Tutkimus kartoittaa globaaliksi haasteeksi nousseen ongelmapelaamisen laajuutta Suomen työelämässä ja sen vaikutusta työterveyteen ja hyvinvointiin. Riippuvuus digitaalisiin peleihin sai Maailman terveysjärjestö WHO:n virallisen tautiluokituksen häiriö-nimikkeellä keväällä 2019. Nämä ongelmat koskevat nimenomaan videopelaamista. Vastaavia riippuvuusdiagnooseja voivat olla päihteiden käyttö ja rahapelaaminen.

Ongelmapelaaminen työelämässä -nimellä toteutettava hanke tuottaa apuvälineitä ilmiön tunnistamiseen ja sen käsittelemiseen. Reilun 266 000 euron suuruisen projektin päärahoittaja on Työsuojelurahasto, ja myös Jyväskylän yliopisto tukee hanketta. 

– Tämä on Suomessa laajin peliongelmia työikäisen väestön keskuudessa kartoittava tutkimus. Aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet lähinnä lapsiin ja nuoriin, hankkeen vetäjä, dosentti Veli-Matti Karhulahti musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta kertoo.

Hankkeen tutkijat arvioivat laajalla kyselytutkimuksella ongelmapelaamisen yleisyyttä suomalaisten työntekijöiden keskuudessa. Tuhannen henkilön kysely toistetaan vuoden kuluttua. Vastausten avulla koostetaan muun muassa arvio riskitekijöistä. Tarkoituksena on selvittää aiheuttaako pelaaminen ongelmia työssä, vaikuttaako se työtehoon ja onko sillä yhteyksiä henkilöiden muuhun terveyteen.

Tutkijat haastattelevat lisäksi ongelmapelaamiseen hoitoa saaneita ja terveitä

aktiivisesti pelaavia työntekijöitä. Näin selvitetään, minkälaiset työolosuhteet, lähtökohdat työnteolle tai työn ulkopuoliset seikat mahdollisesti vaikuttavat ongelmien

kehitykseen sekä mitä ongelmallisuus on.

– Toistamme myös haastattelut vuoden päästä. Näin saadaan sekä määrällistä että laadullista pitkittäistä tietoa samasta ilmiöstä. Tätä asetelmaa ei ole aiemmin toteutettu edes Suomen ulkopuolella, Karhulahti kertoo.

Avointa tiedettä ja osaamista eri aloilta

Ongelmapelaaminen on käsitteenä varsin kiistelty tutkijoiden keskuudessa. Monet asiantuntijat ovat siltä mieltä, että WHO:n päätös lisätä ongelmapelaaminen viralliseksi mielenterveyden häiriöksi oli virhe. Yksi hankkeen tavoitteista onkin rakentaa parempi ymmärrys siitä, mitä ongelmapelaaminen tarkoittaa konkreettisesti.

– Kyselyissä käytettävät instrumentit eivät ole tällä hetkellä kovin luotettavia, ja laadullista tutkimustietoa on äärimmäisen niukasti. Tutkimus pyrkii tuottamaan mahdollisimman realistisen käsityksen siitä, mikä tämä ilmiö alkujaan on, Karhulahti selittää.

Ongelmapelaaminen työelämässä -hanke toteutetaan täysin avoimena aineistonkeruusta lopputuloksiin saakka. Hypoteesit, analyysit ja data jaetaan kaikki avoimesti, minkä lisäksi kyselyt hankitaan ulkoisen osapuolen kautta. – Näin minimoidaan se, ettei missään tutkimuksen vaiheessa jää varaa spekulointiin, Karhulahti lisää.

Ongelmapelaaminen työelämässä -hanke toteutetaan yhteistyössä Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön (GameCult) kanssa. Jyväskylän yliopistossa sitä johtaa professori Raine Koskimaa ja hän osallistuu tukijatohtori Jukka Vahlon ja väitöskirjantekijä Miia Siutilan kanssa hankkeen toimintaan. GameCult on Suomen Akatemian rahoittama konsortio Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen välillä vuosille 2018–2022.

Hankkeessa työskentelevää tiimiä täydentää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff, jonka tutkimusalaa tässä hankkeessa on terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin tutkimus. Karhulahden tutkimusfokus on mediapsykologiassa.

Hanke kokoaa lopuksi verkkoaineiston, joka tarjoaa työntekijöille ja työnantajille kattavan tietopaketin ongelmapelaamisesta sekä ohjeistuksen pelaamiseen liittyvistä potentiaalisista hyödyistä ja haitoista. Työnantajia sivusto auttaa tunnistamaan terveen ja ongelmallisen pelaamisen eroja sekä ymmärtämään pelikulttuurien ominaispiirteitä.

 

Lisätietoa:

 

Veli-Matti Karhulahti, +358504016042, veli-matti.m.karhulahti@jyu.fi