Nuoruuden terveysongelmat heijastuvat selvästi koulutustasoon
Erikoissairaanhoitoa terveysongelmiinsa 10–16 -vuotiaana tarvinneista suomalaisnuorista moni on 17-vuotiaana toisen asteen koulutuksen ulkopuolella. Yhteydet säilyvät aikuisikään asti ja terveysongelmia kokeneet ovat 21-vuotiaana lähes puolet vertaisiaan todennäköisemmin peruskoulututkinnon varassa. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksikön tutkimuksesta.
Tutkimuksen perusteella erityisesti ne nuoret, joilla esiintyy varhaisnuoruudessa mielenterveysongelmia, jäävät muita yleisemmin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Heistä joka viides ei ole 21-vuotiaana suorittanut toisen asteen tutkintoa eikä osallistu siihen johtavaan koulutukseen.
Pienempi todennäköisyys jatkaa opintoja havaitaan myös nuorilla, jotka ovat kokeneet aivotärähdyksen 10–16-vuotiaana tai joilla on esiintynyt epilepsiaa, synnynnäisiä sydänongelmia tai selkävaivoja.
- Sitä vastoin tyypin 1 diabetesta tai astmaa sairastavat nuoret eivät näytä jäävän muita useammin peruskoulututkinnon varaan, sanoo väitöstutkija Janne Mikkonen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin runsaan sadantuhannen suomalaisen vuosina 1988–1995 -syntyneen rekisteritietoja, joista ilmeni erikoissairaanhoidon käyttö, koulutukseen osallistuminen ja suoritetut tutkinnot. Havaitut yhteydet nuorten terveysongelmien ja koulutuksen ulkopuolella olemisen välillä eivät selity vanhempien koulutuksella, kotitalouden tuloilla, perherakenteella tai asuinpaikalla.
Enemmän tukea koulutuspolulle
Varhaisnuoruuden terveysongelmat voivat selittää jopa viidesosan pelkän peruskoulututkinnon varaan jäämisestä.
- Tulokset viittaavat siis siihen, että jos terveysongelmien syyosuus poistettaisiin, koulutuksen ulkopuolella oleminen vähenisi jopa viidenneksellä nykyisestä. Tämän perusteella osa terveysongelmia kokeneista nuorista tarvitsi nykyistä enemmän tukea koulutuspolullaan, Mikkonen arvelee.
Viime vuosina runsaalla 15 prosentilla 20–29-vuotiaista suomalaisista on ollut suoritettuna vain peruskoulututkinto. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tiedetään olevan suuremmassa riskissä syrjäytyä työmarkkinoilta ja päätyä toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiksi.
- Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu mielenterveys- ja päihdeongelmien olevan yleisempiä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneillä, mutta tutkimuksemme perusteella ne näyttävät myös edeltävän koulutuksen ulkopuolelle jäämistä, Mikkonen toteaa.
Tutkimus on julkaistu tänään kansainvälisessä vertaisarvioidussa The Journal of Pediatrics -julkaisussa ja artikkeli löytyy osoitteesta http://www.jpeds.com/
Lisätiedot:
Janne Mikkonen
janne.mk.mikkonen@helsinki.fi
Puh. 050 416 0624
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsinki Graduate School of Economicsiin perustetaan Yrjö Jahnsson professuuri19.6.2018 10:56 | Tiedote
Professuuri perustuu Yrjö Jahnssonin säätiön miljoonalahjoitukseen ja sijoittuu Helsingin yliopistoon.
Helsingin yliopiston Pacius-palkinto kapellimestari Mikk Murdveelle19.6.2018 10:00 | Tiedote
Helsingin yliopiston vuoden 2018 Pacius-palkinto on myönnetty kapellimestari Mikk Murdveelle merkittävästä ja ansiokkaasta toiminnasta Helsingin yliopiston musiikkielämän hyväksi.
Uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksesta sikiön kasvuun18.6.2018 20:00 | Tiedote
Hedelmöityshoidot vaikuttavat sikiön ja istukan kasvua ohjaavien geenien säätelyalueeseen ja lapsen syntymäpainoon. Uuden tutkimuksen valossa vaikutus riippuu kuitenkin siitä, millaiset geneettiset variaatiot lapsi on vanhemmiltaan perinyt. Tiedosta voi olla hyötyä hedelmöityshoitojen kehittämisessä.
Jukka Pirttilä ja Roope Uusitalo Helsinki Graduate School of Economicsin professoreiksi18.6.2018 10:00 | Tiedote
Professori Jukka Pirttilä, VTT, ja professori Roope Uusitalo, VTT, on nimitetty Helsinki GSE:n julkistalouden professuureihin. Ne sijoittuvat Helsingin yliopistoon ja ovat yhteisiä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n kanssa. Pirttilä ja Uusitalo aloittavat tehtävissään 1.8.2018.
Kodissa saatavilla olevalla ruoalla on väliä: Epäterveelliset ruoat ovat lapsiperheissä yhteydessä epäterveelliseen syömiseen, vaikka terveellisiä ruokia olisikin tarjolla18.6.2018 07:58 | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus painottaa epäterveellisten ruokien saatavuuden rajoittamista kotona.
Leena Peltonen –tiedepalkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle huippututkijalle16.6.2018 16:00 | Tiedote
Kolmas akateemikko Leena Palotien elämäntyötä kunnioittava tiedepalkinto (Leena Peltonen Prize for Excellence in Human Genetics) on myönnetty menestyneelle suomalaiselle geenitutkijalle, ryhmänjohtajana New York Genome Centerissä ja apulaisprofessorina Columbian yliopistossa työskentelevälle tohtori Tuuli Lappalaiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme