Oulun yliopiston tutkijoille EU-rahoitusta nopean ja edullisen koronavirustestin kehittämiseen
6.6.2020 05:30:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Infrapunaspektroskopia on viimeisten neljän vuoden aikana osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi eri infektioiden tunnistamiseen ihmisen kudos- ja nestenäytteistä. Menetelmää on sovellettu aiemmin muun muassa hepatiitti B- ja C-virusten, dengueviruksen sekä malarialoisen tunnistamiseen verestä. Isossa-Britanniassa infrapunaspektroskopiaa on jo alettu soveltaa COVID-19-diagnostiikkaan mittaamalla infrapunaspektri suoraan hengitystienäytteestä.
Infrapunaspektroskopiaan perustuvan testin etuja ovat nopeus, helppokäyttöisyys ja edullisuus. ”Mittaus voidaan suorittaa hengitystie-eritteestä muutamassa minuutissa, näytteen käsittelyä ei tarvita, ja testitulos voidaan saada heti mittauksen jälkeen”, Saarakkala kertoo.
Infrapunasäteilyn absorptio näytteessä riippuu näytteen molekulaarisesta koostumuksesta. Mittauksen tuloksena saadaan infrapuna-absorptiospektri, josta voidaan kehittyneiden tekoälymenetelmien avulla oppia tunnistamaan tietylle virusinfektiolle tyypillinen ”sormenjälki”.
”Jos onnistumme optimoimaan tekoälyalgoritmit COVID-19-infektiolle, voimme helposti soveltaa niitä tulevaisuudessa myös muille virusinfektioille”, Saarakkala uskoo.
Tällä hetkellä suurin osa COVID-19-testeistä perustuu polymeraasiketjureaktioon eli PCR-menetelmään, joka on suhteellisen hidas ja jonka kapasiteetti on rajallinen.
Saarakkalan mukaan on äärimmäisen tärkeää, että akuuttivaiheen koronavirusinfektion tunnistamiseen olisi saatavilla herkkiä ja tarkkoja testausmenetelmiä, joilla tuloksen voi saada heti, ilman tuntien tai jopa vuorokausien odottelua. Jos kehitettävä infrapunaspektroskopiamenetelmä osoittautuu toimivaksi, voi testauskapasiteetti kasvaa huomattavasti ja tartuntojen jäljitys tehostua.
Tutkimushanke tehdään yhteistyössä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLabin kanssa. Hankkeessa selvitetään lisäksi testin tarjoamiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen kokonaisbudjetti on yli 200 000 euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Professori Simo Saarakkala, Oulun yliopisto
Puh. 0294-486002
simo.saarakkala@oulu.fi
Projektipäällikkö Lassi Rieppo, Oulun yliopisto
Puh. 050-3759310
lassi.rieppo@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkeakoulutus ei suojaa rasismilta – tutkimus paljastaa maahanmuuttajien arkitodellisuuden17.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopinnot eivät takaa hyvää elämää, vaan monet maahanmuuttajat joutuvat toistuvasti kohtaamaan rasismia ja työelämän esteitä.
Arto Maaninen eroaa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä16.6.2026 13:49:17 EEST | Tiedote
Arto Maaninen on ilmoittanut eroavansa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä ja irtisanoutunut Oulun yliopiston palveluksesta henkilökohtaisista syistä.
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho: ”Arktisen alueen turvallisuus edellyttää rajat ylittävää vuoropuhelua”16.6.2026 11:49:50 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho avasi Oulussa järjestettävän Arktisen turvallisuuden foorumin korostamalla neljää seikkaa, joita ilman pohjoisten yhteiskuntien kokonaisturvallisuus on vaarassa jäädä ohueksi.
Äidin paino voi vaikuttaa mikrobiston viestintään lapsivedessä15.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan äidin painoon liittyvät tekijät näkyvät äidin mikrobiston tuottamissa viestintähiukkasissa paitsi suolistossa myös lapsivedessä. Havainto viittaa siihen, että mikrobiston vaikutukset voivat ulottua sikiön kehitysympäristöön asti. Tulos on kiinnostava, koska mikrobiston viestintään vaikuttavista tekijöistä sikiön kehitysympäristössä ei tiedetä vielä paljon.
Tutkimus: Vauvan ylähuulijänteen rakenteella ei yhteyttä imetysvaikeuksiin – äidin aiempi imetyskokemus tukee imetyksen sujumista11.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteinen tutkimus kyseenalaistaa käsitystä, jonka mukaan vastasyntyneen ylähuulijänne olisi merkittävä syy imetysongelmiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


