Oulun yliopiston tutkijat ratkaisivat Käymäjärven kiven arvoituksen
Uusissa tutkimuksissa kivi on osoittautunut luonnon muovaamaksi kalkkikivilohkareeksi, jonka pinnan kuviot ovat jälkiä erilaisista geologisista prosesseista, eivät riimukirjoitusta. Tutkimuksessa analysoitiin kiveä suhteessa paikalliseen geologiaan ja maisemaan sekä liitettiin kivestä tehtyjä aiempia havaintoja ja tulkintoja laajempaan asiayhteyteen. Tutkimus yhdistää geologian, arkeologian ja historian tutkimusmenetelmiä.
”Kyse ei kuitenkaan ole vain kivestä itsestään vaan siitä, miten pohjoisten alueiden merkitys esihistorian ja historian suurissa kertomuksissa on ymmärretty”, Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtaja, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva kertoo. Pohjoinen on esiintynyt eurooppalaisten mielissä antiikin Kreikan ajoista lähtien tuntemattomana ja taianomaisena maana.
”Käymäjärven kiven tarina valaisee oleellisesti esimerkiksi Lapin nykyisten kaivos- ja maankäyttökiistojen historiallisia juuria aikana, jolloin ilmastonmuutoksen luomat uhkat ja mahdollisuudet ovat nostaneet arktiset alueet globaalin taloudellisen ja poliittisen keskustelun keskiöön.”
Suomessa on vasta hiljattain alettu tiedostaa näitä syvältä historiasta kumpuvia ongelmia, joiden syntyä tutkimusryhmä tarkasteli Käymäjärven kiven kautta. Vaikka kyse on luonnonoikusta, Käymäjärven kivi on kiehtova ja tärkeä esimerkki kulttuuriperinnön merkityksestä osana eri aikojen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Käymäjärven kivi on kiinnostanut tutkijoita ja suurta yleisöä 1600-luvulta lähtien. Löytö herätti aikanaan myös kuningas Kaarle XI:n kiinnostuksen, ja hän rahoitti tutkimusretken pohjoiseen aikansa huippututkijan, professori Olof Rudbeckin suosituksesta. Vuonna 1731 paikalla vierailivat ranskalainen tiedemies Pierre Louis Maupertuis ja ruotsalainen professori Anders Celsius kykenemättä selvittämään, oliko kyse vain erikoisesta luonnonoikusta vai maailman vanhimmasta kirjoituksesta.
Tutkimuksen julkaisi arvostettu Cambridge Archaeological Journal ja se on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1017/S0959774318000197
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusryhmän johtaja, professori Vesa-Pekka Herva, vesa-pekka.herva@oulu.fi, p. 040 588 3717
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, anna-maria.hietapelto@oulu.fi, p. 0294 484096
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimus pyrkii vähentämään maatalouden ravinnekuormaa Perämerellä6.8.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Perämeri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet Itämeressä, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikentyä. Tulevaisuuden muutokset elinympäristössämme voivat aiheuttaa sen, että Perämereltä kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesiä entistä enemmän. Maatalous vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormien syntymiseen ja päätymiseen Perämereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.
Uusi tutkimus tarjoaa syvällistä tietoa muurahaisten perintöaineksen evoluutiosta30.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi muurahaisten evoluution geneettistä perustaa. Kävi ilmi, että kuningatarten ja työläisten välinen työjako on ollut muurahaisten menestykselle ratkaisevan tärkeää alusta pitäen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Oulun yliopiston tutkijoita.
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme