Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Osallisuuden kokemus ei jakaudu tasaisesti: yrittäjillä vahvin osallisuuden kokemus, työttömillä heikoin

30.1.2023 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote

Jaa
Osallisuuden kokemus ei jakaudu tasaisesti. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkasteltiin monien tekijöiden yhteisvaikutusta osallisuuden kokemukseen koko Suomen aikuisväestöä edustavan otoksen avulla. Erot ihmisryhmien välillä ovat merkittäviä.

Suomessa asuvien aikuisten osallisuuden kokemus vaihtelee merkittävästi, kertoo THL:n tutkimus. Erot ovat yhteydessä hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Osallisuutta on se, että voi osallistua ja vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin, tulee kuulluksi omana itsenään, kokee tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluu itselleen tärkeään ryhmään ja saa kiitosta muilta.

Kaikista tutkimuksessa tarkastelluista ryhmistä keskimäärin vahvinta osallisuutta kokevat yrittäjät ja heikointa työttömät. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat kokevat työllisiä heikompaa osallisuutta. Sen sijaan perhevapaalla tai vanhuuseläkkeellä olevien osallisuuden kokemus ei ollut työllisiä heikompi.

”Tulokset viittaavat siihen, että työllä on pelkkää toimeentuloa suurempi merkitys ihmisten elämässä. Erityisesti vastentahtoinen joutuminen pois työelämästä näyttää heikentävän osallisuuden kokemusta”, sanoo tutkija Lars Leemann.

Yrittäjien vahvan osallisuuden kokemuksen taustalla voi olla esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tai yrittäjyyteen kohdistuva yhteiskunnallinen arvostus.

Monenlaiset tekijät lisäävät riskiä heikkoon osallisuuteen

Lähes neljäsosa Suomen työttömistä kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Osuus on suurempi myös työkyvyttömien, opiskelijoiden, heikompaa terveyttä kokevien sekä siviilisäädyltään naimattomien keskuudessa.

Naiset kokevat keskimäärin hieman miehiä vahvempaa osallisuutta, ja miehillä riski kokea erittäin heikkoa osallisuutta on noin puolitoistakertainen naisiin verrattuna.

Tutkimus osoittaa, että erittäin heikko osallisuuden kokemus liittyy tilanteisiin, joissa muita heikompi asema, pienet tulot ja esimerkiksi sairaudet kietoutuvat yhteen ja vaikeudet kasautuvat.

Kun ihmiselle kertyy useampia hyvinvoinnin vajeita, ne kaikki heikentävät osallisuuden kokemusta ja vähentävät siten hänen mahdollisuuksiaan päästä irti huono-osaisuudesta. Hyvin heikkoa osallisuutta kokevien erityistarpeet pitäisi huomioida muun muassa sosiaaliturvassa.

”Sosiaaliturvan tarveharkintaisuus aiheuttaa epävarmuutta. Kun ihminen joutuu odottamaan päätöstä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeestä, kuntoutusrahasta tai työvoimapoliittisesta lausunnosta, hän kuluttaa voimavarojaan stressaamiseen. Sosiaaliturvan pitäisi kannatella, tarjota näkymiä vaikeuksien yli ja luoda kohtuulliset mahdollisuudet osallistua vallitsevaan elämäntapaan", sanoo johtava tutkija Anna-Maria Isola.

Näihin kysymyksiin on tartuttu muun muassa sote-uudistuksessa, sosiaaliturvauudistuksessa, Työkykyohjelmassa sekä käynnistyvällä Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan

Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkasteltiin monien tekijöiden yhteisvaikutusta osallisuuden kokemukseen koko Suomen aikuisväestöä edustavan otoksen avulla.

Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Aikuisten (yli 20-vuotiaat) osallisuuden kokemus oli osallisuusindikaattorilla mitattuna keskimäärin 75,2 pistettä. Erittäin heikon osallisuuden kokemuksen rajaksi on määritelty 50 pistettä. Kymmenellä prosentilla oli erittäin heikko osallisuuden kokemus.

Tutkimus perustuu vuonna 2019 kerättyyn FinSote-aineistoon. Tutkimusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Sotkanet-tietopalvelussa voi tarkastella erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuuksia. Aikuisväestön osalta voi tarkastella koko väestön tietoja iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Koululaisten ja oppilaiden osalta voi tehdä lisäksi alueellisia ja kuntakohtaisia tarkasteluja.

Lähde

Leemann, Lars, Nousiainen, Marko, Keto-Tokoi, Anna & Isola, Anna-Maria: Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa: Karvonen, Sakari, Kestilä, Laura & Saikkonen, Paula (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2022, s. 94–113

Osallisuuden kokemus aikuisväestössä (Julkari.fi) (pdf 6 Mt)

Yhteystiedot

Lars Leemann
tutkija
puh. 029 524 7509
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Marko Nousiainen
erikoistutkija
puh. 029 524 7225
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Anna-Maria Isola
johtavat tutkija
puh. 029 524 7334
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Kuvat

Niistä, jotka arvioivat työkykynsä heikentyneeksi (0-7 pistettä), reilulla 16 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 osallisuusindikaattorin pistettä). Niistä, jotka arvioivat työkykynsä hyväksi (8-10 pistettä), vain alle 8 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus.
Niistä, jotka arvioivat työkykynsä heikentyneeksi (0-7 pistettä), reilulla 16 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 osallisuusindikaattorin pistettä). Niistä, jotka arvioivat työkykynsä hyväksi (8-10 pistettä), vain alle 8 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL viikolla 24/20264.6.2026 14:58:51 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 4.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 11.6. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma vuosille 2026–2035 julkaistaan. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Uutiset ma 8.6. Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta on vakiinnuttanut asemansa Suomessa. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 to 11.6. Toisen asteen opiskelijoille uusi digitaalinen terveyskysely. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ma 8.6. Hyvinvointialueilla on keskeinen vastuu väkivallan ehkäisyssä

Nuoret kuluttavat paljon energiajuomia ja moni tunnistaa jo olevansa niistä riippuvainen – THL:n mukaan myynti alle 18-vuotiaille tulisi kieltää4.6.2026 00:00:00 EEST | Tiedote

THL:n toteuttaman Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan 12–20-vuotiaista nuorista 67 prosenttia kertoi juovansa energiajuomia ainakin joskus, 42 prosenttia vähintään kerran viikossa, 15 prosenttia 3–5 kertaa viikossa ja 6 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin. Käyttö oli samanlaista niin tytöillä kuin pojilla. Energiajuomia käyttävistä nuorista moni kokee riippuvuutta tai kokee muuten juovansa niitä liikaa.

Potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä perusterveydenhuoltoon entistä pidempään – jonot erikoissairaanhoitoon ovat lyhentyneet3.6.2026 09:02:09 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot hoitoon pääsystä kertovat kahdesta eri suuntaan kulkevasta kehityksestä. Perusterveydenhuollossa potilaat joutuivat odottamaan hoitoon pääsyä vuonna 2025 entistä kauemmin. Erikoissairaanhoidossa pitkään hoitoa odottaneiden määrä sen sijaan laski merkittävästi.

Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa väheni vuonna 2025 – kokonaiskulutuksesta ei arviota menetelmämuutoksen vuoksi2.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa tilastoidun kulutuksen eli anniskelu- ja vähittäiskulutuksen perusteella alkoholin käyttö on edelleen vähentynyt. Tilastoitu kulutus oli vuonna 2025 noin 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, mikä on 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Koko maan tasolla kulutus oli yhteensä noin 33,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina.

THL viikolla 23/202628.5.2026 12:10:17 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 28.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 2.6. Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa 2025. Lisätiedot: kati.matikainen(at)thl.fi, puh. 029 524 8403 ke 3.6. Tilastot: Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa 2025 ja Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa 2025. Sisältää tietoja hoitoon pääsystä hyvinvointialueiden kiireettömään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 to 4.6. Nuorten energiajuomien käyttö ja kofeiinin saanti. THL:n toteuttamasta l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye