä toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiksi.
- Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu mielenterveys- ja päihdeongelmien olevan yleisempiä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneillä, mutta tutkimuksemme perusteella ne näyttävät myös edeltävän koulutuksen ulkopuolelle jäämistä, Mikkonen toteaa.
Tutkimus on julkaistu tänään kansainvälisessä vertaisarvioidussa The Journal of Pediatrics -julkaisussa ja artikkeli löytyy osoitteesta http://www.jpeds.com/
Lisätiedot:
Janne Mikkonen
janne.mk.mikkonen@helsinki.fi
Puh. 050 416 0624
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Geenitieto auttaa ennustamaan vakavan silmäsairauden alkamista ja etenemistä1.7.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Useiden geenien yhteisvaikutusta mittaava riskisumma auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on huomattavasti kohonnut riski sairastua glaukoomaan tai joiden tauti etenee nopeammin. Uuden seulontamallin tehokkuutta aletaan testata Etelä-Suomessa.
Tropiikissa talvehtivien lintujen pesintä on heikentynyt30.6.2026 11:34:06 EEST | Tiedote
Afrikkaan talvehtimaan matkustavien lintulajien lisääntyminen on heikentynyt Euroopassa 2000-luvulla, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus. Elinympäristöjen parantaminen pesimäseuduilla olisi siten yhä merkittävissä määrin tarpeen.
Helsingin ilmanlaadun parantuminen näkyy selvästi uudessa tutkimuksessa29.6.2026 09:03:23 EEST | Tiedote
Helsingin ilmassa leijuivien magneettisten pienhiukkasten määrä on pudonnut neljäkseen vuosien 1960-luvun tasosta osoittavat arkistoidut ilmansuodattimet .
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme