Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille
Sosiaalinen media on tiivis osa nuorten arkea. Somen käytön muuttuessa pakonomaiseksi ja intensiiviseksi riski haitallisille terveysvaikutuksille kasvaa. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.

Suomalaisnuorista 9 % luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjiksi ja 34 % nuorista kuuluu riskiryhmään tai heillä on kohonnut riski ongelmalliseen somen käyttöön.
Ongelmallinen käyttö oli yleisintä 15-vuotiailla ja liittyi heikompaan koulumenestykseen sekä matalampaan terveyden lukutaitoon. Tulokset osoittivat myös vanhempien merkityksen. Jos perheen valvonta koettiin vähäiseksi, niin koululaisella oli suurempi todennäköisyys somen ongelmakäytölle, kuin tilanteessa, jossa perheen valvontaa koettiin olevan kohtalaisesti tai paljon.
- Perheen valvonnalla tutkimuksessa tarkoitettiin muun muassa sitä missä määrin vanhemmat tietävät, mitä nuori tekee vapaa-ajallaan ja mitä hän tekee internetissä. Perheen varallisuuden suhteen ei eroja löydetty, apulaisprofessori, WHO-Koululaistutkimuksen päätutkija Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa ongelmallisen sosiaalisen median käytössä. Suurempi osa tytöistä kuin pojista (40 % vs. 27 %) kuitenkin kuului kohonneen ongelmallisen käytön riskin ryhmään.
Sosiaalisen median parissa vietetty aika ei vähennä yksinäisyyttä
Yhteys sosiaalisen median ongelmakäytön ja yksinäisyyden kokemisen välillä oli tulosten perusteella selkeä: ongelmallinen somen käyttö lisäsi riskiä yksinäisyyden kokemiselle.
Noin 9 % nuorista, joilla ei ole kohonnutta riskiä somen käytölle, kokee yksinäisyyttä. Vastaava lukema kohonneen riskin ryhmässä on jo 18 % ja ongelmakäyttäjillä 27 %.
- Tulokset pohjautuvat poikkileikkausdataan, emmekä pysty ottamaan kantaa syy-seuraussuhteisiin. Sen kuitenkin tiedämme, että intensiivinen sosiaalisen median käyttö ei poista tai vähennä yksinäisyyden kokemista, eivätkä yksinäiset nuoret saa välttämättä sosiaalisesta mediasta yhteisöllisyyden kokemuksia tai tunnetta siitä, että ovat tärkeä osa vertaisryhmää, yliopistotutkija Nelli Lyyra sanoo.
Sosiaalisen median haitalliset terveysvaikutukset näkyvät jo kohonneen riskin ryhmässä
Tutkimuksessa tarkasteltiin ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteyttä 11 eri terveysindikaattoriin. Somen ongelmakäytön haitalliset terveysvaikutukset olivat ilmeisiä ja jo kuuluminen kohonneen riskin ryhmään kaksinkertaisti terveysriskin lähes jokaisessa mitatussa terveysindikaattorissa.
- Tulos on merkittävä, sillä tähän ryhmään kuuluu kolmasosa koululaisista. Niillä nuorilla, joilla on esimerkiksi vaikeuksia rajoittaa tai lopettaa sosiaalisen median käyttöä, on moninkertainen riski toistuviin niska-hartiasärkyihin, ärtyneisyyteen, alakuloisuuteen, hermostuneisuuteen ja aamuväsyneisyyteen, verrattuna nuoriin, joilla sosiaalisen median käyttöön ei liittynyt vastaavia haasteita, Paakkari kertoo.
Yksinäisyyden ja sosiaalisen median käytön välisiä yhteyksiä tullaan selvittämään jatkossa tarkemmin.
- Nämä ajankohtaiset hyvinvoinnin riskit näyttävät kietoutuvan toisiinsa ja alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että yksinäiset lapset ja nuoret saattavat olla sosiaalisen median käytön suhteen riskiryhmässä. On vaara, että etsiessään hyväksyntää he jakavat helpommin turhankin henkilökohtaisia asioita ja asettavat siten itsensä haavoittuvaan asemaan, Lyyra pohtii.
Koululaisten ongelmallisen sosiaalisen median käytön yhteyksiä useisiin eri terveysindikaattoreihin selvitettiin WHO-Koululaistutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 3408 11-, 13- ja 15-vuotiasta oppilasta eri puolilta Suomea. Tulokset julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.
Ongelmallista sosiaalisen median käyttöä mitattiin yhdeksän väittämän mittarilla, jossa koululaiset arvioivat esimerkiksi sitä, että aiheuttaako tauko sosiaalisesta mediasta heille huonotuulisuutta, ovatko he yrittäneet viettää vähemmän aikaa sosiaalisessa mediassa siinä onnistumatta tai ovatko he laiminlyöneet joitain asioita sosiaalisen median käytön takia.
Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkopohjaisia julkisia tai puolijulkisia sivustoja ja palveluja, jotka mahdollistavat niiden käyttäjille tiedon tuottamisen, jakamisen ja vastaanottamisen sekä keskinäisen yhteydenpidon (esim. Instragram, Snapchat, WhatsApp, TikTok).
Alkuperäinen artikkeli:
Problematic social media use and health among adolescents. Paakkari, L.; Tynjälä, J.; Lahti, H.; Ojala, K.; Lyyra, N. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(4), 1885. https://doi.org/10.3390/ijerph18041885
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Leena Paakkari, leena.paakkari@jyu.fi, 0408053581
Yliopistotutkija Nelli Lyyra, nelli.lyyra@jyu.fi, 0408427624
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto maailman kärkeä ekologisen kestävyyden saralla21.4.2021 14:26:03 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui juuri julkaistussa yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta mittaavassa THE Impact Ranking -arvioinnissa välille 401-600.
Suomen lääkäreiden professionalisoituminen alkoi jo 1700-luvulla20.4.2021 12:17:37 EEST | Tiedote
Suomen ensimmäinen alueellinen virkalääkäri nimitettiin virkaansa vuonna 1749. Vaikka lääkäreitä oli vielä 1700-loppupuolella Suomessa vähän, lääkäreiden professionalisoituminen alkoi aiemmin kuin on perinteisesti tulkittu.
Vaihdevuosien ajankohtaa voidaan ennustaa matemaattisten mallien avulla20.4.2021 07:30:00 EEST | Tiedote
Menopaussin ajankohdan tiedetään olevan hyvin yksilöllinen, ja sen on havaittu olevan yhteydessä naisten terveyteen vaihdevuosien jälkeen. Tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa todettiin sukupuolihormonitasojen, epäsäännöllisten kuukautisten, vaihdevuosioireiden ja elämäntapatekijöiden ennustavan luonnollisen menopaussin ajankohtaa. Tutkijat tekivät kaksi ennustemallia, joiden avulla voidaan arvioida tulevan menopaussin ajankohtaa.
Työn kuormittavuus saa vanhustyöntekijät harkitsemaan työnsä lopettamista19.4.2021 10:22:06 EEST | Tiedote
Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä. Lopettamisaikeiden syitä kartoittanut Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että työn kuormittavuuteen on puututtava.
Kiertotalous tehostuu: Biojätteestä tuotetaan happoja metallien talteenottoon – prosessissa syntyy myös lannoitetta19.4.2021 09:00:00 EEST | Uutinen
Jyväskylän yliopisto ja Luonnonvarakeskus aloittavat kiertotalouden kehityshankkeen, jossa jäte- ja sivuvirroista kehitetään raaka-aineita uudella tavalla. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Keski-Suomeen ja lisää myös Suomen teollisuuden raaka-aineiden omavaraisuutta. Kehitettävä menetelmä perustuu anaerobiseen käymisprosessiin ja hydrometallurgiaan.
Äiti muiden joukossa – vammaisten naisten äitiys on yhteiskunnallisena kysymyksenä jännitteinen15.4.2021 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisessa yhteiskunnassa on käyty viime aikoina huolestunutta julkista keskustelua vähäisestä syntyvyydestä. Tästä huolimatta yhteiskunnassamme ei suhtauduta samalla tavoin kaikkien naisten haaveisiin äitiydestä, vaan käsitykset hyvästä äitiydestä voivat olla kapeita. KM Anita Lappeteläisen tuore väitöstutkimus tuo esiin yhden yhteiskunnallisen vähemmistöryhmän, fyysisesti vammaisten äitien, äänen.
DreamUp kutsuu nuoret innostumaan yrittäjyydestä15.4.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Onko kesän suunnitelmat vielä auki? Haaveiletko yrittäjyydestä tai etsitkö vielä omaa polkuasi?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme