Pääjohtaja Olli Rehnin blogi: Rahapolitiikkaa koronapandemian varjossa
Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontui eilen rahapolitiikan merkeissä viimeistä kertaa ennen Keski-Euroopan lomakauden alkua. Takana on poikkeuksellisen vaikea koronakevät. Näemme nyt hieman kirkkaammin eteenpäin, mutta epävarmuus talouden näkymistä on yhä poikkeuksellisen suurta.
Rahapolitiikan avulla kriisin iskua kotitalouksille ja yrityksille on onnistuttu vaimentamaan. Merkittävin eurojärjestelmän toimista on maaliskuun lopulla käynnistetty EKP:n neuvoston uusi pandemiaan liittyvä osto-ohjelma [1], johon varattiin ensin 750 miljardia euroa ja jota kesäkuussa laajennettiin 600 miljardilla eurolla eli yhteensä 1 350 miljardiin euroon. Ohjelman avulla tuetaan keveitä rahoitusoloja ja rahapolitiikan sujuvaa välittymistä reaalitalouteen. Koska epidemian kestosta ei ole varmuutta, ostoja jatketaan, kunnes EKP katsoo kriisivaiheen päättyneen, ja joka tapauksessa ainakin ensi vuoden puoliväliin asti.
Tämän rinnalla EKP on turvannut rahoitusjärjestelmän likviditeetin koronapandemian aikana. Luotto-operaatioiden määrää on lisätty ja niiden ehtoja on helpotettu. Kesäkuussa pankit hakivat noin 1300 miljardin euron edestä kohdennettuja luottoja, joiden juoksuaika on kolme vuotta [2]. Luottojen korko on alimmillaan -1 %, mikä on eurojärjestelmän alin koskaan soveltamista koroista. Kesäkuun rahoitusoperaatio kasvatti keskuspankkirahan määrää noin 550 miljardin euron edestä.
Eurojärjestelmän toimet ovat vähentäneet rahoitusmarkkinoiden jännitteitä ja ylläpitäneet rahoitusvakautta voimakkaan epävarmuuden oloissa. Hallitsemattoman negatiivisen kierteen estäminen rahoitusmarkkinoilla on vaikuttanut osaltaan luottamuksen asteittaiseen palautumiseen talouteen, mikä on pitänyt yllä kokonaiskysyntää ja estänyt hintojen deflatorisen alakierteen.
EKP:n toimet on mitoitettu suhteessa kriisin vakavuuteen ja se on toiminut hintavakaustavoitteensa saavuttamiseksi. Tilapäisen varjon EKP:n toimille aiheuttanut Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen aiheuttama konkelo on nyt myös ratkaistu ja EKP:n neuvosto on asian viimeksi eilen todennut.
Kriisi ei kuitenkaan ole vielä ohi, sillä virus on yhä keskuudessamme ja rokotetta ei ole vielä käytettävissä. Kansantalouden toiminnan ennustetaan elpyvän euroalueella vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvun voimistumiseen liittyy yhä epävarmuutta ja heikomman kehityksen riski on yhä merkittävä. EKP:n neuvosto on siksi edelleen valmis käyttämään kaikkia välineitään tarpeen mukaan hintavakauden saavuttamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi.
Pahimman kriisivaiheen jäädessä toivottavasti taakse ja rajoitusten asteittain poistuessa taloudellinen toiminta käynnistyy vähitellen. Määrätietoisella ja oikein ajoitetulla rahapolitiikalla voidaan estää talouden syöksykierre, mutta kotitalouksien ja yritysten ”pakottaminen” kuluttamaan ja investoimaan on vaikeampaa. Narulla ei voi työntää.
Siksi nyt on syytä lisätä luottamusta tulevaisuuteen, jotta voidaan ylläpitää kokonaiskysyntää ja käynnistää investointeja. Tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä kanssakäymisen ja kaupan hyväksi sekä kestävään kehitykseen tähtäävää talouspolitiikkaa kaikissa maissa.
Kriisillä voi olla pidempiaikaisia vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouteen. Luottamusta euroalueen kykyyn tuoda vakautta ja taloudellista hyvinvointia se ei kuitenkaan ole rapauttanut. Tästä osoituksena on Bulgarian ja Kroatian liittyminen ERM II -valuuttajärjestelmään heinäkuussa. Eurokriisin aikana saatiin kuulla arvioita valuutta-alueen hajoamisesta, mutta erojen sijaan euroalueen jäsenmäärä nousi 15:stä 19 jäsenvaltioon. Tänään rahapolitiikan yhteistyölle ja sen tuomalle vakaudelle näyttää olevan enemmänkin tilausta.
Rahapolitiikan näkökulmasta huoli ajautumisesta hitaan kasvun ja matalan inflaation loukkuun on viime vuosikymmenen mittaan voimistunut. Tätä on ruokkinut pitkän aikavälin reaalikoron lasku, mitä koronakriisi on kärjistänyt. Sen vuoksi tuottavuutta lisäävät rakenteelliset toimet ovat oleellinen osa kestävän kehityksen mukaista talouspolitiikkaa. Investoinnit ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat tässä tärkeitä työkaluja.
EKP ilmoitti tammikuussa käynnistävänsä rahapolitiikan strategiansa uudistamisen. Koronakriisi pysäytti työn, kun kaikki liikenevä energia piti käyttää kriisitoimien valmisteluun. Vähänkin pidemmälle katsoen strategiarevisio on rahaliiton menestymisen kannalta kuitenkin aivan keskeinen hanke, ja koronakriisin vaikutusten myötä entistä tärkeämpi. Se käynnistetäänkin uudelleen syyskuussa ja kestää ensi vuoden syksyyn.
Tavoitteena on strategia, joka ottaa taloudellisen toimintaympäristön isot muutokset kattavasti huomioon rahapolitiikassa. Euroopan keskuspankin ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu hintavakaus. Se ei ole sattumaa. Historia on opettanut, että hintavakautta ylläpitämällä keskuspankki parhaiten turvaa kestävälle kasvulle ja korkealle työllisyydelle suotuisat olosuhteet. Tästä historian opista on syytä pitää kiinni.
1 Pandemic Emergency Purchase Programme, PEPP2 Targeted longer-term refinancing operation (TLTRO 3) Blogi on julkaistu 17.7.2020 Euro & talous -sivustolla: https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/rahapolitiikkaa-koronapandemian-varjossa/Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
A total of 1,496 counterfeit euro banknotes found in Finland in 202022.1.2021 11:00:00 EET | Press release
In 2020, a total of 1,496 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. The number of counterfeits was higher than in 2019 but is still low compared with other euro area countries. ‘The number of counterfeit euro banknotes found in circulation has increased from the previous year, but remains moderate,’ says Olli Vehmas, Banknote Specialist at the Bank of Finland. Of the different banknotes in circulation in 2020, the EUR 20 was the most frequently discovered counterfeit note (629 counterfeits) in Finland, followed by the EUR 10 (410 counterfeits) and the EUR 50 (358 counterfeits). ‘It is easy and quick to detect counterfeits by learning the banknote security features and always checking them when handling banknotes,’ says Vehmas. Period 2016 2017 2018 2019 2020 Number of counterfeits 2,171 766 833 980 1,496 The new series of euro banknotes, of which the last denominations, the EUR 100 and EUR 200 banknotes, were issued in 2019, help prevent counte
I Finland påträffades 1496 förfalskade eurosedlar under 202022.1.2021 11:00:00 EET | Tiedote
Bland de utelöpande sedlarna i Finland påträffades 1496 förfalskade eurosedlar under 2020. Mängden har ökat från förra året, men är fortfarande liten jämfört med det övriga euroområdet. ”Antalet förfalskade eurosedlar som påträffats i cirkulation har ökat jämfört med i fjol, men antalet är fortfarande lågt”, säger sedelexpert Olli Vehmas vid Finlands Bank. Bland de förfalskningar som påträffades under 2020 i Finland var valören 20 euro vanligast, totalt 629 st. Näst vanligast var valören 10 euro (410 st.) och 50 euro (358 st.). ”Det är lätt och snabbt att upptäcka förfalskningar genom att lära sig säkerhetsdetaljerna på sedeln och alltid kontrollera dem när man hanterar sedlar", berättar Vehmas. Period 2016 2017 2018 2019 2020 Antal förfalskningar 2171 766 833 980 1496 För att bekämpa förfalskningar ges en ny eurosedelserie ut. De sista valörerna av den nya eurosedelserien, 100- och 200-eurosedlarna, sattes i omlopp 2019. De övriga sedlarna har bytts ut redan tidigare. Tack vare säkerh
Vuonna 2020 Suomessa löytyi 1 496 euroseteliväärennöstä22.1.2021 11:00:00 EET | Tiedote
