Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille

Suomalaisnuorista 9 % luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjiksi ja 34 % nuorista kuuluu riskiryhmään tai heillä on kohonnut riski ongelmalliseen somen käyttöön.
Ongelmallinen käyttö oli yleisintä 15-vuotiailla ja liittyi heikompaan koulumenestykseen sekä matalampaan terveyden lukutaitoon. Tulokset osoittivat myös vanhempien merkityksen. Jos perheen valvonta koettiin vähäiseksi, niin koululaisella oli suurempi todennäköisyys somen ongelmakäytölle, kuin tilanteessa, jossa perheen valvontaa koettiin olevan kohtalaisesti tai paljon.
- Perheen valvonnalla tutkimuksessa tarkoitettiin muun muassa sitä missä määrin vanhemmat tietävät, mitä nuori tekee vapaa-ajallaan ja mitä hän tekee internetissä. Perheen varallisuuden suhteen ei eroja löydetty, apulaisprofessori, WHO-Koululaistutkimuksen päätutkija Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa ongelmallisen sosiaalisen median käytössä. Suurempi osa tytöistä kuin pojista (40 % vs. 27 %) kuitenkin kuului kohonneen ongelmallisen käytön riskin ryhmään.
Sosiaalisen median parissa vietetty aika ei vähennä yksinäisyyttä
Yhteys sosiaalisen median ongelmakäytön ja yksinäisyyden kokemisen välillä oli tulosten perusteella selkeä: ongelmallinen somen käyttö lisäsi riskiä yksinäisyyden kokemiselle.
Noin 9 % nuorista, joilla ei ole kohonnutta riskiä somen käytölle, kokee yksinäisyyttä. Vastaava lukema kohonneen riskin ryhmässä on jo 18 % ja ongelmakäyttäjillä 27 %.
- Tulokset pohjautuvat poikkileikkausdataan, emmekä pysty ottamaan kantaa syy-seuraussuhteisiin. Sen kuitenkin tiedämme, että intensiivinen sosiaalisen median käyttö ei poista tai vähennä yksinäisyyden kokemista, eivätkä yksinäiset nuoret saa välttämättä sosiaalisesta mediasta yhteisöllisyyden kokemuksia tai tunnetta siitä, että ovat tärkeä osa vertaisryhmää, yliopistotutkija Nelli Lyyra sanoo.
Sosiaalisen median haitalliset terveysvaikutukset näkyvät jo kohonneen riskin ryhmässä
Tutkimuksessa tarkasteltiin ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteyttä 11 eri terveysindikaattoriin. Somen ongelmakäytön haitalliset terveysvaikutukset olivat ilmeisiä ja jo kuuluminen kohonneen riskin ryhmään kaksinkertaisti terveysriskin lähes jokaisessa mitatussa terveysindikaattorissa.
- Tulos on merkittävä, sillä tähän ryhmään kuuluu kolmasosa koululaisista. Niillä nuorilla, joilla on esimerkiksi vaikeuksia rajoittaa tai lopettaa sosiaalisen median käyttöä, on moninkertainen riski toistuviin niska-hartiasärkyihin, ärtyneisyyteen, alakuloisuuteen, hermostuneisuuteen ja aamuväsyneisyyteen, verrattuna nuoriin, joilla sosiaalisen median käyttöön ei liittynyt vastaavia haasteita, Paakkari kertoo.
Yksinäisyyden ja sosiaalisen median käytön välisiä yhteyksiä tullaan selvittämään jatkossa tarkemmin.
- Nämä ajankohtaiset hyvinvoinnin riskit näyttävät kietoutuvan toisiinsa ja alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että yksinäiset lapset ja nuoret saattavat olla sosiaalisen median käytön suhteen riskiryhmässä. On vaara, että etsiessään hyväksyntää he jakavat helpommin turhankin henkilökohtaisia asioita ja asettavat siten itsensä haavoittuvaan asemaan, Lyyra pohtii.
Koululaisten ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteyksiä useisiin eri terveysindikaattoreihin selvitettiin WHO-Koululaistutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 3408 11-, 13- ja 15-vuotiasta oppilasta eri puolilta Suomea. Tulokset julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.
Ongelmallista sosiaalisen median käyttöä mitattiin yhdeksän väittämän mittarilla, jossa koululaiset arvioivat esimerkiksi sitä, että aiheuttaako tauko sosiaalisesta mediasta heille huonotuulisuutta, ovatko he yrittäneet viettää vähemmän aikaa sosiaalisessa mediassa siinä onnistumatta tai ovatko he laiminlyöneet joitain asioita sosiaalisen median käytön takia.
Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkopohjaisia julkisia tai puolijulkisia sivustoja ja palveluja, jotka mahdollistavat niiden käyttäjille tiedon tuottamisen, jakamisen ja vastaanottamisen sekä keskinäisen yhteydenpidon (esim. Instragram, Snapchat, WhatsApp, TikTok).
Alkuperäinen artikkeli:
Problematic social media use and health among adolescents. Paakkari, L.; Tynjälä, J.; Lahti, H.; Ojala, K.; Lyyra, N. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(4), 1885. https://doi.org/10.3390/ijerph18041885
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Leena Paakkari, leena.paakkari@jyu.fi, 0408053581
Yliopistotutkija Nelli Lyyra, nelli.lyyra@jyu.fi, 0408427624
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme