Osakekurssien lasku syyskuussa katkaisi kotitalouksien osake- ja sijoitusrahasto-omistusten kasvun
Syyskuussa 2021 osakekurssien laskun vuoksi kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo pieneni kasvettuaan sitä ennen kymmenen kuukautta. Elokuussa 2021 kotitalouksien pörssinoteeratut osakeomistukset olivat suurimmillaan kautta aikojen (56,1 mrd. euroa), mutta syyskuussa omistukset pienenivät 52,8 mrd. euroon. Syyskuussa osakeomistusten arvo laski 3,4 mrd. euroa. Samaan aikaan kotitaloudet kuitenkin sijoittivat nettomääräisesti[1] 130 milj. euron edestä lisää osakkeisiin. Suurin osa (90 %) kotitalouksien osakesijoituksista kohdistui kotimaisten yritysten osakkeisiin, mutta osakeomistukset ulkomaisista yrityksistä ovat kuitenkin kasvattaneet hieman osuuttaan viimeisten kahden vuoden aikana.
Myös sijoitusrahasto-omistukset pienenivät osakekurssien laskun vuoksi ensimmäistä kertaa sitten lokakuun 2020. Elokuussa 2021 kotitalouksien sijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin olivat kaikkien aikojen suurimmat (33,1 mrd. euroa), ja syyskuussa sijoitukset vähenivät 32,5 mrd. euroon. Väheneminen johtui pääosin osakerahastojen arvonmuutoksista. Osakekurssien noustua koronapandemian aikana rahastotyypeistä osakerahastot ovat kasvaneet selkeästi suurimmaksi omistuseräksi ohi korkorahastojen. Syyskuun lopussa kotitalouksilla oli sijoituksia osakerahastoihin 12,9 mrd. euron ja korkorahastoihin 9,7 mrd. euron edestä.
Syyskuussa kotitaloudet tekivät nettomerkintöjä[2] sijoitusrahastoihin 50 milj. euron edestä, mikä on kuukausitasolla vähiten vuonna 2021. Syyskuussa eniten nettomerkintöjä tehtiin yhdistelmärahastoihin ja kiinteistörahastoihin. Tammi-syyskuun 2021 aikana nettomerkintöjä sijoitusrahastoihin on tehty runsaasti (2 mrd. euron edestä). Kuluvan vuoden aikana eniten nettomerkintöjä on tehty osakerahastoihin.
Merkittävä määrä kotitalouksien varoja kanavoituu kotimaisiin sijoitusrahastoihin myös vakuutuslaitosten kanssa tehtyjen sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta. Lisäksi suomalaiset kotitaloudet omistivat rahasto-osuuksia ulkomaisista sijoitusrahastoista. Myös nämä omistukset pienenivät elokuusta ja olivat 4,8 mrd. euroa syyskuun 2021 lopussa. Syyskuussa kotitaloudet sijoittivat 80 milj. euroa lisää ulkomaisiin rahastoihin ja samaan aikaan omistusten arvo laski 170 milj. euroa.
Kotitalouksien talletukset kasvoivat edelleen syyskuussa. Suomalaisten kotitalouksien käyttötileillä olevien rahoitusvarojen määrä kasvoi yli 100 mrd. euron ja oli 100,3 mrd. euroa syyskuun 2021 lopussa. Käyttötileillä olevien varojen keskikorko oli 0,02 %. Syyskuussa käyttötileillä olevien varojen määrä kasvoi 1,3 mrd. euroa. Yhteensä kotitalouksilla oli talletuksia 109,5 mrd. euron edestä. Talletuskannan vuosikasvu on hidastunut alkuvuodesta 2021, mutta oli edelleen nopeaa (6,7 %) syyskuussa 2021.
Lisätietoja antaa
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 9.2.2022 klo 10.
[1] Nettomääräiset sijoitukset ovat osakkeiden ostot – myynnit.
[2] Rahastoihin tehdyt rahasto-osuuksien merkinnät vähennettynä rahasto-osuuksien lunastuksilla.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme