Nyt on aika olla #laitumella – luonnon monimuotoisuus, eläinten hyvinvointi ja maalaismaisema kiittävät
Suomessa eläimet laiduntavat monenlaisissa paikoissa: peltolaitumilla, perinnebiotoopeilla, ranta-alueilla, luonnonsuojelukohteilla ja kaupunkien viheralueilla. Eri eläinlajit laiduntavat eri tavoin, joten monipuolisten ympäristöhyötyjen tuottamiseksi tarvitaan erilaisten eläinten laidunnusta vaihtelevissa ympäristöissä. Tyypilliset laiduneläimet nauta, lammas ja hevonen jättävät kukin erilaisen laidunjäljen, koska ne syövät ja muutoinkin viettävät aikaa laitumella toisistaan poikkeavasti.
Laiduntaminen hyödyttää ja edistää luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Eläinten lanta houkuttelee erilaisia lajeja, kuten siinä viihtyviä hyönteisiä ja niitä ravintonaan käyttäviä lintuja. Lanta vilkastuttaa myös maan pieneliötoimintaa ja parantaa multavuutta. Kasvistokin muokkautuu laidunnuksen myötä, sillä se tekee tilaa vaateliaille lajeille ja auttaa hillitsemään haitallisten vieraslajien leviämistä. Luonnon monimuotoisuuden ohella laidunnuksen ympäristöhyötyihin kuuluvat nurmien ansiosta hiilensidonnan ja ravinteiden huuhtoutumisriskin pienentämiseen liittyvät edut.
Suomen luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokkaat perinnebiotoopit eli erilaiset kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat riippuvaisia laidunnuksesta ja niitosta sekä muusta maataloustoiminnasta. Perinnebiotoopit ovat ominaisuuksiltaan vaihtelevia, mutta kaikki 40 erilaista perinnebiotooppien tyyppiä on arvioitu uhanalaiseksi. Jotta perinnebiotoopit kyetään säilyttämään, eläinten ja heidän hoitajiensa työ on korvaamattoman tärkeä. Tällä hetkellä perinneympäristöjä on hoidossa noin 30 000 hehtaaria, mutta tavoitteena on lisätä alaa.
Laiduntavat eläimet ovat mainioita maisemanhoitajia, sillä ne pystyvät työskentelemään myös vaikeakulkuisissa maastoissa, joissa ihmis- tai konetyö on hankalaa. Eläimet tekevät tärkeää työtä estämällä umpeenkasvua ja elävöittämällä ympäristöä. Laidunnus kuuluu perinteiseen suomalaiseen maaseutumaisemaan, joten se on myös kulttuuriteko, joka tarjoaa elämyksiä ohikulkijoille.
Laiduntaminen edistää eläinten hyvinvointia. Ravinnon nyhtäminen laitumelta on eläimille luontaista. Pehmeä laidun on hyvä makuu- ja kävelyalusta, minkä lisäksi laitumella on reilusti luonnonvaloa, raitista ilmaa ja tilaa. Laidunnus tarjoaa eläimille hyvät edellytykset sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja laumakäyttäytymiseen.
Laidunnuksen monien hyötyjen aikaansaamiseen tarvitaan tilallisten panosta. Onnistunut laiduntaminen vaatii ammattitaitoista työtä sekä suunnittelussa että käytännön toteutuksen järjestelyissä. Laitumet aitoineen on pidettävä kunnossa ja laidunpainetta on osattava säädellä eläimiä ohjaamalla. Laidunnus vaatii myös eläinten opettamista. Laidunnusratkaisut ovat tilakohtaisia, joten myös haasteet vaihtelevat. Parhaimmillaan laidunnus kuitenkin palkitsee mielihyvällä sekä eläimet että hoitajat.
Lisätietoja:
Saara Patama
asiantuntija
nauta- ja lammasasiat, rehuasiat
044 053 9285
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Anna-Rosa Asikainen
lakimies
luonnonsuojelun lakiasiat, luonnonsuojelutiimin vetäjä
040 920 9858
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henrietta Dahlmanviestintäassistentti
Puh:0409209877henrietta.dahlman@mtk.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Akkukontit ilmestyvät maisemaan - energian varastointi muuttaa maankäyttöä21.10.2025 11:45:51 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 aikana akkukonttien maanvuokraus on yleistynyt vauhdilla, ja moni maanomistaja kohtaa nyt ensimmäistä kertaa tarjouksen, joka voi sitoa maat vuosikymmeniksi. MTK korostaa, että jokainen sopimus on yksilöllinen – ja maanomistajan oikeuksien turvaaminen vaatii huolellista harkintaa ja neuvottelua.
MTK pettyi suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn10.10.2025 16:02:43 EEST | Tiedote
Suden suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa on määritetty 273 sutta. Vaikka susi on nyt boreaalisella vyöhykkeellä suotuisalla suojelutasolla, MTK pitää viitearvoa liian korkeana ja määrittelyn perusteena olevia keskeisiä seikkoja ongelmallisina.
Viljelijöiden talous poikkeuksellisen heikko - kasvukausikysely kertoo syyt10.10.2025 11:51:23 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kasvukausi oli viljelijöiden mukaan poikkeuksellisen haastava. Kevään kylmyys, kesän kuivuus ja syksyn sateet laskivat sato-odotuksia useimmilla tiloilla. Suurin osa 422 kasvukausikyselyyn vastanneesta viljelijästä arvioi sadon määrän ja laadun olevan tavanomaista tasoa tai sitä heikompaa. Sääolosuhteiden lisäksi myös tilojen taloudellinen tilanne oli monilla tuotantosuunnilla keskimääräistä heikompi. Haasteista huolimatta osa tiloista raportoi myös onnistumisia, erityisesti marjakasvien, kuivaheinän ja syysviljojen osalta.
Puukaupan kilpailuttamisen merkitystä ei voi väheksyä8.10.2025 15:46:09 EEST | Tiedote
Puukauppa on hiljentynyt syksyn aikana, ja metsänomistajien myyntihalukkuus on ollut laskussa. Keväällä puukauppa kävi vielä kiivaasti. MTK:n tuore Metsätutka-kysely osoittaa, että ensi vuodelle puunmyyntiaikeita on enää noin kolmasosalla metsänomistajista. Puukauppamäärien laskiessa kilpailutuksen merkitys korostuu, muistuttaa asiantuntija.
Susikanta selvästi aiempaa suurempi – kiintiömetsästys välttämätöntä30.9.2025 10:44:34 EEST | Tiedote
Tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta. Luonnonvarakeskuksen tiedot kertovat, että susiyksilöt ja kannan kasvu painottuvat voimakkaasti läntiseen Suomeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme