Konsepti- tai käsiteoppimista on pidetty pitkään vain ihmisten ominaispiirteenä. Sittemmin on osoitettu, että useat nisäkkäät, linnut, kalat ja hyönteiset oppivat käsitteitä ja käsityksiä. Nykytietämys käsiteoppimisesta on syntynyt pääasiassa laboratoriokokeista, joissa eläimet on koulutettu ratkaisemaan tehtäviä eristyksissä palkitsemalla oikeasta tai rankaisemalla väärästä suorituksesta. Aiemmin ei ole ollut varmuutta, ilmeneekö käsitteellistä oppimista sosiaalisen oppimisen avulla luonnonvaraisten lajien välillä.

Valtavirrasta poiketen Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on käytetty tutkimuslajina vapaana luonnossa eläviä kirjosieppoja. ”Emme kouluttaneet sieppoja laisinkaan, vaan siepot tekivät pönttövalintansa täysin vapaasti", kertoo tutkimusryhmään kuulunut dosentti Olli Loukola Oulun yliopistosta.

Tutkijat havaitsivat, että kun talitiaiset (Parus major) suosivat joko suuremmalla tai pienemmällä symbolilla merkittyä pesäpönttöä, kilpaileva laji kirjosiepot (Ficedula hypoleuca) kopioivat tai hylkäävät tiaisten symbolikokomieltymyksiä riippuen sieppojen iästä ja koosta. Kyky oppia sosiaalisesti toisilta lajeilta mahdollistaa joustavan päätöksenteon luonnossa, mikä voi lisätä yksilöiden suorituskykyä.

Tulokset siivittävät tieteessä räjähdysmäisesti kasvanutta kiinnostusta käsitteelliseen ja sosiaaliseen oppimiseen ja niiden ekologisiin ja evolutiivisiin seurauksiin. Tietämystä eläinten perinteiden ja kulttuurin olemassaolosta, alkuperästä ja niiden vaikutuksista kasvatetaan nyt kiivaasti eri puolilla maailmaa.

Siepot oppivat tiaisilta myös menestyksen saloja

Jo aiemmissa tutkimuksissa  tutkijaryhmä on osoittanut luonnossa, että kirjosiepot käyttävät tiaisten munintamenestystä tehdessään omia pesäpaikkavalintoja. Tutkimuksissa linnunpönttöjen suuaukkojen ympärille on kiinnitettynä eri muotoisia symboleita: kolmioita ja ympyröitä. Havaittiin, että siepot kopioivat symboleita, joita on menestyvien tiaisten eli paljon munineiden yksilöiden pöntöissä. Vastaavasti siepot hylkäävät symboleita, joita on huonosti menestyvien tiaisten pöntöissä eli niiden, joilla on vain vähän munia pesässä.

”Uudessa tutkimuksessa tutkimme käyttävätkö kirjosiepot suhteellisia käsitteitä "isompi kuin" ja "pienempi kuin". Eli selvitimme oppivatko siepot monimutkaisempia käsitteitä toiselta lajilta”, Loukola selventää.

Nyt tutkimuksessa 124 siepponaarasta tarkkaili kukin yhden tiaisparin tekemää pönttövalintaa ja munintamenestystä. Tiaispari pesi pöntössä, johon oli kiinnitetty joko suuri tai pieni ympyrä tai kolmio. Tiaisten pöntön lähellä noin kahden metrin päässä oli tyhjä pönttö, jossa oli sama kuvio, mutta eri koossa.

Siepoilla oli tiaisten pönttöjen läheisyydessä tarjolla kaksi tyhjää pönttöä, joissa oli suurempi ja pienempi symboli, mutta kuvio olikin eri.

Ison tai pienen symbolin pöntöstä siepot valitsivat suosikkinsa. Kun siepot näkivät tiaisten pesässä paljon munia, vanhemmat siepot kopioivat tiaisten symbolikokomieltymyksen todennäköisemmin kuin vuoden ikäiset siepot. Tämä kuitenkin riippui siepon ruumiinkoosta; isot siepponaaraat valitsivat säännönmukaisesti vastakkaisen symbolikoon riippumatta tiaisten munamäärästä. Ekolokeron päällekkäisyys tiaisten kanssa vaikutti mahdollisesti sieppojen päätöksiin.

“Olin hämmästynyt nähdessäni, että sieppojen pesäpaikkavalintoihin vaikutti voimakkaasti niiden oma ruumiinkoko, mikä viittaa siihen, että niillä saattaa olla jonkinasteista tietoisuutta itsestään”, Olli Loukola sanoo.

Tutkimusartikkeli Conceptual preferences can be transmitted via selective social information use between competing wild bird species on julkaistu Royal Society Open Science -sarjassa 15.6.2022.

• Tutkimusartikkeli: https://doi.org/10.1098/rsos.220292