Opintojen keskeyttäminen lisääntyi ja valmistuminen hidastui toisen asteen koulutuksessa koronavuonna 2020 – myös opiskelijoiden työssäkäynti väheni

Opiskelijoista aikaisempaa useampi keskeytti opintonsa lukuvuonna 2019–2020. Kaikkiaan 6,8 prosenttia tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa eikä jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Eniten keskeyttäneiden osuus kasvoi ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, 3,9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

”Toisella asteella lisääntyneeseen keskeyttämiseen ovat voineet vaikuttaa ammatillisen koulutuksen reformin tuomat muutokset ja myös vähentyneet mahdollisuudet osallistua työelämässä oppimisen jaksoihin koronavuonna. Erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla keskeyttämisen taustalla voivat olla oman koulutusalan heikentyneet työllisyysnäkymät ja taloudelliset syyt. Kaikilla koulutussektoreilla lisääntynyt etäopiskelu saattoi heikentää jaksamista ja hyvinvointia”, sanoo yliaktuaari Heli Hiltunen.

Keskeyttäneiden osuus kasvoi myös nuorten lukiokoulutuksessa, mutta vain 0,6 prosenttiyksikköä eli huomattavasti vähemmän kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Korkea-asteella keskeyttäminen puolestaan väheni edellisestä vuodesta; ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 0,3 prosenttiyksikköä ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 0,4 prosenttiyksikköä.

”Korkea-asteella keskeyttäminen vähentyi ja tutkintojen suorittaminen lisääntyi lukuvuonna 2019–2020. Korona-ajan poikkeusjärjestelyt ovat saattaneet vähentää opiskelijoiden työssäkäyntiä ja muuta vapaa-ajantoimintaa, ja vähentää sitä kautta koulutuksen keskeyttämistä”, sanoo Heli Hiltunen.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 13,3, nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa 3,6 prosenttia, ammattikorkeakoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 7,2 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 5,4 prosenttia.

Toisen asteen läpäisy tavoiteajassa heikkeni ja korkea-asteen parantui vuonna 2020

Koronavuosi 2020 heikensi toisen asteen koulutusten läpäisyä tavoiteajassa. Vuonna 2020 lukiokoulutuksen aloittaneiden läpäisy heikkeni prosenttiyksikön edelliseen vuoteen nähden. Lukion opiskelijoista, vuonna 2017 aloittaneista, 79 prosenttia suoritti ylioppilastutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa.

”Koronavuoden opiskelujen poikkeusjärjestelyt ovat voineet vaikuttaa lukiokoulutuksen läpäisyn viivästymiseen”, kertoo yliaktuaari Anna Loukkola.

Ammatillisen perustutkinnon aloittaneiden läpäisy heikkeni edellisvuodesta 2,5 prosenttiyksikköä. Ammatillisen perustutkinnon suoritti tavoiteajassa 60 prosenttia vuonna 2017 aloittaneista.

”Ammatillisen koulutuksen läpäisy on heikentynyt jo neljän vuoden ajan. Koulutuksen aloittaneissa äidinkieleltään vieraskielisten osuus on kasvanut viime vuosina, mikä on mahdollisesti vaikuttanut opintojen läpäisyaikaan. Vuonna 2020 läpäisyä heikensi myös työelämässä oppimisen ja harjoittelumahdollisuuksien vähentyminen”, sanoo Anna Loukkola.

Ammatillisen koulutuksen suoritti kolmessa ja puolessa vuodessa 60 prosenttia ja lukiokoulutuksen 79 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Ammattikorkeakoulututkinnon läpäisy tavoiteajassa pysyi edellisvuoden tasolla 57 prosentissa. Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tavoiteajassa parani 4 prosenttiyksikköä ja nousi 34 prosenttiin.

”Koronavuosi on voinut vaikuttaa suotuisasti yliopistossa loppusuoralla olleiden opintojen loppuun saattamiseen. Heikentynyt työllisyystilanne on mahdollisesti toiminut kannustimena, ja toisaalta opiskelun ohella työssäkäynti on ollut vähäisempää”, kertoo Anna Loukkola.

Läpäisyaste kertoo, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on läpäissyt koulutuksen tavoiteajassa. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoiteaika on 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta ja yliopistokoulutuksen ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuotta.

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vuonna 2020

Koronavuosi 2020 vähensi vähintään 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntiä 4,7 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Työskentely väheni eniten lukiokoulutuksen opiskelijoilla, mutta työssäkäynti väheni selkeästi myös kaikilla koulutusasteilla.

”Koronatilanne oli Suomessa vaikea vuoden 2020 lopulla. Erityisesti toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten työssäkäynti väheni. Opiskelijoiden työllisyystilanne laski kaikilla koulutusaloilla edelliseen vuoteen nähden”, kertoo yliaktuaari Vesa Hämäläinen.

Työssäkäynti oli yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. 51 prosentilla yliopisto-opiskelijoista oli opintojen ohessa työsuhde ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 53 prosentilla. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista työskenteli opintojen ohessa 43 prosenttia ja lukiokoulutuksen opiskelijoista 25 prosenttia.