Osallisuuden kokemus ei jakaudu tasaisesti: yrittäjillä vahvin osallisuuden kokemus, työttömillä heikoin

Suomessa asuvien aikuisten osallisuuden kokemus vaihtelee merkittävästi, kertoo THL:n tutkimus. Erot ovat yhteydessä hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Osallisuutta on se, että voi osallistua ja vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin, tulee kuulluksi omana itsenään, kokee tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluu itselleen tärkeään ryhmään ja saa kiitosta muilta.

Kaikista tutkimuksessa tarkastelluista ryhmistä keskimäärin vahvinta osallisuutta kokevat yrittäjät ja heikointa työttömät. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat kokevat työllisiä heikompaa osallisuutta. Sen sijaan perhevapaalla tai vanhuuseläkkeellä olevien osallisuuden kokemus ei ollut työllisiä heikompi.

”Tulokset viittaavat siihen, että työllä on pelkkää toimeentuloa suurempi merkitys ihmisten elämässä. Erityisesti vastentahtoinen joutuminen pois työelämästä näyttää heikentävän osallisuuden kokemusta”, sanoo tutkija Lars Leemann.

Yrittäjien vahvan osallisuuden kokemuksen taustalla voi olla esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tai yrittäjyyteen kohdistuva yhteiskunnallinen arvostus.

Monenlaiset tekijät lisäävät riskiä heikkoon osallisuuteen

Lähes neljäsosa Suomen työttömistä kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Osuus on suurempi myös työkyvyttömien, opiskelijoiden, heikompaa terveyttä kokevien sekä siviilisäädyltään naimattomien keskuudessa.

Naiset kokevat keskimäärin hieman miehiä vahvempaa osallisuutta, ja miehillä riski kokea erittäin heikkoa osallisuutta on noin puolitoistakertainen naisiin verrattuna.

Tutkimus osoittaa, että erittäin heikko osallisuuden kokemus liittyy tilanteisiin, joissa muita heikompi asema, pienet tulot ja esimerkiksi sairaudet kietoutuvat yhteen ja vaikeudet kasautuvat.

Kun ihmiselle kertyy useampia hyvinvoinnin vajeita, ne kaikki heikentävät osallisuuden kokemusta ja vähentävät siten hänen mahdollisuuksiaan päästä irti huono-osaisuudesta. Hyvin heikkoa osallisuutta kokevien erityistarpeet pitäisi huomioida muun muassa sosiaaliturvassa.

”Sosiaaliturvan tarveharkintaisuus aiheuttaa epävarmuutta. Kun ihminen joutuu odottamaan päätöstä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeestä, kuntoutusrahasta tai työvoimapoliittisesta lausunnosta, hän kuluttaa voimavarojaan stressaamiseen. Sosiaaliturvan pitäisi kannatella, tarjota näkymiä vaikeuksien yli ja luoda kohtuulliset mahdollisuudet osallistua vallitsevaan elämäntapaan", sanoo johtava tutkija Anna-Maria Isola.

Näihin kysymyksiin on tartuttu muun muassa sote-uudistuksessa, sosiaaliturvauudistuksessa, Työkykyohjelmassa sekä käynnistyvällä Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan

Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkasteltiin monien tekijöiden yhteisvaikutusta osallisuuden kokemukseen koko Suomen aikuisväestöä edustavan otoksen avulla.

Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Aikuisten (yli 20-vuotiaat) osallisuuden kokemus oli osallisuusindikaattorilla mitattuna keskimäärin 75,2 pistettä. Erittäin heikon osallisuuden kokemuksen rajaksi on määritelty 50 pistettä. Kymmenellä prosentilla oli erittäin heikko osallisuuden kokemus.

Tutkimus perustuu vuonna 2019 kerättyyn FinSote-aineistoon. Tutkimusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Sotkanet-tietopalvelussa voi tarkastella erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuuksia. Aikuisväestön osalta voi tarkastella koko väestön tietoja iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Koululaisten ja oppilaiden osalta voi tehdä lisäksi alueellisia ja kuntakohtaisia tarkasteluja.

Lähde

Leemann, Lars, Nousiainen, Marko, Keto-Tokoi, Anna & Isola, Anna-Maria: Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa: Karvonen, Sakari, Kestilä, Laura & Saikkonen, Paula (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2022, s. 94–113

Osallisuuden kokemus aikuisväestössä (Julkari.fi) (pdf 6 Mt)

Yhteystiedot

Lars Leemann
tutkija
puh. 029 524 7509
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Marko Nousiainen
erikoistutkija
puh. 029 524 7225
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Anna-Maria Isola
johtavat tutkija
puh. 029 524 7334
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi