NYT!-tutkimus: Yhä nuoremmat lapset haluavat osallistua ekokriisin ratkaisemiseen

NYT! järjestää kaksi leirikoulupilottia Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla.
Tänään tiistaina Marttisessa käy kuhina, kun leirikoululaisten lisäksi pihalla pyörii joukko tutkijoita ja eräs ysiluokka, joka on lupautunut NYT!in leirikouluun. Ensimmäinen pilotti järjestettiin vuosi sitten.
– Odotamme jännittyneinä nyt alkavaa toista pilottia, jota olemme valmistelleet pitkään. Koronatilanteen kehittyminen on pitänyt meidät jännityksessä aivan viime hetkiin saakka. Lisäksi olemme kovin uteliaita, miten uusi ysiluokka suhtautuu ensimmäisen leirikoulun päivitettyyn versioon, kertoo hankkeen päätutkija Mari Pienimäki.
– Esimerkiksi Climate escape -ulkopakopeli ja Tee se itse -luontoretki ovat mielestäni aiempaa seikkailullisempia, jatkaa hankkeen tutkija Marjukka Colliander.
NYT!in alustavat tulokset osoittavat, että yhä nuoremmat lapset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan ympäristöasioihin. Nuoret kokevat tosin voivansa vaikuttaa lähinnä vain omalla ympäristöystävällisellä elämäntyylillään. Päivitetyssä leirikoulussa onkin tavoitteena tuoda edellistä leiriä enemmän esille nuorilla jo käytettävissä olevia vaikuttamiskeinoja – myös arkipoliittisia keinoja, kuten somehaasteiden levitys ja ekotapahtuman järjestäminen.
Nuoria herätellään pohtimaan omia tekoja ympäristön kannalta
Toisessa pilotissa pyritään myös aiempaa monipuolisemmin herättelemään erilaisista taustoista tulevien nuorten ympäristötietoisuutta, esimerkiksi välittämällä luokan WhatsApp-ryhmään roskaräppiä ja videoita nuorten arkisista ympäristöteoista sekä haastamalla nuoret haastattelemaan toisiansa kiperistä ympäristöaiheista NYT!in someen.
Samalla tutkijat havainnoivat muun muussa sitä, miten nuorten erilaiset lähtökohdat ja nuoruus omine kehitystehtävineen voi törmätä kipeästikin ympäristökysymyksien kanssa.
– Osa ensimmäisen pilotin nuorista vaikutti olevan moraalisen ristiriidan äärellä: osa pojista oli harrastanut autojen rassaamista pitkään, ja mopokortin myötä vapaus liikkua ja nähdä kavereita. Samaan aikaan heille puhutaan siitä, miten autoilu saastuttaa. On kiinnostavaa, miten nuoret ratkaisevat mielessään tällaisia asioita, pohtii NYT!in johtaja, professori Päivi Honkatukia.
NYT!-hankkeessa kartoitetaan myös niitä kanavia ja keinoja, joista nuoret eivät tiedä tai joihin tarvitaan kenties poliittisellakin tasolla muutoksia, jotta kynnys vaikuttaa omaan tulevaisuuteen madaltuisi ja mahdolliset esteet poistuisivat. Marttisessa kehitettävä leirikoulu on tarkoitus levittää valtakunnalliseen käyttöön soveltuviin nuorisokeskuksiin yhteistyössä Suomen Nuorisokeskusyhdistyksen kanssa.
NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen -tutkimus on Koneen Säätiön rahoittama hanke (2020-2023), jota johtaa nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia, varajohtajana toimii kasvatustieteen professori Veli-Matti Värri. Hankkeessa on kaikkiaan mukana kymmenkunta tutkijaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Honkatukia
puh. 050 326 8458
paivi.honkatukia@tuni.fi
Mari Pienimäki
puh. 050 318 7473
mari.pienimaki@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
