Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Osallisuuden kokemus ei jakaudu tasaisesti: yrittäjillä vahvin osallisuuden kokemus, työttömillä heikoin

30.1.2023 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Jaa
Osallisuuden kokemus ei jakaudu tasaisesti. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkasteltiin monien tekijöiden yhteisvaikutusta osallisuuden kokemukseen koko Suomen aikuisväestöä edustavan otoksen avulla. Erot ihmisryhmien välillä ovat merkittäviä.

Suomessa asuvien aikuisten osallisuuden kokemus vaihtelee merkittävästi, kertoo THL:n tutkimus. Erot ovat yhteydessä hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Osallisuutta on se, että voi osallistua ja vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin, tulee kuulluksi omana itsenään, kokee tekemisensä merkityksellisiksi, kuuluu itselleen tärkeään ryhmään ja saa kiitosta muilta.

Kaikista tutkimuksessa tarkastelluista ryhmistä keskimäärin vahvinta osallisuutta kokevat yrittäjät ja heikointa työttömät. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat kokevat työllisiä heikompaa osallisuutta. Sen sijaan perhevapaalla tai vanhuuseläkkeellä olevien osallisuuden kokemus ei ollut työllisiä heikompi.

”Tulokset viittaavat siihen, että työllä on pelkkää toimeentuloa suurempi merkitys ihmisten elämässä. Erityisesti vastentahtoinen joutuminen pois työelämästä näyttää heikentävän osallisuuden kokemusta”, sanoo tutkija Lars Leemann.

Yrittäjien vahvan osallisuuden kokemuksen taustalla voi olla esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tai yrittäjyyteen kohdistuva yhteiskunnallinen arvostus.

Monenlaiset tekijät lisäävät riskiä heikkoon osallisuuteen

Lähes neljäsosa Suomen työttömistä kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Osuus on suurempi myös työkyvyttömien, opiskelijoiden, heikompaa terveyttä kokevien sekä siviilisäädyltään naimattomien keskuudessa.

Naiset kokevat keskimäärin hieman miehiä vahvempaa osallisuutta, ja miehillä riski kokea erittäin heikkoa osallisuutta on noin puolitoistakertainen naisiin verrattuna.

Tutkimus osoittaa, että erittäin heikko osallisuuden kokemus liittyy tilanteisiin, joissa muita heikompi asema, pienet tulot ja esimerkiksi sairaudet kietoutuvat yhteen ja vaikeudet kasautuvat.

Kun ihmiselle kertyy useampia hyvinvoinnin vajeita, ne kaikki heikentävät osallisuuden kokemusta ja vähentävät siten hänen mahdollisuuksiaan päästä irti huono-osaisuudesta. Hyvin heikkoa osallisuutta kokevien erityistarpeet pitäisi huomioida muun muassa sosiaaliturvassa.

”Sosiaaliturvan tarveharkintaisuus aiheuttaa epävarmuutta. Kun ihminen joutuu odottamaan päätöstä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeestä, kuntoutusrahasta tai työvoimapoliittisesta lausunnosta, hän kuluttaa voimavarojaan stressaamiseen. Sosiaaliturvan pitäisi kannatella, tarjota näkymiä vaikeuksien yli ja luoda kohtuulliset mahdollisuudet osallistua vallitsevaan elämäntapaan", sanoo johtava tutkija Anna-Maria Isola.

Näihin kysymyksiin on tartuttu muun muassa sote-uudistuksessa, sosiaaliturvauudistuksessa, Työkykyohjelmassa sekä käynnistyvällä Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella.

Tutkimus on ensimmäinen laatuaan

Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkasteltiin monien tekijöiden yhteisvaikutusta osallisuuden kokemukseen koko Suomen aikuisväestöä edustavan otoksen avulla.

Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla. Aikuisten (yli 20-vuotiaat) osallisuuden kokemus oli osallisuusindikaattorilla mitattuna keskimäärin 75,2 pistettä. Erittäin heikon osallisuuden kokemuksen rajaksi on määritelty 50 pistettä. Kymmenellä prosentilla oli erittäin heikko osallisuuden kokemus.

Tutkimus perustuu vuonna 2019 kerättyyn FinSote-aineistoon. Tutkimusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Sotkanet-tietopalvelussa voi tarkastella erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuuksia. Aikuisväestön osalta voi tarkastella koko väestön tietoja iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Koululaisten ja oppilaiden osalta voi tehdä lisäksi alueellisia ja kuntakohtaisia tarkasteluja.

Lähde

Leemann, Lars, Nousiainen, Marko, Keto-Tokoi, Anna & Isola, Anna-Maria: Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa: Karvonen, Sakari, Kestilä, Laura & Saikkonen, Paula (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2022, s. 94–113

Osallisuuden kokemus aikuisväestössä (Julkari.fi) (pdf 6 Mt)

Yhteystiedot

Lars Leemann
tutkija
puh. 029 524 7509
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Marko Nousiainen
erikoistutkija
puh. 029 524 7225
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Anna-Maria Isola
johtavat tutkija
puh. 029 524 7334
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

hyvinvointiosallisuussotesotepalveluttyöttömyysyrittäjyysyrittäjät

Kuvat

Niistä, jotka arvioivat työkykynsä heikentyneeksi (0-7 pistettä), reilulla 16 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 osallisuusindikaattorin pistettä). Niistä, jotka arvioivat työkykynsä hyväksi (8-10 pistettä), vain alle 8 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus.
Niistä, jotka arvioivat työkykynsä heikentyneeksi (0-7 pistettä), reilulla 16 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus (alle 50 osallisuusindikaattorin pistettä). Niistä, jotka arvioivat työkykynsä hyväksi (8-10 pistettä), vain alle 8 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme