Oulun yliopiston tutkijat ratkaisivat Käymäjärven kiven arvoituksen
Uusissa tutkimuksissa kivi on osoittautunut luonnon muovaamaksi kalkkikivilohkareeksi, jonka pinnan kuviot ovat jälkiä erilaisista geologisista prosesseista, eivät riimukirjoitusta. Tutkimuksessa analysoitiin kiveä suhteessa paikalliseen geologiaan ja maisemaan sekä liitettiin kivestä tehtyjä aiempia havaintoja ja tulkintoja laajempaan asiayhteyteen. Tutkimus yhdistää geologian, arkeologian ja historian tutkimusmenetelmiä.
”Kyse ei kuitenkaan ole vain kivestä itsestään vaan siitä, miten pohjoisten alueiden merkitys esihistorian ja historian suurissa kertomuksissa on ymmärretty”, Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtaja, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva kertoo. Pohjoinen on esiintynyt eurooppalaisten mielissä antiikin Kreikan ajoista lähtien tuntemattomana ja taianomaisena maana.
”Käymäjärven kiven tarina valaisee oleellisesti esimerkiksi Lapin nykyisten kaivos- ja maankäyttökiistojen historiallisia juuria aikana, jolloin ilmastonmuutoksen luomat uhkat ja mahdollisuudet ovat nostaneet arktiset alueet globaalin taloudellisen ja poliittisen keskustelun keskiöön.”
Suomessa on vasta hiljattain alettu tiedostaa näitä syvältä historiasta kumpuvia ongelmia, joiden syntyä tutkimusryhmä tarkasteli Käymäjärven kiven kautta. Vaikka kyse on luonnonoikusta, Käymäjärven kivi on kiehtova ja tärkeä esimerkki kulttuuriperinnön merkityksestä osana eri aikojen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Käymäjärven kivi on kiinnostanut tutkijoita ja suurta yleisöä 1600-luvulta lähtien. Löytö herätti aikanaan myös kuningas Kaarle XI:n kiinnostuksen, ja hän rahoitti tutkimusretken pohjoiseen aikansa huippututkijan, professori Olof Rudbeckin suosituksesta. Vuonna 1731 paikalla vierailivat ranskalainen tiedemies Pierre Louis Maupertuis ja ruotsalainen professori Anders Celsius kykenemättä selvittämään, oliko kyse vain erikoisesta luonnonoikusta vai maailman vanhimmasta kirjoituksesta.
Tutkimuksen julkaisi arvostettu Cambridge Archaeological Journal ja se on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1017/S0959774318000197
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusryhmän johtaja, professori Vesa-Pekka Herva, vesa-pekka.herva@oulu.fi, p. 040 588 3717
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, anna-maria.hietapelto@oulu.fi, p. 0294 484096
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Puolison kuolinsyyllä yhteys leskien kuolleisuuteen – avoliitossa ero korostuu1.12.2025 06:32:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet merkittäviä eroja avo- ja avioliitosta leskeksi jääneiden kuolleisuudessa puolison kuolinsyyn perusteella. Kumppanin tapaturmainen kuolema lisää leskien kuolleisuusriskiä enemmän kuin sairausperäinen menetys. Etenkin avoliitossa eläneiden kuolleisuus kasvaa selvästi puolison menetyksen jälkeen.
Oulun yliopisto pyrkii markkinoille uudella makeutusaineella – etsii kumppaneita elintarviketeollisuudesta28.11.2025 05:56:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto valmistautuu tuomaan markkinoille uuden sukupolven makeutusaineen, Sweeprotin. Se on kasvipohjainen, proteiinimolekyyliin perustuva ja täysin kaloriton. Innovaatio on kehitetty vastaamaan elintarvike- ja juomateollisuuden tarpeisiin sekä kuluttajien kasvavaan kysyntään terveellisemmistä ja kestävämmistä vaihtoehdoista.
Aikuisiän akne vaivaa jopa kolmasosaa 35-vuotiaista suomalaisista naisista27.11.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Aikuisiän akne on yleisempää kuin usein ajatellaan. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan noin 31 prosentilla 35-vuotiaista suomalaisista naisista on aknea kasvoissa tai selässä. Silti moni ei tunnista oireitaan, ja usein akne jää kokonaan hoitamatta.
Suuria paikallisia eroja avaruussään vaikutuksissa turvallisuuteen ja järjestelmiin27.11.2025 05:24:00 EET | Tiedote
Keväällä 2024 koettu voimakas aurinkomyrsky toi revontulet poikkeuksellisesti myös Etelä-Suomeen, kun revontuliovaali laajeni tavanomaista etelämmäs. "Hämmästelen, miten harva mittausverkko on, vaikka tiedetään, että avaruussään vaikutukset voivat vaihdella alueittain suuresti", toteaa väitöskirjatutkija Otto Kärhä.
Oulun yliopistossa kehitetään uutta kiertotaloustuotetta metsäteollisuuden jätteestä26.11.2025 11:33:15 EET | Tiedote
Viherlipeäsakkaa syntyy pelkästään Suomessa sellu- ja biotuotetehtailla yli 100 000 tonnia vuodessa. Se menee pääosin vain läjitettäväksi, josta seuraa jätteen läjitysmaksuja metsäyhtiöille sekä muita läjityksen haittoja. Tällöin myös materiaali jää hyödyntämättä. Tähän etsitään kestävää ratkaisua Oulun yliopiston tutkimushankkeessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme