Oulun yliopiston tutkijat ratkaisivat Käymäjärven kiven arvoituksen
Uusissa tutkimuksissa kivi on osoittautunut luonnon muovaamaksi kalkkikivilohkareeksi, jonka pinnan kuviot ovat jälkiä erilaisista geologisista prosesseista, eivät riimukirjoitusta. Tutkimuksessa analysoitiin kiveä suhteessa paikalliseen geologiaan ja maisemaan sekä liitettiin kivestä tehtyjä aiempia havaintoja ja tulkintoja laajempaan asiayhteyteen. Tutkimus yhdistää geologian, arkeologian ja historian tutkimusmenetelmiä.
”Kyse ei kuitenkaan ole vain kivestä itsestään vaan siitä, miten pohjoisten alueiden merkitys esihistorian ja historian suurissa kertomuksissa on ymmärretty”, Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtaja, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva kertoo. Pohjoinen on esiintynyt eurooppalaisten mielissä antiikin Kreikan ajoista lähtien tuntemattomana ja taianomaisena maana.
”Käymäjärven kiven tarina valaisee oleellisesti esimerkiksi Lapin nykyisten kaivos- ja maankäyttökiistojen historiallisia juuria aikana, jolloin ilmastonmuutoksen luomat uhkat ja mahdollisuudet ovat nostaneet arktiset alueet globaalin taloudellisen ja poliittisen keskustelun keskiöön.”
Suomessa on vasta hiljattain alettu tiedostaa näitä syvältä historiasta kumpuvia ongelmia, joiden syntyä tutkimusryhmä tarkasteli Käymäjärven kiven kautta. Vaikka kyse on luonnonoikusta, Käymäjärven kivi on kiehtova ja tärkeä esimerkki kulttuuriperinnön merkityksestä osana eri aikojen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Käymäjärven kivi on kiinnostanut tutkijoita ja suurta yleisöä 1600-luvulta lähtien. Löytö herätti aikanaan myös kuningas Kaarle XI:n kiinnostuksen, ja hän rahoitti tutkimusretken pohjoiseen aikansa huippututkijan, professori Olof Rudbeckin suosituksesta. Vuonna 1731 paikalla vierailivat ranskalainen tiedemies Pierre Louis Maupertuis ja ruotsalainen professori Anders Celsius kykenemättä selvittämään, oliko kyse vain erikoisesta luonnonoikusta vai maailman vanhimmasta kirjoituksesta.
Tutkimuksen julkaisi arvostettu Cambridge Archaeological Journal ja se on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1017/S0959774318000197
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusryhmän johtaja, professori Vesa-Pekka Herva, vesa-pekka.herva@oulu.fi, p. 040 588 3717
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, anna-maria.hietapelto@oulu.fi, p. 0294 484096
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Käytön jäljet kertovat elämästä – puulattioiden kuluminen saa näkyä myös moderneissa suomalaisissa kirkoissa9.6.2025 05:09:00 EEST | Tiedote
Voiko kulunut lattia olla kaunis? Arkkitehti ja diplomi-insinööri Jonna Silvon uusi väitöstutkimus osoittaa, että 2000-luvun modernien kirkkorakennusten puulattioissa kulumisen jäljet eivät ole virheitä, vaan osa arkkitehtuuria ja jopa toivottu tunnelman tekijä.
Sydänterveys ei ole vain vanhojen huoli – riskit alkavat jo nuorena5.6.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Yli puolet sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu työikäisille, muistuttaa Oulun yliopiston professori Juhani Junttila. Taustalla on usein sepelvaltimotauti – sairaus, joka voi kehittyä jo nuorena ja on pitkälti ennaltaehkäistävissä.
Työelämän murros näkyy toimistojen suunnittelussa – erilaisten tilojen tarve ja tunnelma korostuvat5.6.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Työntekijät tarvitsevat entistä monipuolisempia ja tunnelmaltaan vaihtelevia työympäristöjä, jotka tukevat keskittymistä, yhteistyötä ja palautumista. Tutkimuksen mukaan osallistava suunnittelu lisää työtyytyväisyyttä ja parantaa tilojen toimivuutta.
Palsasoiden tarvitsemat olosuhteet katoamassa vuosisadan loppuun mennessä5.6.2025 05:01:00 EEST | Tiedote
Palsasuot ovat vaarassa kadota kuluvan vuosisadan aikana, sillä niissä esiintyvä ikirouta sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena pohjoisilla alueilla.
Laaja mittauskampanja Oulun edustalla ja Perämerellä selvittää jokivesien vaikutusta rannikkoympäristöön4.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Mittauskampanjassa 2.–6.6.2025 mitataan samanaikaisesti Oulujoen, Kiiminkijoen, rannikkovesien ja meren vedenlaatua laajalla alueella. Mukana ovat esimerkiksi sukeltava robotti ja tutkimusalus Aranda. Näytteitä otetaan ulkomereltä Nallikarin rantavesiin, ja niitä verrataan muihin Perämereen laskeviin jokiin. Pyrkimyksenä on myös perustaa pysyvä ympäristönseurannan alueellinen verkosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme