Oulun yliopistossa kehitetään älykkäitä keinorustoja

-Kehitämme menetelmää, jolla voimme sensoreiden avulla ohjata rustokudoksen paranemista ulkoapäin, ja tässä hyödynnämme niin sanottuja toiminnallisia nanomateriaaleja, akatemiatutkija Gabriela Lorite ja professori Krisztian Kordas kertovat.

Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikkö (MIC) ja lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö (MIPT) ovat saaneet noin miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. Tavoitteena on kehittää nanoteknologiaa hyödyntäviä keinotekoisia soluväliainemateriaaleja nivelten rustovaurioiden hoitoon. Hankkeen uskotaan tuovan apua 242 miljoonalle nivelrikkopotilaalle maailmanlaajuisesti. RESTORE-hankkeessa on mukana 10 eurooppalaista kumppania kahdeksasta eri maasta. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisrahoitus on yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.

Vaikka nanomateriaaleja on laajalti käytetty elektroniikan ja materiaalitieteen aloilla, niiden hyödyntäminen solubiologian ja regeneratiivisen lääketieteen tutkimuksessa on vielä melko uutta.

-Olemme työskennelleet pietsosähköisten materiaalien ja niiden sovellusten parissa jo vuosia, mutta uuden rahoituksen myötä olemme vahvasti mukana viemässä nanoteknologiaa myös osaksi tulevaisuuden lääketiedettä, dosentti Jari Juuti iloitsee.

Professori Simo Saarakkala tutkimusryhmineen kehittää parhaillaan uusia menetelmiä varhaisvaiheen nivelrikon diagnostiikkaan ja taudin etenemisen ennustamiseen. Saarakkalan mukaan tämä hanke täydentää tutkimusta oivallisesti, sillä se tuo ratkaisuja jo vaurioituneen kudoksen korjaamiseksi.

-Kehittämämme MAKNEE-prototyyppi on osoittautunut tehokkaaksi polven tilan arvioimisessa ja RESTORE-hanke mahdollistaa konseptin laajentamista edelleen, Slush 2018 -kisassa tutkimusryhmän edustajana menestynyt Jérôme Thevenot täydentää.