NYT!-tutkimus: Yhä nuoremmat lapset haluavat osallistua ekokriisin ratkaisemiseen
NYT! järjestää kaksi leirikoulupilottia Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla.
Tänään tiistaina Marttisessa käy kuhina, kun leirikoululaisten lisäksi pihalla pyörii joukko tutkijoita ja eräs ysiluokka, joka on lupautunut NYT!in leirikouluun. Ensimmäinen pilotti järjestettiin vuosi sitten.
– Odotamme jännittyneinä nyt alkavaa toista pilottia, jota olemme valmistelleet pitkään. Koronatilanteen kehittyminen on pitänyt meidät jännityksessä aivan viime hetkiin saakka. Lisäksi olemme kovin uteliaita, miten uusi ysiluokka suhtautuu ensimmäisen leirikoulun päivitettyyn versioon, kertoo hankkeen päätutkija Mari Pienimäki.
– Esimerkiksi Climate escape -ulkopakopeli ja Tee se itse -luontoretki ovat mielestäni aiempaa seikkailullisempia, jatkaa hankkeen tutkija Marjukka Colliander.
NYT!in alustavat tulokset osoittavat, että yhä nuoremmat lapset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan ympäristöasioihin. Nuoret kokevat tosin voivansa vaikuttaa lähinnä vain omalla ympäristöystävällisellä elämäntyylillään. Päivitetyssä leirikoulussa onkin tavoitteena tuoda edellistä leiriä enemmän esille nuorilla jo käytettävissä olevia vaikuttamiskeinoja – myös arkipoliittisia keinoja, kuten somehaasteiden levitys ja ekotapahtuman järjestäminen.
Nuoria herätellään pohtimaan omia tekoja ympäristön kannalta
Toisessa pilotissa pyritään myös aiempaa monipuolisemmin herättelemään erilaisista taustoista tulevien nuorten ympäristötietoisuutta, esimerkiksi välittämällä luokan WhatsApp-ryhmään roskaräppiä ja videoita nuorten arkisista ympäristöteoista sekä haastamalla nuoret haastattelemaan toisiansa kiperistä ympäristöaiheista NYT!in someen.
Samalla tutkijat havainnoivat muun muussa sitä, miten nuorten erilaiset lähtökohdat ja nuoruus omine kehitystehtävineen voi törmätä kipeästikin ympäristökysymyksien kanssa.
– Osa ensimmäisen pilotin nuorista vaikutti olevan moraalisen ristiriidan äärellä: osa pojista oli harrastanut autojen rassaamista pitkään, ja mopokortin myötä vapaus liikkua ja nähdä kavereita. Samaan aikaan heille puhutaan siitä, miten autoilu saastuttaa. On kiinnostavaa, miten nuoret ratkaisevat mielessään tällaisia asioita, pohtii NYT!in johtaja, professori Päivi Honkatukia.
NYT!-hankkeessa kartoitetaan myös niitä kanavia ja keinoja, joista nuoret eivät tiedä tai joihin tarvitaan kenties poliittisellakin tasolla muutoksia, jotta kynnys vaikuttaa omaan tulevaisuuteen madaltuisi ja mahdolliset esteet poistuisivat. Marttisessa kehitettävä leirikoulu on tarkoitus levittää valtakunnalliseen käyttöön soveltuviin nuorisokeskuksiin yhteistyössä Suomen Nuorisokeskusyhdistyksen kanssa.
NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen -tutkimus on Koneen Säätiön rahoittama hanke (2020-2023), jota johtaa nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia, varajohtajana toimii kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri. Hankkeessa on kaikkiaan mukana kymmenkunta tutkijaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Honkatukia
puh. 050 326 8458
paivi.honkatukia@tuni.fi
Mari Pienimäki
puh. 050 318 7473
mari.pienimaki@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme