Oulun yliopisto

Oulun yliopiston tutkijat ratkaisivat Käymäjärven kiven arvoituksen

Jaa

Oulun yliopiston arkeologian ja historian tutkijat ovat ratkaisseet muinaistutkijoita yli 300 vuoden ajan askarruttaneen ns. Käymäjärven kiven arvoituksen. 1600-luvun lopulla Pajalasta Ruotsin La-pista löydettiin merkillinen kivi, jota pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä ja jopa todisteena sivilisaation alkukodin sijainnista Euroopan pohjoisreunalla.

Käymäjärven kylässä Ruotsin Pajalassa sijaitsevaa kiveä pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä. Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että kivessä olevat juonteet ovat luonnon synnyttämiä.
Käymäjärven kylässä Ruotsin Pajalassa sijaitsevaa kiveä pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä. Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että kivessä olevat juonteet ovat luonnon synnyttämiä.

Uusissa tutkimuksissa kivi on osoittautunut luonnon muovaamaksi kalkkikivilohkareeksi, jonka pinnan kuviot ovat jälkiä erilaisista geologisista prosesseista, eivät riimukirjoitusta. Tutkimuksessa analysoitiin kiveä suhteessa paikalliseen geologiaan ja maisemaan sekä liitettiin kivestä tehtyjä aiempia havaintoja ja tulkintoja laajempaan asiayhteyteen. Tutkimus yhdistää geologian, arkeologian ja historian tutkimusmenetelmiä.

”Kyse ei kuitenkaan ole vain kivestä itsestään vaan siitä, miten pohjoisten alueiden merkitys esihistorian ja historian suurissa kertomuksissa on ymmärretty”, Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtaja, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva kertoo. Pohjoinen on esiintynyt eurooppalaisten mielissä antiikin Kreikan ajoista lähtien tuntemattomana ja taianomaisena maana.

”Käymäjärven kiven tarina valaisee oleellisesti esimerkiksi Lapin nykyisten kaivos- ja maankäyttökiistojen historiallisia juuria aikana, jolloin ilmastonmuutoksen luomat uhkat ja mahdollisuudet ovat nostaneet arktiset alueet globaalin taloudellisen ja poliittisen keskustelun keskiöön.”

Suomessa on vasta hiljattain alettu tiedostaa näitä syvältä historiasta kumpuvia ongelmia, joiden syntyä tutkimusryhmä tarkasteli Käymäjärven kiven kautta. Vaikka kyse on luonnonoikusta, Käymäjärven kivi on kiehtova ja tärkeä esimerkki kulttuuriperinnön merkityksestä osana eri aikojen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Käymäjärven kivi on kiinnostanut tutkijoita ja suurta yleisöä 1600-luvulta lähtien. Löytö herätti aikanaan myös kuningas Kaarle XI:n kiinnostuksen, ja hän rahoitti tutkimusretken pohjoiseen aikansa huippututkijan, professori Olof Rudbeckin suosituksesta. Vuonna 1731 paikalla vierailivat ranskalainen tiedemies Pierre Louis Maupertuis ja ruotsalainen professori Anders Celsius kykenemättä selvittämään, oliko kyse vain erikoisesta luonnonoikusta vai maailman vanhimmasta kirjoituksesta.

Tutkimuksen julkaisi arvostettu Cambridge Archaeological Journal ja se on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1017/S0959774318000197

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusryhmän johtaja, professori Vesa-Pekka Herva, vesa-pekka.herva@oulu.fi, p. 040 588 3717
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, anna-maria.hietapelto@oulu.fi, p. 0294 484096

Kuvat

Käymäjärven kylässä Ruotsin Pajalassa sijaitsevaa kiveä pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä. Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että kivessä olevat juonteet ovat luonnon synnyttämiä.
Käymäjärven kylässä Ruotsin Pajalassa sijaitsevaa kiveä pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä. Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että kivessä olevat juonteet ovat luonnon synnyttämiä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

SECREDAS-hanke kehittää varmoja ja turvallisia automaattisia järjestelmiä25.6.2018 09:37Tiedote

Uudessa laajassa eurooppalaisessa SECREDAS-hankkeessa rakennetaan referenssiarkkitehtuuria varmoille ja turvallisille automaattisille järjestelmille. Hankkeessa keskitytään autoteollisuuteen, raideliikenteeseen ja yksilölliseen terveydenhoitoon. Niissä kaikissa edellytetään korkeaa toimintavarmuutta ja turvallisuutta, ja niihin kuuluvia teknologioita ovat muun muassa tutkajärjestelmät sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin väliset ja ajoneuvojen sisäiset verkot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme