Nuoruuden terveysongelmat heijastuvat selvästi koulutustasoon
Tutkimuksen perusteella erityisesti ne nuoret, joilla esiintyy varhaisnuoruudessa mielenterveysongelmia, jäävät muita yleisemmin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Heistä joka viides ei ole 21-vuotiaana suorittanut toisen asteen tutkintoa eikä osallistu siihen johtavaan koulutukseen.
Pienempi todennäköisyys jatkaa opintoja havaitaan myös nuorilla, jotka ovat kokeneet aivotärähdyksen 10–16-vuotiaana tai joilla on esiintynyt epilepsiaa, synnynnäisiä sydänongelmia tai selkävaivoja.
- Sitä vastoin tyypin 1 diabetesta tai astmaa sairastavat nuoret eivät näytä jäävän muita useammin peruskoulututkinnon varaan, sanoo väitöstutkija Janne Mikkonen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin runsaan sadantuhannen suomalaisen vuosina 1988–1995 -syntyneen rekisteritietoja, joista ilmeni erikoissairaanhoidon käyttö, koulutukseen osallistuminen ja suoritetut tutkinnot. Havaitut yhteydet nuorten terveysongelmien ja koulutuksen ulkopuolella olemisen välillä eivät selity vanhempien koulutuksella, kotitalouden tuloilla, perherakenteella tai asuinpaikalla.
Enemmän tukea koulutuspolulle
Varhaisnuoruuden terveysongelmat voivat selittää jopa viidesosan pelkän peruskoulututkinnon varaan jäämisestä.
- Tulokset viittaavat siis siihen, että jos terveysongelmien syyosuus poistettaisiin, koulutuksen ulkopuolella oleminen vähenisi jopa viidenneksellä nykyisestä. Tämän perusteella osa terveysongelmia kokeneista nuorista tarvitsi nykyistä enemmän tukea koulutuspolullaan, Mikkonen arvelee.
Viime vuosina runsaalla 15 prosentilla 20–29-vuotiaista suomalaisista on ollut suoritettuna vain peruskoulututkinto. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tiedetään olevan suuremmassa riskissä syrjäytyä työmarkkinoilta ja päätyä toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiksi.
- Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu mielenterveys- ja päihdeongelmien olevan yleisempiä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneillä, mutta tutkimuksemme perusteella ne näyttävät myös edeltävän koulutuksen ulkopuolelle jäämistä, Mikkonen toteaa.
Tutkimus on julkaistu tänään kansainvälisessä vertaisarvioidussa The Journal of Pediatrics -julkaisussa ja artikkeli löytyy osoitteesta http://www.jpeds.com/
Lisätiedot:
Janne Mikkonen
janne.mk.mikkonen@helsinki.fi
Puh. 050 416 0624
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme