ELY-keskukset

Nyt sitä saa! Kipsikäsittelyn haku 2022 on auennut koko Suomen rannikkoalueella

Jaa
Peltojen kipsikäsittelyn haku aukeaa tänään 7.6.2022. Kipsikäsittelyä voivat hakea kaikki viljelijät, joilla on hallinnassaan käsittelyyn sopivia peltoja.
Keväisten valumavesien tuomaa sameutta maamme etelärannikolla. Sisältää muokattua Copernicus-dataa & USGS/NASA Landsat program dataa, SYKE 22.4.2022.
Keväisten valumavesien tuomaa sameutta maamme etelärannikolla. Sisältää muokattua Copernicus-dataa & USGS/NASA Landsat program dataa, SYKE 22.4.2022.

Kipsikäsittelyä sekä siihen liittyvää neuvontaa voi hakea osoitteesta: www.kipsinlevitys.fi 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima Kipsi-hanke laajeni tänä keväänä koko Suomen rannikkoalueelle. Tavoitteena on käsitellä kaikkiaan noin 150 000 hehtaaria peltoa kipsillä vesistöihin kohdistuvan ravinne- ja kiintoaineskuorman vähentämiseksi.

Kipsikäsittely ja siihen liittyvä neuvonta ovat viljelijälle maksuttomia ja verovapaita eivätkä ne vaikuta maataloustukiin. Kipsin levityksen hoitaa ELY-keskuksen kilpailuttama urakoitsija. Kipsikäsittelyn ja kipsineuvonnan haku toistuu myös tulevina vuosina.

Kipsi on vanha maanparannusaine

- Kipsi parantaa savimaan mururakennetta ja auttaa sitomaan kasveille käyttökelpoista fosforia peltoon. Se vähentää myös kiintoaineen, eli peltomaan, valumista vesistöihin, kertoo projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä. Kipsi on sivutuote ja se on tutkitusta puhdasta ja turvallista levittää peltomaahan. Se ei suolaa, koveta tai happamoita maata ja sen vaikutus kestää noin viisi vuotta.

Kipsi on osa kestävän ruuantuotannon ratkaisuja

Kipsikäsittelyllä ei voida yksinään ratkaista vesistöjen rehevöitymistä, sillä kipsikään ei taivu kaikkeen.

- Valitettavasti luomuviljelyssä olevat pellot on suljettu pois luomusäädösten vuoksi. Pohjavesialueille tai Natura 2000 -alueille ei kipsiä myöskään voi levittää, eikä yli hehtaarin kokoisten järvien valuma-alueille, Minna Kolari ohjeistaa.

Muita maatalouden vesiensuojelukeinoja ei siis pidä unohtaa kipsin myötä.

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Minna Kolari,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 025 062

Alueelliset asiantuntijat:

Hankkeen hallinnointi

Projektipäällikkö Minna Kolari,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 025 062

Pohjanmaan maakunnat

Erityisasiantuntija Mats Willner,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 138

Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Länsi-Uusimaa

Erityisasiantuntija Kati Ojala,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030

Itä-Uusimaa, Häme ja Kaakkois-Suomi

Erityisasiantuntija Niklas Grönroos,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 122

Verkkopalvelut ja oppaat:

www.ely-keskus.fi/kipsinlevitys 
ntm-centralen.fi/gipsspridning

Kipsi, kuitu ja rakennekalkki - opas viljelijöille.pdf
Gips, fiber och strukturkalk - quide för jordbrukare.pdf 

Kuvat

Keväisten valumavesien tuomaa sameutta maamme etelärannikolla. Sisältää muokattua Copernicus-dataa & USGS/NASA Landsat program dataa, SYKE 22.4.2022.
Keväisten valumavesien tuomaa sameutta maamme etelärannikolla. Sisältää muokattua Copernicus-dataa & USGS/NASA Landsat program dataa, SYKE 22.4.2022.
Lataa
Kartta: Kipsin levitykseen soveltuvat alueet (vihreä) ja Kipsi-hankkeen alkuperäinen toiminta-alue (harmaa).
Kartta: Kipsin levitykseen soveltuvat alueet (vihreä) ja Kipsi-hankkeen alkuperäinen toiminta-alue (harmaa).
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye