Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen
Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa laajassa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -hankkeen tutkimuksessa Etlan tutkija Paolo Fornaro tarkasteli eduskuntavaaliehdokkaiden Ylen vaalikonevastauksia vuosilta 2011, 2015 ja 2019. Vastauksissa käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa eurojäsenyys, maahanmuutto, ilmastonmuutos, Nato-jäsenyys sekä talouspolitiikka.
Tulokset osoittavat, että eroja eri puolueiden ehdokkaiden vastausten välillä löytyy, ja ne seurailevat pääosin puolueiden julkisesti lausumia painotuksia. Erot eivät kuitenkaan ole systemaattisesti kasvaneet tarkasteluvälin aikana.
Erot ehdokkaiden näkemyksissä näyttävät kasvaneen vain ilmastokysymyksissä ja suhtautumisessa eurojäsenyyteen. Nato-jäsenyyden ja maahanmuuton suhteen ehdokkaiden kannat sen sijaan ovat jopa lähentyneet toisiaan. Sosiokulttuurisissa- ja talouskysymyksissä erot näyttivät pysyvän muuttumattomina, eikä polarisaation tai ideologisen lähentymisen trendejä ollut havaittavissa.
- Taloudellisten kysymysten kohdalla näkemyserot olivat hyvin pieniä, mikä osoittaa, että useimmilla ehdokkailla on melko yhtenevät mielipiteet talouspolitiikasta, tai ainakin äärimmäisiä näkemyksiä on hyvin vähän. Tulosten kokonaiskuva viittaa siihen, ettei tarina kasvavasta polarisaatiosta pidäkään yksiselitteisesti paikkaansa Suomen tapauksessa, pohtii Paolo Fornaro.
Huomionarvoista tutkimuksen tuloksissa on myös tilastollinen yhteys kunnan sisäisten tuloerojen ja eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyserojen välillä. Mitä suuremmat tuloerot kunnassa vallitsivat, sitä kauempana tuon kunnan eduskuntavaaliehdokkaiden näkemykset olivat kaikkien ehdokkaiden keskitasosta. Vaikka tulos ei osoitakaan suoraa syy-yhteyttä tuloerojen ja polarisaation välillä, näiden välinen riippuvuus säilyi muista taustatekijöistä huolimatta.
- Toisin sanoen, polarisaatio kunnan tuloluokkien välillä ennusti myös kunnassa nimettyjen kansanedustajaehdokkaiden poliittisten kantojen loitontumista sekä kärjekkäämpiä näkemyksiä, Fornaro tiivistää.
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisuuden muutoksia: kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. BIBU kehittää myös demokraattisia innovaatioita, joilla vahvistetaan kansalaisten vaikuttamiskeinoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paolo FornaroTutkija, ETLA
Puh:040-965 8449paolo.fornaro@etla.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja panostuksilla tutkimukseen13.4.2021 09:03:04 EEST | Tiedote
Ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan mallilaskelmien valossa olevan kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä pitkällä aikavälillä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan lähivuosikymmeninä edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.
Etla: Hajautettu neuvottelujärjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin – useampikin tekijä puoltaa hajautumista myös Suomen työmarkkinoilla12.4.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun. Suomessa neuvottelujärjestelmän hajautumista puoltaa useampikin tekijä, erityisesti kun talouden shokkeihin sopeudutaan enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta. Tutkimukset eivät myöskään tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.
Ammattirakenteen muutoksen erilaiset puolet – toimistotyöläiset kohoavat palkkaportailla, tuotantotyöntekijät tippuvat9.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Käynnissä olevalla ammattirakenteiden muutoksella on – kuin kolikolla – eri puolet riippuen siitä, katsooko tuotanto- vai toimistotyötä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys siirtyä korkeammille palkkatuloille tai kouluttautua uudelleen kuin perinteistä tuotanto- ja kokoonpanotyötä tekevillä. Samalla kuitenkin toimistotyöntekijöillä on myös suurempi todennäköisyys päätyä kokonaan työttömäksi.
Muistutuskutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?8.4.2021 10:02:09 EEST | Tiedote
Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant
Suomi käyntiin – Etla hahmotteli exit-strategian koronakriisin talouskurimuksesta1.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi on painunut kasvuloukkuun eikä talouskasvu käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan. Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvia uudistusehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti mm. investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön. Yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.
Kutsu medialle: Miten Suomi jäi kiinni 80-luvun neuvottelujärjestelmään?31.3.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Miten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa 1980-luvulta nykypäivään? Mitä tutkimukset kertovat neuvottelujärjestelmän yhteydestä työllisyyteen, tuottavuuteen ja palkkoihin? Ovatko palkat Suomessa jäykkiä ja mikä merkitys palkkajäykkyydellä on shokkeihin sopeutumisessa? Johtaisiko joustavampi palkanmuodostus työehtojen polkumyyntiin? Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen tuore läpileikkaus paikallisesta sopimisesta ja Suomen neuvottelujärjestelmästä julkistetaan maanantaina 12.4. klo 10. Tuloksia käydään tarkemmin läpi Zoom-webinaarissa. Tervetuloa! Aika: Maanantaina 12.4.2021 klo 10–11 Paikka: Zoom Tilaisuuden alustava ohjelma: 10.00–10.05 Tilaisuuden avaus / Viestintäjohtaja Tytti Sulander, ETLA 10.05–10.10 Tervetuloa / Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA 10.10–10.40 Suomen neuvottelujärjestelmä ja paikallinen sopiminen / Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA 10.40–11.00 Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden ja Kemiant
Etla listasi jälleen Suomen merkittävimmät yritykset: kärjessä OP, Neste ja Nordea25.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa toimi vuonna 2019 kolme yritystä, jotka tuottivat kukin arvonlisää yli 1,5 miljardia euroa. Etlan tänään julkaiseman, suuryritysten bkt-vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan ykkössijalle nousi pankkiryhmittymä OP, toiseksi tuli Neste ja kolmannelle sijalle kipusi Nordea Finland. Seuraavia sijoja hallitsivat yli miljardin arvonlisällä UPM, Kesko ja Metsä Group. Talouden kokoon suhteutettuna Suomessa toimii varsin suuria yrityksiä ja niillä on merkittävä rooli bkt:n tuottajina. Työllistäjinä suurimpien yritysten merkitys on kuitenkin pienentynyt ja niiden henkilöstömäärä Suomessa on vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme