Osakerahastopääomat laskussa – muut rahastot vetivät uusia sijoituksia

Elokuussa uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin muihin paitsi osakerahastoihin: Pitkän koron rahastoihin 582 miljoona euroa, yhdistelmärahastoihin 46 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 144 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 4 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 1 272 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.8.2022 |
|
Osakerahastot |
-1 272 |
-1 775 |
53 393 |
|
Yhdistelmärahastot |
46 |
330 |
29 941 |
|
Pitkän koron rahastot |
582 |
-637 |
28 338 |
|
Lyhyen koron rahastot |
144 |
-2 066 |
15 734 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
4 |
195 |
8 828 |
|
YHTEENSÄ |
-496 |
-3 952 |
136 234 |
Kesän kurssinousu jäi lyhyeksi iloksi ja markkinat kääntyivät alamäkeen elokuun jälkipuolella. Korkotaso on nousussa suurten inflaatiolukujen vanavedessä ja maailmantalouden kasvun odotetaan hiipuvan, mikä lisää epävarmuutta osakemarkkinoilla pidemmällä aikavälillä.
Euroalueen talouden näkymät näyttävät alkaneen syksyn sekä ensi talven osalta huolestuttavilta. Euro on jatkanut heikentymistään ja edelleen kiihtyvä inflaatio luo paineita Euroopan keskuspankin tuleville korkopäätöksille. Raaka-ainemarkkinoilla öljyn hinta laski elokuussa, mutta maakaasun hinta jatkoi nousuaan. Talven lähestyessä energiakriisin pelätään pahentuvan entisestään Venäjän kaasutoimitusten vähentyessä.
”Markkinoiden heilahtelu iski ja iskee aina myös rahastoihin. Epävarmassa tilanteessa tavallisen sijoittajan on syytä pitää pää kylmänä, pysyä sijoitussuunnitelmassaan ja välttää äkkinäisiä reaktioita. Erityisen tärkeäksi nousee sijoitusten hajautus. Rahastossa yhtiökohtainen hajautus tulee ”kaupan päälle”, mikä vähentää yksittäisen yhtiön epäonnistumisen vaikutusta. Sijoittajan itsensä mietittäväksi jää rahastoa valittaessa varmistaa, että sijoitukset hajautuvat myös eri omaisuusluokkien ja markkinoiden välillä. Lopuksi ajallinen hajautus, kuten kuukausittainen säästäminen vähentää väärän ajoituksen riskiä”, toteaa johtava lakimies Jari Virta Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa varoja lunastettiin kaikista rahastoluokista, eniten Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 443 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,11). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.8.2022 |
Tuotto |
|
Suomi |
-86 |
-295 |
5 655 |
-21 % |
|
Pohjoismaat |
-102 |
-240 |
7 166 |
-23 % |
|
Eurooppa |
-265 |
-713 |
5 086 |
-15 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-443 |
-324 |
7 536 |
1 % |
|
Japani |
-59 |
17 |
592 |
-11 % |
|
Tyynenmeren alue |
-101 |
30 |
978 |
-8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-49 |
-186 |
5 036 |
-11 % |
|
Maailma |
-143 |
25 |
19 861 |
-7 % |
|
Toimialarahastot |
-23 |
-89 |
1 485 |
-9 % |
|
YHTEENSÄ |
-1 272 |
-1 775 |
53 393 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin lähes kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä 582 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot -1,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kaikkien rahastoluokkien Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2022 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.8.2022 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
157 |
227 |
5 369 |
-12,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
367 |
-108 |
8 826 |
-11,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
41 |
-70 |
3 287 |
-9,9 % |
|
Valtioriski maailma |
2 |
56 |
208 |
-1,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-1 |
-509 |
6 368 |
-6,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-1 |
2 |
1 524 |
-7,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
17 |
-235 |
2 756 |
-9,1 % |
|
YHTEENSÄ |
582 |
-637 |
28 338 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2020 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 000 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