Suomessa setelikierrosta löydettiin vuoden 2020 aikana 1 496 euroseteliväärennöstä. Määrä on kasvanut viime vuodesta, mutta on edelleen muuhun euroalueeseen verrattuna vähäinen. ”Kierrosta löytyneiden euroseteliväärennösten määrä on kasvanut edellisvuoteen nähden, mutta lukumäärä on edelleen maltillinen”, sanoo seteliasiantuntija Olli Vehmas Suomen Pankista. Vuonna 2020 Suomessa kierrossa olleiden setelien joukosta löydettiin eniten 20 euron väärennöksiä, niitä oli yhteensä 629. Seuraavaksi eniten oli 10 euron väärennöksiä eli 410, ja 50 euron väärennöksiä oli 358. "Väärennösten havaitseminen on helppoa ja nopeaa opettelemalla setelin turvatekijät ja tarkistamalla ne aina seteleitä käsiteltäessä", Vehmas kertoo. Ajanjakso 2016 2017 2018 2019 2020 Väärennösten lukumäärä 2171 766 833 980 1496 Väärennöksiä ehkäistään uudella eurosetelisarjalla, jonka viimeisimmät, arvoltaan 100 ja 200 euron setelit laskettiin liikkeeseen 2019. Muut seteliarvot on uusittu jo aiemmin. Setelien turvatekijöis
ECB Press Conference 21.1.2021: Introductory Statement21.1.2021 16:36:58 EET | Press release
PRESS CONFERENCE Frankfurt am Main, 21 January 2021 Introductory statement Ladies and gentlemen, the Vice-President and I are very pleased to welcome you to our press conference. We will now report on the outcome of today’s meeting of the Governing Council, which was also attended by the Commission Executive Vice-President, Mr Dombrovskis. The start of vaccination campaigns across the euro area is an important milestone in the resolution of the ongoing health crisis. Nonetheless, the pandemic continues to pose serious risks to public health and to the euro area and global economies. The renewed surge in coronavirus (COVID-19) infections and the restrictive and prolonged containment measures imposed in many euro area countries are disrupting economic activity. Activity in the manufacturing sector continues to hold up well, but services sector activity is being severely curbed, albeit to a lesser degree than during the first wave of the pandemic in early 2020. Output is likely to have co
EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 21.1.2021 (suomenkielinen käännös)21.1.2021 16:36:00 EET | Tiedote
EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos Frankfurt am Main 21.1.2021 Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista. Rokotusten käynnistyminen euroalueen maissa on tärkeä askel pois kansanterveydellisestä kriisistä, jossa tällä hetkellä olemme. Pandemiasta aiheutuu kuitenkin edelleen vakavia riskejä kansanterveydelle sekä euroalueen ja koko maailman taloudelle. Koronavirustartuntojen (covid-19) uusi aalto ja monissa euroalueen maissa asetetut tiukat ja pitkäkestoiset rajoitukset haittaavat taloudellista toimintaa. Tehdasteollisuuden toiminta jatkuu melko vakaana, mutta palvelualoilla toiminta on vaimentunut tuntuvasti, joskin vähemmän kuin ensimmäisen pandemia-aallon yhteydessä alkuvuodesta 2020. Tuotanto supistui todennäköise
Eurosystemets penningpolitiska beslut21.1.2021 16:05:00 EET | Tiedote
https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2021/html/ecb.mp210121~eb9154682e.sv.html Pressmeddelande 21 januari 2021 ECB-rådet beslutade att ånyo bekräfta sin mycket ackommoderande penningpolitiska inriktning. För det första förblir räntan på de huvudsakliga refinansieringstransaktionerna och räntorna på marginalutlåningsfaciliteten och inlåningsfaciliteten oförändrade på 0,00 %, 0,25 % respektive -0,50 %. ECB-rådet räknar med att ECB:s styrräntor ligger kvar på nuvarande eller lägre nivåer tills dess att inflationsutsikterna stadigt rör sig till en nivå som är tillräckligt nära, men under 2 procent, under bedömningsperioden och att en sådan konvergens på ett enhetligt sätt återspeglats i underliggande inflationsdynamik. För det andra kommer ECB-rådet att fortsätta med köpen inom ramen för PEPP-programmet (stödköpsprogram föranlett av pandemin), som sammanlagt omfattar 1 850 miljarder euro. ECB-rådet kommer att genomföra nettoköp inom PEPP åtminstone till slutet av mars 2022 och, i varje
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä21.1.2021 16:05:00 EET | Tiedote
Lehdistötiedote 21.1.2021 EKP:n neuvosto päätti pitää vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan. 1) Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa. 2) Ostoja jatketaan pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 850 miljardia euroa. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen. PEPP-ohjelman tarkoituksena on pitää rahoitusolot suotuisina pandemian aikana. Jos suotuisia rahoitusoloja voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käytt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme