Oikeudenhoito vaatii mittavaa lisärahoitusta ja riippumattomuutta valtiovallasta

Kuten tuoreessa oikeudenhoidon selonteossa kävi ilmi, oikeudenhoidon tämänhetkinen rahoitus on riittämätön. Asianajajaliiton ja Tuomioistuinviraston mukaan seuraavassa hallitusohjelmassa oikeudenhoitoon tarvitaan vähintään 90 miljoonaa euroa lisämäärärahoja, jotta kansalaiset eivät joudu enää jatkossa kärsimään pitkittyneistä ja kalliiksi käyvistä oikeudenkäynneistä. Lisäksi hallitusohjelmaan olisi kirjattava Suomen perustuslain muutostarpeet kaikkien oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuuden vahvistamiseksi. Kyseessä on pohjimmiltaan oikeudenhoidon kriisinkestävyyden varmistaminen. Tuomioistuimien sekä asianajajakunnan tulee olla valtiovallasta riippumaton, asianajajalaki pitää uudistaa ja asianajajan asema tulee kirjata perustuslakiin.

Asianajajaliitto ja Tuomioistuinvirasto kiittävät oikeudenhoidon selonteon lisäresurssitarpeiden kartoitusta. Samalla siinä on tunnustettu koko 2000-luvun ajan jatkunut määrärahatason niukkuus tarpeisiin nähden, mikä on johtanut oikeudenkäyntien kohtuuttomiin venymisiin. Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen ja kansalaisten oikeusturvan varmistaminen edellyttää toimijoiden mukaan vähintään 90 miljoonan euron vuosittaista määrärahalisäystä. Selonteossa on huomioitu myös oikeusapupalkkioiden jälkeenjääneisyys sekä oikeusavun tulorajat, jotka vaikuttavat keskeisellä tavalla oikeusturvan saatavuuteen, palveluiden laatuun ja maantieteelliseen kattavuuteen. Myös oikeusapupalkkiot vaativat tuntuvaa korotusta.

Asianajajaliitto  ja Tuomioistuinvirasto muistuttavat tuoreen oikeudenhoidon selonteon tuoneen esiin oikeudenhoidon riippumattomuuden turvaamisen tärkeyden etenkin yhteiskunnallisesti epävakaassa tilanteessa. Oikeusvaltiossa oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuus ja riittävät toimintaedellytykset on turvattava kaikkina aikoina ja tämä edellyttää perustuslain tarkistamista.