Osakekurssien lasku syyskuussa katkaisi kotitalouksien osake- ja sijoitusrahasto-omistusten kasvun
Syyskuussa 2021 osakekurssien laskun vuoksi kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo pieneni kasvettuaan sitä ennen kymmenen kuukautta. Elokuussa 2021 kotitalouksien pörssinoteeratut osakeomistukset olivat suurimmillaan kautta aikojen (56,1 mrd. euroa), mutta syyskuussa omistukset pienenivät 52,8 mrd. euroon. Syyskuussa osakeomistusten arvo laski 3,4 mrd. euroa. Samaan aikaan kotitaloudet kuitenkin sijoittivat nettomääräisesti[1] 130 milj. euron edestä lisää osakkeisiin. Suurin osa (90 %) kotitalouksien osakesijoituksista kohdistui kotimaisten yritysten osakkeisiin, mutta osakeomistukset ulkomaisista yrityksistä ovat kuitenkin kasvattaneet hieman osuuttaan viimeisten kahden vuoden aikana.
Myös sijoitusrahasto-omistukset pienenivät osakekurssien laskun vuoksi ensimmäistä kertaa sitten lokakuun 2020. Elokuussa 2021 kotitalouksien sijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin olivat kaikkien aikojen suurimmat (33,1 mrd. euroa), ja syyskuussa sijoitukset vähenivät 32,5 mrd. euroon. Väheneminen johtui pääosin osakerahastojen arvonmuutoksista. Osakekurssien noustua koronapandemian aikana rahastotyypeistä osakerahastot ovat kasvaneet selkeästi suurimmaksi omistuseräksi ohi korkorahastojen. Syyskuun lopussa kotitalouksilla oli sijoituksia osakerahastoihin 12,9 mrd. euron ja korkorahastoihin 9,7 mrd. euron edestä.
Syyskuussa kotitaloudet tekivät nettomerkintöjä[2] sijoitusrahastoihin 50 milj. euron edestä, mikä on kuukausitasolla vähiten vuonna 2021. Syyskuussa eniten nettomerkintöjä tehtiin yhdistelmärahastoihin ja kiinteistörahastoihin. Tammi-syyskuun 2021 aikana nettomerkintöjä sijoitusrahastoihin on tehty runsaasti (2 mrd. euron edestä). Kuluvan vuoden aikana eniten nettomerkintöjä on tehty osakerahastoihin.
Merkittävä määrä kotitalouksien varoja kanavoituu kotimaisiin sijoitusrahastoihin myös vakuutuslaitosten kanssa tehtyjen sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta. Lisäksi suomalaiset kotitaloudet omistivat rahasto-osuuksia ulkomaisista sijoitusrahastoista. Myös nämä omistukset pienenivät elokuusta ja olivat 4,8 mrd. euroa syyskuun 2021 lopussa. Syyskuussa kotitaloudet sijoittivat 80 milj. euroa lisää ulkomaisiin rahastoihin ja samaan aikaan omistusten arvo laski 170 milj. euroa.
Kotitalouksien talletukset kasvoivat edelleen syyskuussa. Suomalaisten kotitalouksien käyttötileillä olevien rahoitusvarojen määrä kasvoi yli 100 mrd. euron ja oli 100,3 mrd. euroa syyskuun 2021 lopussa. Käyttötileillä olevien varojen keskikorko oli 0,02 %. Syyskuussa käyttötileillä olevien varojen määrä kasvoi 1,3 mrd. euroa. Yhteensä kotitalouksilla oli talletuksia 109,5 mrd. euron edestä. Talletuskannan vuosikasvu on hidastunut alkuvuodesta 2021, mutta oli edelleen nopeaa (6,7 %) syyskuussa 2021.
Lisätietoja antaa
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 9.2.2022 klo 10.
[1] Nettomääräiset sijoitukset ovat osakkeiden ostot – myynnit.
[2] Rahastoihin tehdyt rahasto-osuuksien merkinnät vähennettynä rahasto-osuuksien lunastuksilla.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme