Opit ja kulttuuri välittyvät myös eläimillä – ei vain ihmisten välillä

Konsepti- tai käsiteoppimista on pidetty pitkään vain ihmisten ominaispiirteenä. Sittemmin on osoitettu, että useat nisäkkäät, linnut, kalat ja hyönteiset oppivat käsitteitä ja käsityksiä. Nykytietämys käsiteoppimisesta on syntynyt pääasiassa laboratoriokokeista, joissa eläimet on koulutettu ratkaisemaan tehtäviä eristyksissä palkitsemalla oikeasta tai rankaisemalla väärästä suorituksesta. Aiemmin ei ole ollut varmuutta, ilmeneekö käsitteellistä oppimista sosiaalisen oppimisen avulla luonnonvaraisten lajien välillä.
Valtavirrasta poiketen Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on käytetty tutkimuslajina vapaana luonnossa eläviä kirjosieppoja. ”Emme kouluttaneet sieppoja laisinkaan, vaan siepot tekivät pönttövalintansa täysin vapaasti", kertoo tutkimusryhmään kuulunut dosentti Olli Loukola Oulun yliopistosta.
Tutkijat havaitsivat, että kun talitiaiset (Parus major) suosivat joko suuremmalla tai pienemmällä symbolilla merkittyä pesäpönttöä, kilpaileva laji kirjosiepot (Ficedula hypoleuca) kopioivat tai hylkäävät tiaisten symbolikokomieltymyksiä riippuen sieppojen iästä ja koosta. Kyky oppia sosiaalisesti toisilta lajeilta mahdollistaa joustavan päätöksenteon luonnossa, mikä voi lisätä yksilöiden suorituskykyä.
Tulokset siivittävät tieteessä räjähdysmäisesti kasvanutta kiinnostusta käsitteelliseen ja sosiaaliseen oppimiseen ja niiden ekologisiin ja evolutiivisiin seurauksiin. Tietämystä eläinten perinteiden ja kulttuurin olemassaolosta, alkuperästä ja niiden vaikutuksista kasvatetaan nyt kiivaasti eri puolilla maailmaa.
Siepot oppivat tiaisilta myös menestyksen saloja
Jo aiemmissa tutkimuksissa tutkijaryhmä on osoittanut luonnossa, että kirjosiepot käyttävät tiaisten munintamenestystä tehdessään omia pesäpaikkavalintoja. Tutkimuksissa linnunpönttöjen suuaukkojen ympärille on kiinnitettynä eri muotoisia symboleita: kolmioita ja ympyröitä. Havaittiin, että siepot kopioivat symboleita, joita on menestyvien tiaisten eli paljon munineiden yksilöiden pöntöissä. Vastaavasti siepot hylkäävät symboleita, joita on huonosti menestyvien tiaisten pöntöissä eli niiden, joilla on vain vähän munia pesässä.
”Uudessa tutkimuksessa tutkimme käyttävätkö kirjosiepot suhteellisia käsitteitä "isompi kuin" ja "pienempi kuin". Eli selvitimme oppivatko siepot monimutkaisempia käsitteitä toiselta lajilta”, Loukola selventää.
Nyt tutkimuksessa 124 siepponaarasta tarkkaili kukin yhden tiaisparin tekemää pönttövalintaa ja munintamenestystä. Tiaispari pesi pöntössä, johon oli kiinnitetty joko suuri tai pieni ympyrä tai kolmio. Tiaisten pöntön lähellä noin kahden metrin päässä oli tyhjä pönttö, jossa oli sama kuvio, mutta eri koossa.
Siepoilla oli tiaisten pönttöjen läheisyydessä tarjolla kaksi tyhjää pönttöä, joissa oli suurempi ja pienempi symboli, mutta kuvio olikin eri.
Ison tai pienen symbolin pöntöstä siepot valitsivat suosikkinsa. Kun siepot näkivät tiaisten pesässä paljon munia, vanhemmat siepot kopioivat tiaisten symbolikokomieltymyksen todennäköisemmin kuin vuoden ikäiset siepot. Tämä kuitenkin riippui siepon ruumiinkoosta; isot siepponaaraat valitsivat säännönmukaisesti vastakkaisen symbolikoon riippumatta tiaisten munamäärästä. Ekolokeron päällekkäisyys tiaisten kanssa vaikutti mahdollisesti sieppojen päätöksiin.
“Olin hämmästynyt nähdessäni, että sieppojen pesäpaikkavalintoihin vaikutti voimakkaasti niiden oma ruumiinkoko, mikä viittaa siihen, että niillä saattaa olla jonkinasteista tietoisuutta itsestään”, Olli Loukola sanoo.
Tutkimusartikkeli Conceptual preferences can be transmitted via selective social information use between competing wild bird species on julkaistu Royal Society Open Science -sarjassa 15.6.2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Olli Loukola, Oulun yliopisto, olli.loukola@oulu.fi, p. 0505955798.
Kaisu KoivumäkiViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: luonnontieteet, teknillinen tiedekunta
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme