Olkahermopunosvaurion aiheuttaman olkanivelen kehityshäiriön toteaminen aikaistui
Olkahermopunosvauriossa yläraajaa hermottavat hermot ovat vaurioituneet syntymän yhteydessä. Vastasyntyneen olka- ja kyynärnivelen liikeradat ovat heikentyneet ja hankalimmissa vaurioissa koko raaja on täysin veltto. Vauriolle altistavat muun muassa äidin raskausdiabetes sekä tilanteet, joissa lapsi on jäänyt synnytyksessä hartioistaan kiinni. Yleisin vaurio rajoittuu olkahermopunoksen yläjuuriin, jolloin diagnoosina on Erbin pareesi.
Lievänä olkahermopunosvaurio korjaantuu yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa. Noin puolella pysyvän vaurion saaneista lapsista ilmenee ensimmäisen elinvuoden aikana olkanivelen kehityshäiriö.
”Nivel tarvitsee liikettä kehittyäkseen normaalisti. Jos hermot vaurioituvat, lihakset eivät enää toimi, eikä raaja liiku normaalisti. Tämä vaikuttaa etenkin olkanivelen kehitykseen”, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri Petra Grahn Uudesta lastensairaalasta.
HUSissa lasten olkahermopunosvaurioiden hoidosta vastaava Petra Grahn on väitöskirjassaan selvittänyt, miten vaikeiden komplikaatioiden riskissä olevat ja hoitoa tarvitsevat lapset voisi tunnistaa mahdollisimman varhain.
Lisähoitoa tarvitsevat löydetään dynaamisella ultraäänikuvauksella
Uudessa lastensairaassa on kehitetty olkahermopunosvaurion hoitoa. Vuodesta 2010 alkaen liikeharjoitteet on aloitettu heti syntymän jälkeen. Olkapään tilaa seurataan dynaamisella ultraäänitutkimuksella, jossa raajaa liikutetaan kuvantamisen aikana. Jos olkanivel on liukumassa paikaltaan, sitä hoidetaan botuliinipistoksella ja asentohoidolla. Mikäli liikerata ei palaudu puoleentoista ikävuoteen mennessä, tila korjataan kirurgisesti HUSissa kehitetyllä uudenlaisella hermosiirteeseen perustuvalla leikkaustekniikalla.
Väitöstutkimuksessa oli mukana 237 vuosina 1995–2019 täysiaikaisena syntynyttä lasta, joiden vamma ei ollut ennen ensimmäistä ikävuotta parantunut. Tutkimuksessa ilmeni, että liikeharjoitteita tehneet, mutta edelleen lisähoitoa tarvitsevat potilaat löydettiin ultraääniseulonnan ansiosta keskimäärin 4,9 kuukauden ikäisinä. Ilman kuvausta jääneiden eli ennen vuotta 2010 syntyneiden lasten vaurio löytyi keskimäärin viisivuotiaana.
Ultraääniseurannassa selvisi myös, että puolet tutkittavista tarvitsi botuliini-toimenpiteen ja lastoituksen. Aikaisemmin vajaalle kolmannekselle näistä lapsista laitettiin olkanivel paikalleen kirurgisesti, kun nykyprotokollan aikana toimenpidettä tarvitsi vajaa kymmenes.
Maahanmuuttajataustaisilla eniten olkahermopunoksen syntymävaurioita
Tutkimuksessa selvisi myös, että HUSin alueella alateitse syntyneistä yhdellä lapsella 3000 lasta kohden oli riski saada pysyvä olkahermopunoksen syntymävaurio. Maahanmuuttajien osuus vaurion saaneista on lisääntynyt: viimeisen viiden vuoden aikana 50 prosenttia vaurion saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Tämä ei Grahnin mukaan selity kieliongelmalla tai sosio-ekonomisilla tekijöillä Suomessa, jossa kaikilla on samanlainen terveydenhuolto, joten asiaa selvitetään hänen toisessa tutkimuksessaan.
Parhaillaan on meneillään myös pitkäaikaisseuranta siitä, miten olkahermopunoksen syntymävaurion saaneet potilaat vuosilta 1995–2010 voivat verrattuna potilaisiin, joita on hoidettu uuden hoitoprotokollan mukaisesti.
Linkki tutkimusartikkeliin ja väitöskirjaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/332922
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Käsikirurgian erikoislääkäri Petra Grahn, HUS Uusi lastensairaala
petra.grahn@hus.fi, 050 428 4800
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme