Suomen Pankki

Pääjohtaja Olli Rehnin blogi: Rahapolitiikkaa koronapandemian varjossa

Jaa

Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontui eilen rahapolitiikan merkeissä viimeistä kertaa ennen Keski-Euroopan lomakauden alkua. Takana on poikkeuksellisen vaikea koronakevät. Näemme nyt hieman kirkkaammin eteenpäin, mutta epävarmuus talouden näkymistä on yhä poikkeuksellisen suurta.

Rahapolitiikan avulla kriisin iskua kotitalouksille ja yrityksille on onnistuttu vaimentamaan. Merkittävin eurojärjestelmän toimista on maaliskuun lopulla käynnistetty EKP:n neuvoston uusi pandemiaan liittyvä osto-ohjelma [1], johon varattiin ensin 750 miljardia euroa ja jota kesäkuussa laajennettiin 600 miljardilla eurolla eli yhteensä 1 350 miljardiin euroon. Ohjelman avulla tuetaan keveitä rahoitusoloja ja rahapolitiikan sujuvaa välittymistä reaalitalouteen. Koska epidemian kestosta ei ole varmuutta, ostoja jatketaan, kunnes EKP katsoo kriisivaiheen päättyneen, ja joka tapauksessa ainakin ensi vuoden puoliväliin asti.

Tämän rinnalla EKP on turvannut rahoitusjärjestelmän likviditeetin koronapandemian aikana. Luotto-operaatioiden määrää on lisätty ja niiden ehtoja on helpotettu. Kesäkuussa pankit hakivat noin 1300 miljardin euron edestä kohdennettuja luottoja, joiden juoksuaika on kolme vuotta [2]. Luottojen korko on alimmillaan -1 %, mikä on eurojärjestelmän alin koskaan soveltamista koroista. Kesäkuun rahoitusoperaatio kasvatti keskuspankkirahan määrää noin 550 miljardin euron edestä.

Eurojärjestelmän toimet ovat vähentäneet rahoitusmarkkinoiden jännitteitä ja ylläpitäneet rahoitusvakautta voimakkaan epävarmuuden oloissa. Hallitsemattoman negatiivisen kierteen estäminen rahoitusmarkkinoilla on vaikuttanut osaltaan luottamuksen asteittaiseen palautumiseen talouteen, mikä on pitänyt yllä kokonaiskysyntää ja estänyt hintojen deflatorisen alakierteen.

EKP:n toimet on mitoitettu suhteessa kriisin vakavuuteen ja se on toiminut hintavakaustavoitteensa saavuttamiseksi. Tilapäisen varjon EKP:n toimille aiheuttanut Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen aiheuttama konkelo on nyt myös ratkaistu ja EKP:n neuvosto on asian viimeksi eilen todennut.

Kriisi ei kuitenkaan ole vielä ohi, sillä virus on yhä keskuudessamme ja rokotetta ei ole vielä käytettävissä. Kansantalouden toiminnan ennustetaan elpyvän euroalueella vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvun voimistumiseen liittyy yhä epävarmuutta ja heikomman kehityksen riski on yhä merkittävä. EKP:n neuvosto on siksi edelleen valmis käyttämään kaikkia välineitään tarpeen mukaan hintavakauden saavuttamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi.

Pahimman kriisivaiheen jäädessä toivottavasti taakse ja rajoitusten asteittain poistuessa taloudellinen toiminta käynnistyy vähitellen. Määrätietoisella ja oikein ajoitetulla rahapolitiikalla voidaan estää talouden syöksykierre, mutta kotitalouksien ja yritysten ”pakottaminen” kuluttamaan ja investoimaan on vaikeampaa. Narulla ei voi työntää.

Siksi nyt on syytä lisätä luottamusta tulevaisuuteen, jotta voidaan ylläpitää kokonaiskysyntää ja käynnistää investointeja. Tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä kanssakäymisen ja kaupan hyväksi sekä kestävään kehitykseen tähtäävää talouspolitiikkaa kaikissa maissa.

Kriisillä voi olla pidempiaikaisia vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouteen. Luottamusta euroalueen kykyyn tuoda vakautta ja taloudellista hyvinvointia se ei kuitenkaan ole rapauttanut. Tästä osoituksena on Bulgarian ja Kroatian liittyminen ERM II -valuuttajärjestelmään heinäkuussa. Eurokriisin aikana saatiin kuulla arvioita valuutta-alueen hajoamisesta, mutta erojen sijaan euroalueen jäsenmäärä nousi 15:stä 19 jäsenvaltioon. Tänään rahapolitiikan yhteistyölle ja sen tuomalle vakaudelle näyttää olevan enemmänkin tilausta.

Rahapolitiikan näkökulmasta huoli ajautumisesta hitaan kasvun ja matalan inflaation loukkuun on viime vuosikymmenen mittaan voimistunut. Tätä on ruokkinut pitkän aikavälin reaalikoron lasku, mitä koronakriisi on kärjistänyt. Sen vuoksi tuottavuutta lisäävät rakenteelliset toimet ovat oleellinen osa kestävän kehityksen mukaista talouspolitiikkaa. Investoinnit ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat tässä tärkeitä työkaluja.

EKP ilmoitti tammikuussa käynnistävänsä rahapolitiikan strategiansa uudistamisen. Koronakriisi pysäytti työn, kun kaikki liikenevä energia piti käyttää kriisitoimien valmisteluun. Vähänkin pidemmälle katsoen strategiarevisio on rahaliiton menestymisen kannalta kuitenkin aivan keskeinen hanke, ja koronakriisin vaikutusten myötä entistä tärkeämpi. Se käynnistetäänkin uudelleen syyskuussa ja kestää ensi vuoden syksyyn.

Tavoitteena on strategia, joka ottaa taloudellisen toimintaympäristön isot muutokset kattavasti huomioon rahapolitiikassa. Euroopan keskuspankin ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu hintavakaus. Se ei ole sattumaa. Historia on opettanut, että hintavakautta ylläpitämällä keskuspankki parhaiten turvaa kestävälle kasvulle ja korkealle työllisyydelle suotuisat olosuhteet. Tästä historian opista on syytä pitää kiinni.

1 Pandemic Emergency Purchase Programme, PEPP
2 Targeted longer-term refinancing operation (TLTRO 3)
 
Blogi on julkaistu 17.7.2020 Euro & talous -sivustolla: https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/rahapolitiikkaa-koronapandemian-varjossa/ 

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Mökkilainoja nostettiin ennätysmäärä kesäkuussa31.7.2020 13:00:00 EESTTiedote

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) nostettiin kesäkuussa 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 154 milj. euron edestä, mikä on jopa 64 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen sovittu vuosikorko oli kesäkuussa 0,96 %. Suuren nostomäärän myötä vapaa-ajanasuntolainakanta kasvoi 3,9 mrd. euroon, ja kannan kasvuvauhti (6 %) oli kesäkuussa nopeinta sitten vuoden 2013 elokuun. Vapaa-ajanasuntolainakannan osuus kaikista kotitalouslainoista oli kesäkuussa noin 3 %. Vapaa-ajanasuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet viime vuosina tavallisten asuntolainojen tapaan. Kesäkuussa 2020 nostettujen uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 17 vuotta 11 kuukautta, oli kymmenen kuukautta pidempi kuin vuosi sitten kesäkuussa. Myös asuntolainoja nostettiin vilkkaasti kesäkuussa tavanomaista hiljaisemman toukokuun jälkeen. Kesäkuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 40 milj. euroa enemmän kuin vuo

Drawdowns of holiday cottage loans record high in June31.7.2020 13:00:00 EESTPress release

Drawdowns of new loans for holiday residences (holiday cottage loans) were record high in June 2020, amounting to EUR 154 million - an increase of as much as 64% on June 2019. The annualised agreed rate on new holiday residence loans in June was 0.96%. Reflecting the high level of drawdowns, the stock of loans for holiday residences increased to EUR 3.9 bn, and the growth rate of the stock (6%) in June was highest since August 2013. In June, the stock of holiday residence loans accounted for approximately 3% of the total stock of household credit. The repayment periods of holiday residence loans have lengthened in recent years, as have those of housing loans. The average repayment period of new holiday residence loans drawn down in June 2020 was 17 years 11 months, i.e. ten months longer than in June 2019. June was also a busy month for drawdowns of housing loans, following an exceptionally slow May. Drawdowns of new housing loans totalled EUR 1.8 bn in June, an increase of EUR 40 mill

Rekordhög efterfrågan på stuglån i juni31.7.2020 13:00:00 EESTTiedote

I juni 2020 utbetalades mer nya lån för fritidsbostäder (stuglån) än någonsin tidigare, 154 miljoner euro, vilket är till och med 64 % mer än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån i juni 2020 var 0,96 %. I och med den stora efterfrågan ökade det utestående beloppet av lån för fritidsbostäder till 3,9 miljarder euro och beloppets tillväxttakt (6 %) var i juni högst sedan augusti 2013. Beloppet av utestående fritidsbostadslån utgjorde i juni ca 3 % av den totala utlåningen till hushållen. Återbetalningstiderna för fritidsbostadslån har under de senaste åren blivit allt längre på samma sätt som för vanliga bostadslån. Den genomsnittliga återbetalningstiden för de fritidsbostadslån som betalades ut i juni 2020 var 17 år och 11 månader, vilket var 10 månader längre än i juni i fjol. Också efterfrån på bostadslån ökade efter en lungnare maj än vanligt. I juni utbetalades nya bostadslån för 1,8 miljarder euro, vilket är 40 miljoner euro m

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme