NYT!-tutkimus: Yhä nuoremmat lapset haluavat osallistua ekokriisin ratkaisemiseen
14.9.2021 13:00:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
NYT! järjestää kaksi leirikoulupilottia Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla.
Tänään tiistaina Marttisessa käy kuhina, kun leirikoululaisten lisäksi pihalla pyörii joukko tutkijoita ja eräs ysiluokka, joka on lupautunut NYT!in leirikouluun. Ensimmäinen pilotti järjestettiin vuosi sitten.
– Odotamme jännittyneinä nyt alkavaa toista pilottia, jota olemme valmistelleet pitkään. Koronatilanteen kehittyminen on pitänyt meidät jännityksessä aivan viime hetkiin saakka. Lisäksi olemme kovin uteliaita, miten uusi ysiluokka suhtautuu ensimmäisen leirikoulun päivitettyyn versioon, kertoo hankkeen päätutkija Mari Pienimäki.
– Esimerkiksi Climate escape -ulkopakopeli ja Tee se itse -luontoretki ovat mielestäni aiempaa seikkailullisempia, jatkaa hankkeen tutkija Marjukka Colliander.
NYT!in alustavat tulokset osoittavat, että yhä nuoremmat lapset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan ympäristöasioihin. Nuoret kokevat tosin voivansa vaikuttaa lähinnä vain omalla ympäristöystävällisellä elämäntyylillään. Päivitetyssä leirikoulussa onkin tavoitteena tuoda edellistä leiriä enemmän esille nuorilla jo käytettävissä olevia vaikuttamiskeinoja – myös arkipoliittisia keinoja, kuten somehaasteiden levitys ja ekotapahtuman järjestäminen.
Nuoria herätellään pohtimaan omia tekoja ympäristön kannalta
Toisessa pilotissa pyritään myös aiempaa monipuolisemmin herättelemään erilaisista taustoista tulevien nuorten ympäristötietoisuutta, esimerkiksi välittämällä luokan WhatsApp-ryhmään roskaräppiä ja videoita nuorten arkisista ympäristöteoista sekä haastamalla nuoret haastattelemaan toisiansa kiperistä ympäristöaiheista NYT!in someen.
Samalla tutkijat havainnoivat muun muussa sitä, miten nuorten erilaiset lähtökohdat ja nuoruus omine kehitystehtävineen voi törmätä kipeästikin ympäristökysymyksien kanssa.
– Osa ensimmäisen pilotin nuorista vaikutti olevan moraalisen ristiriidan äärellä: osa pojista oli harrastanut autojen rassaamista pitkään, ja mopokortin myötä vapaus liikkua ja nähdä kavereita. Samaan aikaan heille puhutaan siitä, miten autoilu saastuttaa. On kiinnostavaa, miten nuoret ratkaisevat mielessään tällaisia asioita, pohtii NYT!in johtaja, professori Päivi Honkatukia.
NYT!-hankkeessa kartoitetaan myös niitä kanavia ja keinoja, joista nuoret eivät tiedä tai joihin tarvitaan kenties poliittisellakin tasolla muutoksia, jotta kynnys vaikuttaa omaan tulevaisuuteen madaltuisi ja mahdolliset esteet poistuisivat. Marttisessa kehitettävä leirikoulu on tarkoitus levittää valtakunnalliseen käyttöön soveltuviin nuorisokeskuksiin yhteistyössä Suomen Nuorisokeskusyhdistyksen kanssa.
NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen -tutkimus on Koneen Säätiön rahoittama hanke (2020-2023), jota johtaa nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia, varajohtajana toimii kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri. Hankkeessa on kaikkiaan mukana kymmenkunta tutkijaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Honkatukia
puh. 050 326 8458
paivi.honkatukia@tuni.fi
Mari Pienimäki
puh. 050 318 7473
mari.pienimaki@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme