Tuoreessa tutkimuksessa haastateltiin 21 avoimissa oppimisympäristöissä työskentelevää opettajaa kuudessa koulussa eri puolella Suomea. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Kreeta Niemi kertoo, että opettajat kokivat myönteisiksi asioiksi lisääntyneen tiimityön, yhteisopettajuuden ja koko koulun toimintakulttuurin kehittymisen.

Kollegiaalinen tuki lisääntyy

Opettajien työ on muuttunut, sillä uudenlaisissa tiloissa he yleensä suunnittelevat ja toteuttavat työtään opettajaparin tai tiimin kanssa. Oppilaille tulee enemmän vastuuta, kun he saavat valita itselleen sopivia tiloja, työskentelytapoja ja -ryhmiä. Uudenlaiset oppimisympäristöt haastavat perinteisen koulun ennalta määritellyt struktuurit ja rutiinit sekä tila- ja paikkajärjestelyt.

– Opettajien on mahdollista kehittää uudenlaista pedagogiikkaa, ja moniin ennen yksin tehtyihin asioihin saa nyt toisten opettajien avun ja tuen, Niemi havaitsi tutkimuksessaan. Uudessa opetussuunnitelmassa mainitut tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen muodot koettiin pääosin sopiviksi lähestymistavoiksi uudenlaisissa koulutiloissa.

Vuodesta 2016 alkaen uusista tai täysin peruskorjatuista perusopetuksen kouluista on arkkitehtuurisilla ratkaisuilla tehty uudenlaisia oppimisympäristöjä, joissa periaatteina ovat avoimuus, muunneltavuus ja joustavuus. Tällöin kouluihin ei rakenneta samankokoisia ja samalla tavalla kalustettuja luokkia vaan erilaisia ja kokoisia tiloja, joita voidaan muunnella erityyppisiin oppimistarkoituksiin.

Uudenlaiset koulutilat asettivat myös haasteita tutkimukseen osallistuneille opettajille. Joillekin opettajille perustelut uudenlaisen koulun tavoitteista ovat jääneet epäselviksi, ja siksi kouluun ja sen toimintatapoihin sitoutuminen on ollut vaikeaa. Lisäksi osa opettajista ei kokenut tulleensa kuulluksi, vaikka he olisivat koulun suunnitteluvaiheessa saaneet esittää toivomuksiaan.

Avoimissa tiloissa saattaa opiskella samanaikaisesti eri luokka-asteiden oppilaita, jotka tekivät erilaisia oppimistehtäviä. Tällöin tiloista tuli meluisia, ja työskentely niissä keskeytyi helposti ja koettiin kuormittavaksi. Opettajat kertoivat olevansa osin pettyneitä siihen, että läheskään aina avointa tilaa ei saatu muokattua vastaamaan erilaisten oppijoiden ja eri työtapojen vaatimuksia, vaan se oli vain ”iso avoin tila”.

Yhteinen visio uudesta koulusta tärkeää

Opettajat painottivat haastattelussa, että yhteinen visio uudesta koulusta ja sen arvoista on tärkeä. Yhteiseen visioon sitoutumisen on koettu tekevän koulusta keskustelevamman ja avoimemman yhteisön, joka puolestaan on lisännyt opettajien työviihtyvyyttä.

Opettajat korostivat, että he haluavat käyttää työssään erilaisia tiloja ja kehittää pedagogiikkaa, kun myös uudet tilat antavat mahdollisuuksia. Huolta kannettiin siitä, saavatko erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sopivia työskentelytiloja. Toiveeksi nostettiin, että edelleen olisi sopivia tiloja myös opettajan ja oppilaiden luottamukselliseen kohtaamiseen.

Lisätietoja:

Kreeta Niemi, +358408053354, kreeta.niemi@jyu.fi

Linkki artikkeliin https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/20004508.2020.1816371