Osakerahastoihin kertyi eniten uutta pääomaa lokakuussa
Lokakuussa osakerahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti yhteensä 448 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 134 miljoonaa ja yhdistelmärahastoihin 94 miljoonaa euroa. Lisäksi vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 12 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Eniten lunastuksia tehtiin pitkän koron rahastoista, nettomääräisesti yhteensä 414 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2020 |
|
Osakerahastot |
448 |
590 |
43 827 |
|
Yhdistelmärahastot |
94 |
582 |
25 455 |
|
Pitkän koron rahastot |
-414 |
-1 218 |
30 837 |
|
Lyhyen koron rahastot |
134 |
-853 |
14 175 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
12 |
346 |
7 246 |
|
YHTEENSÄ |
274 |
-553 |
121 540 |
Osakekurssien heilunta jatkui lokakuussa. Vaikka vuoden kolmannella neljänneksellä nähtiin maailmantaloudessa jo elpymisen merkkejä, niin loppuvuonna koronatilanne on pahentunut uudelleen Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Euroopassa päätettiin lokakuussa uusista taloutta sulkevista varotoimenpiteistä, joiden odotetaan heijastuvan talouden aktiviteettiin.
Koronatilanne lisää hermostuneisuutta osakemarkkinoilla. Yhdysvalloissa myös poliittiseen ympäristöön liittyy edelleen epävarmuutta. Mahdollinen elvytyspakettien viivästyminen hidastaisi maan talouden elpymistä. Keskuspankkien tukitoimet kuitenkin ohjaavat pääomia matalia korkotasoja tuottoisempiin sijoituskohteisiin, mikä näkyy osakerahastojen nettomerkinnöissä.
Euroopan keskuspankki, EKP, piti lokakuun kokouksessaan rahapolitiikkalinjansa ennallaan. EKP:n neuvoston jäsenet ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että lisää uusia elvytystoimia tarvitaan. Euroalueen lyhyet korot laskivat lokakuussa, mikä vaikutti lyhyen koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti.
Vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta tarkasteltuna Pohjoismaihin sijoittavilla osakerahastoilla on erinomaisia ESG-arvosanoja. Näistä rahastoista sijoittaja on saanut myös parhaimmat 17 prosentin tuotot viimeisten 12 kuukauden aikana.
”Eri osakerahastoluokkiin sijoitettiin lokakuussa hyvin hajautetusti, mikä kielii siitä, että sijoituksille haettiin turvaa riskejä hajauttamalla. Osakekurssien heilunta tarjosi sijoittajille hyviä sijoitushetkiä. Koronakriisin toinen aalto jakaa maailmantalouden ensimmäistä aaltoa selkeämmin kriisistä hyötyjiin ja häviäjiin. Kaikkien katseet ovat kuitenkin vielä hetken Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksen analysoinnissa”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 246 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin vain globaalisti sijoittavista rahastoista, yhteensä 8 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,60). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
42 |
-250 |
5 319 |
9 % |
|
Pohjoismaat |
59 |
202 |
5 729 |
17 % |
|
Eurooppa |
93 |
-114 |
5 507 |
-9 % |
|
Pohjois-Amerikka |
71 |
329 |
5 627 |
3 % |
|
Japani |
34 |
-23 |
688 |
5 % |
|
Tyynenmeren alue |
37 |
29 |
666 |
7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
39 |
53 |
5 242 |
-6 % |
|
Maailma |
82 |
420 |
13 659 |
3 % |
|
Toimialarahastot |
-8 |
-54 |
1 389 |
-5 % |
|
YHTEENSÄ |
448 |
590 |
43 827 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 27 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 291 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen valtioriskiin sijoittavat rahastot 2,0 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,47).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-96 |
-290 |
5 561 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-195 |
-848 |
9 436 |
0,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-59 |
103 |
3 495 |
-2,1 % |
|
Valtioriski maailma |
6 |
-10 |
122 |
1,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
27 |
109 |
7 121 |
1,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-58 |
5 |
1 551 |
1,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-39 |
-288 |
3 551 |
-2,5 % |
|
YHTEENSÄ |
-414 |
-1 218 |
30 837 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
