Oulun yliopisto

Opit ja kulttuuri välittyvät myös eläimillä – ei vain ihmisten välillä

Jaa

Kirjosiepot oppivat monimutkaisia käsitteitä tiaisilta, uudessa tutkimuksessa havaittiin. Tulokset viittaavat siihen, että oppiminen ja käsitteelliset mieltymykset voivat siirtyä myös rinnakkain elävien luonnonvaraisten eläinten välillä.

Kirjosiepponaaras kurkistaa symbolipesäpöntöstään. Kuva Janne-Tuomas Seppänen.
Kirjosiepponaaras kurkistaa symbolipesäpöntöstään. Kuva Janne-Tuomas Seppänen.

Konsepti- tai käsiteoppimista on pidetty pitkään vain ihmisten ominaispiirteenä. Sittemmin on osoitettu, että useat nisäkkäät, linnut, kalat ja hyönteiset oppivat käsitteitä ja käsityksiä. Nykytietämys käsiteoppimisesta on syntynyt pääasiassa laboratoriokokeista, joissa eläimet on koulutettu ratkaisemaan tehtäviä eristyksissä palkitsemalla oikeasta tai rankaisemalla väärästä suorituksesta. Aiemmin ei ole ollut varmuutta, ilmeneekö käsitteellistä oppimista sosiaalisen oppimisen avulla luonnonvaraisten lajien välillä.

Valtavirrasta poiketen Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa on käytetty tutkimuslajina vapaana luonnossa eläviä kirjosieppoja. ”Emme kouluttaneet sieppoja laisinkaan, vaan siepot tekivät pönttövalintansa täysin vapaasti", kertoo tutkimusryhmään kuulunut dosentti Olli Loukola Oulun yliopistosta.

Tutkijat havaitsivat, että kun talitiaiset (Parus major) suosivat joko suuremmalla tai pienemmällä symbolilla merkittyä pesäpönttöä, kilpaileva laji kirjosiepot (Ficedula hypoleuca) kopioivat tai hylkäävät tiaisten symbolikokomieltymyksiä riippuen sieppojen iästä ja koosta. Kyky oppia sosiaalisesti toisilta lajeilta mahdollistaa joustavan päätöksenteon luonnossa, mikä voi lisätä yksilöiden suorituskykyä.

Tulokset siivittävät tieteessä räjähdysmäisesti kasvanutta kiinnostusta käsitteelliseen ja sosiaaliseen oppimiseen ja niiden ekologisiin ja evolutiivisiin seurauksiin. Tietämystä eläinten perinteiden ja kulttuurin olemassaolosta, alkuperästä ja niiden vaikutuksista kasvatetaan nyt kiivaasti eri puolilla maailmaa.

Siepot oppivat tiaisilta myös menestyksen saloja

Jo aiemmissa tutkimuksissa  tutkijaryhmä on osoittanut luonnossa, että kirjosiepot käyttävät tiaisten munintamenestystä tehdessään omia pesäpaikkavalintoja. Tutkimuksissa linnunpönttöjen suuaukkojen ympärille on kiinnitettynä eri muotoisia symboleita: kolmioita ja ympyröitä. Havaittiin, että siepot kopioivat symboleita, joita on menestyvien tiaisten eli paljon munineiden yksilöiden pöntöissä. Vastaavasti siepot hylkäävät symboleita, joita on huonosti menestyvien tiaisten pöntöissä eli niiden, joilla on vain vähän munia pesässä.

”Uudessa tutkimuksessa tutkimme käyttävätkö kirjosiepot suhteellisia käsitteitä "isompi kuin" ja "pienempi kuin". Eli selvitimme oppivatko siepot monimutkaisempia käsitteitä toiselta lajilta”, Loukola selventää.

Nyt tutkimuksessa 124 siepponaarasta tarkkaili kukin yhden tiaisparin tekemää pönttövalintaa ja munintamenestystä. Tiaispari pesi pöntössä, johon oli kiinnitetty joko suuri tai pieni ympyrä tai kolmio. Tiaisten pöntön lähellä noin kahden metrin päässä oli tyhjä pönttö, jossa oli sama kuvio, mutta eri koossa.

Siepoilla oli tiaisten pönttöjen läheisyydessä tarjolla kaksi tyhjää pönttöä, joissa oli suurempi ja pienempi symboli, mutta kuvio olikin eri.

Ison tai pienen symbolin pöntöstä siepot valitsivat suosikkinsa. Kun siepot näkivät tiaisten pesässä paljon munia, vanhemmat siepot kopioivat tiaisten symbolikokomieltymyksen todennäköisemmin kuin vuoden ikäiset siepot. Tämä kuitenkin riippui siepon ruumiinkoosta; isot siepponaaraat valitsivat säännönmukaisesti vastakkaisen symbolikoon riippumatta tiaisten munamäärästä. Ekolokeron päällekkäisyys tiaisten kanssa vaikutti mahdollisesti sieppojen päätöksiin.

“Olin hämmästynyt nähdessäni, että sieppojen pesäpaikkavalintoihin vaikutti voimakkaasti niiden oma ruumiinkoko, mikä viittaa siihen, että niillä saattaa olla jonkinasteista tietoisuutta itsestään”, Olli Loukola sanoo.

Tutkimusartikkeli Conceptual preferences can be transmitted via selective social information use between competing wild bird species on julkaistu Royal Society Open Science -sarjassa 15.6.2022.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Olli Loukola, Oulun yliopisto, olli.loukola@oulu.fi, p. 0505955798.

Kuvat

Kirjosiepponaaras kurkistaa symbolipesäpöntöstään. Kuva Janne-Tuomas Seppänen.
Kirjosiepponaaras kurkistaa symbolipesäpöntöstään. Kuva Janne-Tuomas Seppänen.
Lataa
Eri kokoisilla symboleilla merkittyjä pesäpönttöjä. Kuva Jukka Forsman.
Eri kokoisilla symboleilla merkittyjä pesäpönttöjä. Kuva Jukka Forsman.
Lataa
Kirjosieppo suurella kolmiolla merkityssä pesäpöntössä. Kuva Jukka Forsman.
Kirjosieppo suurella kolmiolla merkityssä pesäpöntössä. Kuva Jukka Forsman.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopistolle vastinrahakampanjassa lahjoituksia yhteensä 5,2 miljoonaa euroa1.7.2022 10:25:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston kesäkuun lopussa päättynyt kaksivuotinen varainhankintakampanja tuotti yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Kampanja liittyi valtion vastinrahoitukseen, jossa valtio maksaa lisäkertoimen mukaisen vastinrahan yliopiston keräämälle lahjoituspääomalle. Vastinraha kasvattaa näin merkittävästi lahjoitusten vaikuttavuutta. Valtion vastinrahapäätös saadaan loppusyksystä 2022.

Jätteiden arvomateriaalit uusiokäyttöön teollisuudessa, rakentamisessa, pelloilla ja vedenpuhdistuksessa27.6.2022 07:32:00 EEST | Tiedote

Pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet esille kansainvälisten toimitusketjujen haavoittuvuuksia eri puolilla maailmaa. Tämän myötä materiaalien talteenoton ja uusiokäytön kehittäminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Jätteiden arvomateriaalien uusiokäyttöä teollisuudessa, rakentamisessa, pelloilla ja vedenpuhdistuksessa kehitetään kiivaasti Oulun yliopistossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme